Nunaqarfiit peqqinnissamut iliuusissatut pilersaarusiani iluamik allaaserineqarnikuunngillat. Maani najugaqarlutik sulisartunut atugassarititaasut pitsaanerunissaat eqqartorneqartoq pointinnanniassutaanerusutut atorneqartoq ajornanngippallaaqaaq, sulisunummi tamanut atugassaritinneqartut kiisalu uninngasunut piumasaqaatit qanoq annikitsigisumik iliuuseqarfigineqarsimanersut takuneqarsinnaammat.
Nunaqarfiit peqqinnissaqarfiini sulisut piaartumik pitsaanerusunik ingerlariutsinik pisariaqartitsipput, assersuutigalugu e-learning aqqutigalugu ingerlanneqarsinnaasunik, tassani nunaqarfinni sulisut amerlanerit kisimiillutik sungiusartariaqartarput, pisunut unammillernartunut qanoq iliuuseqarnissaminnut, inuit aqqusaagaqarnerlutaqarsimasut aamma anniaateqartut qanoq oqaloqatigineqartarnersut il. Il.
Atassummit kissaatigaarput, partiit tamarmik eqqaasissallugit, peqqinnissaqarfik oqaluuserineqaleraangat aamma nunaqarfiit eqqaamasarnissaat.
Peqqissutsimut tunngatillugu isumaqatigiissutersi 2023-meersoq eqqaamallugu. Partiit tamarmik, aamma partiit namminiilivinnissamut suliniuteqartut ilanngullugit, Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfinni unammillernartut pillugit danskit folketingianut ikiorneqarnissamik noqqaassuteqarsinnaasugut pillugu atsiortoqarnikuummat. Suminngaanneerfiit nakorsamit ikiorneqarnissamut aalajangiisussaanngilaq.
Naalagaaffeqatigiinnermi, aamma nunani avannarlerni, ilinniarneq suleqatigiinnerlu aqqutissaavoq
Suliffeqarfinni sulisoqarnikkut pitsaanerusunik atugassaqassagutta, aamma peqqissaavinni, taava ilinniarfiit pitsaassusiisa qaffassarneqaqqinnissaat pisariaqarpoq.
Suliffeqarfiit ajornartorsiutaannik siunissami aaqqiissutissanut tunngavissat tamarmik ilinniarnerup ataaniipput, kiisalu Naalagaaffeqatigiinnermi Nunanilu Avannerlerni suleqatigiinnerit qaninnerusut, tassani nunani avannarlerni sulisunik paarlaaqateqarsinnaaneq aammalu sulilersitsisinnaaneq killilersorneqanngitsoq pineqarmat, taamaasilluta peqqinnissarfinni sulisoqarneq kiisalu meeqqat atuarfiini ilinniartitsisoqarneq amigaatigineqartarunnaassammat.
Peqqinnissaqarfimmut attuumassutilimmik ilinniagaqarnissaq Danmarkimi ingerlanneqarsinnaavoq, tamannalu kalaallit ilinniartut atorluarsinnaavaat.
Ilinniarneq eqqarsaatigalugu, meeqqat atuarfii pitsanngorsarneqartariaqarput, tassani meerartavut inuusuttortavullu siunissami suliffeqarnermut kivitseqataasinnaanissaat qulakkeerniassagatsigu, kiisalu akunnattumik sivisussusillit aamma qaffasinnerusumik ilinniarfissat pitsanngorsarneqarsinnaallutik, assersuutigalugu ilinniarfiit peqqinnissaqarfinnut attuumassuteqartut.
Maannakkut avataaniit sulisussarsiortarpugut pisariaqartiivikkatsigu, ingammik peqqinnissaqarfimmi. Ilisimavarput paarlattaajartorpassuit, Namminersorlutik Oqartussanit pineqartumi saammarsaatitut aaqqissutigineqarsimasumi, naammagineqanngitsut, taamaasiornikkummi innuttaasut uninngasullu akornanni toqqissisimannginneq pilersinneqarmammat.
Tassani Kalaallit Nunaannit oqaatsitigut neqeroorummik (sprogpakke) ilaatigut sanarfisaqarsimannginnera peqqutaaqataavoq, neqerooruteqarnikkummi nunasisussat kalaallit oqaasiinik ilinniagaqarnissaannut periarfissiissammat, kiisalu Namminersorlutik Oqartussat peqqinnissaqarfinni isumaqatiginninniarnerit pingaartinneqaratik ingerlanneqaannarunik, kiisalu partiit suleqatigiissimasut kalaallit ilinniartut ilinniagaqareerunik Kalaallit Nunaannut uteqqinnissaat ajornarnerutilersimammassuk, tassani avataaneersutut nalunaarsorneqalertarmata.
Inatsit allanngortinniarli, Danmamarkimilu ilinniartuutitta aasaanerani Kalaallit Nunaanni sulisinnaalernissaat periarfissanngortinneqarluni, taamaasillutik ilinniagaqareerunik suna suliffeqarfik uterfigissanerlugu takorluuisinnaaleriissapput.
In. In.
Louis Sigurdsen, Atassut
