Skip to content

Politikki

(tunngaviusumik isummat nutartikkat takkutingajalerput)

Tunngaviusumik

Isummat

Tunngaviusumik Isummat
Ilaqutariinnut
Peqqinnissaqarfik
Kulturi
Ilageeqarneq
Ilinniartitaaneq
Sulisoqarneq
Inuussutissarsiorneq
Angallanneq
Ineqarneq
Aningaasaqarneq
Akileraarutit
Avatangiisit
Nukissiuuteqarnermut
Aatsitassanut
EU

ATASSUT partiiuvoq, Kalaallit Nunaannut naleqqussakkamik, pisortani pituttorneqanngitsumik kiffaanngissuseqartumik Kalaallit kulturitoqaanni sorlaqartumik ingerlatitsinissamik anguniagaqartoq.

Taaguutip ATASSUT-ip isumaatulli, partii inuiaqatigiinni Kalaallit assigiingissuseqaraluartut akornanni ataatsimoorluta atassuteqarnissamik sulissutiginnittuuvoq.

ATASSUT-ip inuiaqatigiit Kalaallit Nunaanniittut sullinniarpai, inuit ataasiakkaat periarfissaat pisinnaatitaaffiilu sapinngisamik siuarsarniarlugit, soorunami allat pisinnaatitaaffi eqqarsaatigalugit ataqqillugillu. Ataqqeqatigiinneq ajunnginnerpaamik inerisarneqassaaq inuiaqatigiinni ataatsimoorfiusoq suleqatigiiffiusorlu.

ATASSUT-ip sulissutiginiarpaa inuiaqatigiit eqeersimaartut, ilatsiinnanngitsut nutaamik eqqarsartut Nunanullu allanut ammasuni pilersissallugit, tassanilu inuiaqatigiit tamarmik nukittoqqutaassapput. Inuiaqatigiit ineriartortinneqassapput piorsarneqarlutillu qanimut suleqatigiilluarneq aqqutigalugu.

ATASSUT-ip sulissutiginiarpai, inuit ilatsiinnanngitsut nutaamik eqqarsartut nunanullu allanut ammasut pilersissallugit, tassanilu inuiaqatigiit tamarmik nukittoqutaassapput. Inuiaqatigiit ineriartortinneqassapput piorsarneqarlutillu inuiaqatigiinni assigiinngitsut tamaasa qanimut suleqatiserinerisigut.

ATASSUT-ip inuiaqatigiit akaarinnittut ammasullu pilersikkusuppai inuiaqatigiinni kikkut tamarmik, suminngaanneersuugaluarunik, inuiaqatigiit ineriartorneranni timitalimmik peqataanissaminnut kajumissaarneqassapput. Taamaattumik pisussissamisoortuuginnassaaq pisinnaatitaaffiit pisussaaffiillu naligiissut atussallugit, inuiaqatigiit pitsaanerpaamik ingerlasinnaaqqullugit.

ATASSUT-ip anguniarumavaa inuit imminnut susassareqatigiittut misigisimanerata nakussassarneqarnissaa, inuit ataqqeqatigiillutik inuttullu naleqassutsimik misigisimallutik inuusinnaaqqullugit. Inuiaqatigiinni taama amerlanngitsigisunik inoqarfiusumi aseruutaasinnaasumik avissaartuunnerit akuersaarneqarsinnaanngimmata.

ATASSUT-ip anguniagaa anguniagariuarsimasaalu tassaavoq tassaajuarlunilu inuiaqatigiinni toqqissisimaneq pilersissallugu.

Meeqqat inersimasut utoqqaallu toqqissisimallutik inuusariaqarput. Inuussutissarsiuteqartut ingerlassapput toqqissisimasumillu ineriartortinneqarlutik. Kikkut tamarmik tusaaneqarnissartik naatsorsuutigisariaqarpaat, nutaamik suliniuteqarnerit allannguutissalluunniit pileraangata, tamatumani inuttut attaviit imaluunniit inuussutissarsiuteqartut ineriartortinnissaannut suliniutit pineqaraluarpataluunniit. Kikkut tamarmik oqartussaasunut ornigussinnaasariaqarput oqariartuutitik pimoorullugit tiguneqassasut qularutigissanagu.

Innuttaasut tamarmik immikkut inuiaqatigiinni aqutsinermi oqartussaaqataanissaminnut periarfissaqartariaqarput. Inuit qinigaannik kiffaanngissuseqartumik qinersisarneq aammalu apeqqutit pingaarutillit toqqaannartumik inunnik taasissutigisarneri aqqutigalugit.

Ilaqutariinnut

Politikki

Ilaqutariit inuiaqatigiittut katitigaanitsinnut qitiupput. Ilaqutariittut patajaatsumik ataatsimoorneq tassaavoq inuit ataasiakkaat toqqissisimasumik ineriartornissaannut aammalu inuit ataasiakkaat inuiaqatigiit ineriartornissaannut akisussaaqataannut nalunaaqutaasussaq.

Ilaqutariit meerartallit/inuusuttortallit eqqarsaatigalugit, nunatsinni qitiusumik ajornartorsiutaasut ineriartornerullu nassatarisai ATASSUT-ip ilisimaarilluarpai.

 

ATASSUT-ip suliniutigissavaa kinguaassiutitigut atornerluisarnerup unitsinneqarnissaa, tamatumunnga eqqugaasimasunut sullissivissanik pilersitsiortornikkut aammalu atornerluisunut. ATASSUT-ip sulissutigissavaa persuttaasarnerup annertuumik akiorniarneqarnissaa.

Imigassamik/ikiaroornartumik atornerluinerit annertunerusumik suliniarfigineqartariaqarput, pingaartumik ilaqutariinnut meerartalinnut.

Peqqinnissarqarfik

ATASSUT-mut pingaartuuvoq erseqqissassallugu peqqinnissaqarfik innuttaasut pillugit atammat paarlattuaniunngitsoq. Nappaatinut ajuuteqarnernullu atatillugu pingaartuuvoq inuttut nammineersinnaassusitsinnik piiaaffigineqannginnissarput. Akerlianilli ataqqinnittumik ataqqinassusilimmillu sullinneqarnissaq misigissallugu. Taamaattumik pingaarutilerujussuuvoq Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfimmi kikkut tamarmik sulinerminni atugarisaat pitsaasuullutillu toqqissisimanartuussappata.

ATASSUT-ip anguniarpaa sapinngisamik politikkikkut silittumik isumaqatigiissusiortoqarnissaa, nunatsinni napparsimasut tamarmik piaartumik katsorsartinneqarnissaat anguniarlugu. Suliaritinniarlutik utaqqisorpassuit soorlu seeqqumikkut, siffialuttut, qitimikkut il.il. pisariaqanngitsumik sivisunerusumik utaqqisinneqarnissaat, utaqqisitsineq inunnut ataasiakkaanut nukillaarsaasaqisoq, inuiaqatigiinnullu akisoqisoq pinngitsoortinniarlugu.

Kultureqarnermut sunngiffimmilu

Sammisassaqartitsinermut politikki

ATASSUT-ip kultureqarnermut sunngiffimmilu sammisassaqartitsinermut politikkiani anguniagaavoq inuup pilersitsisinnaanerminut nukiisa atugassanngortinnissaat, tamatumuuna innuttaasut ataasiakkaat ulluinnarni inuunerisa pisuunerulersinneqarnissaat pilersinneqassammat.

Inuit ataasiakkaat ineriartornissamut periarfissanik pitsaasunik pilersitsisinnaassusiisa patajaallisarnissaannut kiisalu inuiaqatigiinni inuunermut suliniuteqarlutik inooqataanissaannik tuninissaat kissaatigaarput, inuillu ataasiakkaat sunngiffimmik siunertalimmik imaqartinniarnerannik tunillugit. Sunngiffimmi suliniutit inunnik ataatsimoortitsisut, meeqqanut, inuusuttunut, inersimasunut, utoqqarnut innarluutilinnut tapersersussallugit, aningaasatigullu tapersuinitsigut.

Ilageeqarneq

Kalaallit Nunaanni oqaluttuarisaanikkut ineriartornermi Guutip oqaasiisa oqaluffimmi nalunaajaatiginerat inuiaqatigiinnut anersaakkut nukittorsarneqarnermik, ataatsimoornermik toqqissisimanermillu kinguneqarsimavoq. Atassut-ip tungaaniit ilagiit siuarsarneqarnissaat tapersersorparput, taamaattorli inuit ataasiakkaat namminneq upperisaqarnerat ataqqilluinnarlugu.

 

Ilinniartitaanermut

Politikki

Ilinniartitaaneq pitsaasoq ilinniartitaanernut ingerlaqqiffiusunut tulluartunik ikaarsaariarfilik, inuit ataasiakkaat pisariaqartitaat kiisalu inuiaqatigiit pisariaqartitaat tunngavigalugit, tassaaginnanngilaq inunnut ataasiakkaanut inuttut pisinnaatitaaffiusoq, aammattaarli inuiaqatigiit kikkulluunniit ineriartornissaannut tunngavissatut pingaarutilik.

Anguniagaq tassaavoq ilinniartitaanerup pitsaassusaata qulakkeernissaa. Ukiut inuuffigaagut teknologikkut periarfissat allanngoriartuinnarnerat peqatigalugu sukkasuummik ineriartortuarfiusut. Ullumikkut suulluunniit nutaajugunik nutaaliaagunilluunniit amerlaqisutigut aqagu pisoqalillutillu nutaaliaajunnaassapput. Tamatumani atortut kisiisa pinngilavut, aammattaarli ilinniartitaanikkut neqeroorutit qanoq imaqarnissaat.

Taamaattumik pisariaqarluinnarpoq, ilinniagaqartup ilinniartitaanerup toqqarsimasamik iluani piukkunnarsarnissaminnut.

ATASSUT-ip pingaartippaa, meeqqat atuarfianni annertunerusumik piorsaasoqarnissaa, tassuunatigummi angusinnaavarput suli amerlanersusut annertunerusumik ilinniagaqarnissaat, minnerunngitsumillu ilinniarfinni qaffasinnerusumi ”artorsaratik” ingerlaqqinnissaat, aammalu Atassutip pingaartippaa atuarfimmi ikilisarneqarnissaat.

ATASSUT-ip anguniagaanut ilaavoq, suliffeqarfiit suliassanik annertunerusunik tigusisut pisussaaffilerneqarnissaat ilinniartunik tigusinissaannik.

Sulisoqarnermut

Politikki

ATASSUT-ip Kalaallit Nunaanni sulisoqarnerup patajaallisarneqarnissaa sulissutigaa.

Sukkulluunniit sulisoqarnermut aaqqissuussaanerup alaatsinaanneqarnissaa erseqqissuusariaqarpoq, tamannalu pisariaqarluni ilinniartitaanermut immikkoortortaqarfiup aaqqissuussaanerata tamatumunnga peqatigitillugu alaatsinaanneqarneratigut.

Taamaalilluni Atassutip suliffissaaleqineq annikillisarusuppaa, inuusuttullu ilinniareernerminni suliffissaaleqinnginnissaat qulakkeerusullugu. Suliffeqarneq inuunermi pingaaruteqartuuvoq, tamannalu peqqutigalugu qaqugukkulluunniit annertuumik suliffissaaleqineq pinngitsoortinniarneqassaaq. Inuiaqatigiit ilatsiinnanngitsut pilersninniarneqarneranni suliffissaaleqineq nungusarniarneqartuaannartariaqarpoq, taamaattumik Atassut-ip pingaartippaa, aningaasat annertunerusut atorneqarnissaat suliffissaaleqinerup akiorniarneqarnissaanut.

Inuussutissarsiornermut

Politikki

ATASSUT isumaqarpoq siunissami namminiilivissagutta, inuussutissarsiorfiit nunami imaanilu piorsarneqartuartariaqartut tapersersorneqarlutillu. ATASSUT-ip avataani inuussutissarsiortut tapersersorpai, taakkuummatami nunatsinnut annertuumik aningaasanik isaatitsisuusut sinerissap qanittuani aalisarneq piorsartuartariaqarpoq, taakkuummatami annertuumik suliffissuarnik suliassaqartitsisuusut. Nunatsinnullu aningaasanik annertuumik isaatitsisuusut, minnerunngitsumik nalilimmik pilersitsisuusut. Savaateqarnermut nunalerinermillu inuussutissarsiornerup annertusarneqarnissaa Atassutip pingaartippaa, tassuunatigut nammineq pilersorneq annertusiartortinneqarsinnaasut ilagimmassuk. Kalaallit Nunaanni kiffaanngissuseqarlutik inuussutissarsiuteqartut tassaapput aningaasaqarnermut pitsaasumut aalajaatsumullu ineriartortumut tunngavissanik pilersitsisussat.

ATASSUT-ip sulissutigiuarpaa avataaniit nioqqutissat tikerartinneqartartut minnerpaaffianiinnissaat, taamaalilluni aningaasat nunatsinniit anninneqartartut minnerpaaffimmineeqqullugit. Atassut-ip tapersersorpai nunatsinni suliffeqarfiit nioqqutissanik avataaniit tikerartitsinermut unammillersinnaasut (importbegrænsende virksomheder). Taamatuttaaq kiffartuussiviit nunatsinniittut tapersersorlugit avataaniit sullinneqarneq minnerpaaffianiitinniarlugu (serviceydelser).

Taamatuttaaq Atassut-ip pingaartitaraa suliffeqarfiit avammut tuniniaasinnaasut nunatsinnut aningaasanik isaatitsisussat, taamatullu suliffeqarfinnik pilersitsisussat (eksportvirksomheder).

ATASSUT-ip tapersersorpaa nunatta pigisai uumaatsut atorluarneqarnerunissaat, piiaanermi inuit peqqissusaannut akornusiinngippata, uumasullu innarlerneqanngippata, aatsitassarsiorneq annertuumik isumalluutigaarput, nunatsinnut siunissami aningaasat tungaatigut isaatitsisussaq.

Taamaattumik Atassut-ip suliniutiginiarpaa suli amerlanerusut aatsitassarsiornerup iluani ilinniagaqalernissaat, taamaatsilluta angussagatsigu siunissami aatsitassarsiornermi sulisorisassat amerlanerpaat nunatsinneersut amerlanerpaat nunatsinneersut, taamaalillunilu aamma aningaasat amerlanerusut nunatta iluani kaaviiaassallutik.

Siunissami atugarissaarnerput attatiinnassagutsigu pitsanngorsaassaguttalu peqqinnissaqarfiup, atuarfeqarfiup, innarluutilinnut, inuiaqatigiinni sanngiinnerusortatsinnut, isumaginninnerup tungaatigut, taava aatsitassarsiorneq aallartittariaqarparput, minnerunngitsumik oqartussaaffinnik Danmarkimiit tigooraanerput akissaqartinniarlugu.

Aatsitassat uranimik akulinnut tunngatillugu Atassut-ip politikkeraa, siunissami nul-tolerancep peerneqarnissaa, tassanilu siunniullugu EU-mi USA-mi Canada-milu periutsit, tassa piiaasinnaanermut killissarititaasoq 0,05-0,1 pct.

ATASSUT-ip royalties eqqunneqarnissaa sulissutiginiarpaa, pingaartumik aatsitassanut ”qaqutigoortunut” niueqatigiinnermut naleqarluartunut. Aatsitassarsiorfiit soorlu ”naligiinnerusumik” piiaasut taakku Atassut-ip tungaaniit annerusumik ”artukkerneqarnissaat” matuinnartariaqalernissaallu mianersoqqussutigisariaqassavarput, suliffeqarfinni taamaattuni pingaarneruvoq suliffissaqartitsimmata, sulisullu akileraarutaat, suliffeqarfiullu akileraarutaat nunatsinnut iluaqutaaqisut pigiinnarlugit, suliffeqarfiup matuneraninngaaniit.

ATASSUT-ip ammaffigaa soorlu royalties-imut tunngatillugu soorlu kaaviiaartitat tunngavigalugit royalties-imut akiliisoqarsinnaanera.

Angallannermut

Politikki

Inuussutissarsiutit pitsaasut ineriartortittuarnissaanut naatsorsuutigeqqaagassat pingaartut ilagaat sunniuteqarluartumik angallannikkut aaqqissuunneqarpat. Tamatumani Kalaallit Nunaata iluani angallannerup aaqqissuussaanera pineqarpoq taamatullu Kalaallit Nunaata nunallu allat akornganni angallannerup aaqqissuussaanera.

Inuit eqqarsaatigalugit aaqqissuussineqassaaq paarilluakkamik, innuttaasunut suliffeqarfinnullu tikikkasuarnartumik – aammalu imaalillugu aaqqissuussamik, avatangiisit tatineqarnerat nuttarsinnaanerup inuiaqatigiinnut nassatarissagaa sapinngisamik minnerpaanngortillugu.

Pisortat pisussaapput sumiiffinni assigiinngitsuni isumaqatigiissusiussallutik, sumiiffimmi susassaqartut peqatigalugit. Imaatigut silaannakkulluunniit pineqarpat.

Ineqarnermut

Politikki

ATASSUT-ip suliniutigaa inuit ataasiakkaat ilaqutariillu inissaminnik namminneerlutik sananissaannut qiimmassaataasumik atugarititat pilersinneqassasut. Atassut-ip suliffeqarfiit namminneerlutik sulisuminnut inissianik sanaartornissaat sulissutiginiarpaa, taamaalilluni inissiat allat iluaqutaasumik atugassanngortinneqarsinnaammata. Aammattaaq Atassut-ip ilisimaarilluarpaa namminneerlutik illuuteqalereersimasut illuminni aaqqitassaqartillutik annertuumik artukkerneqarnerat, tamatumani pingaartumik utoqqaat eqqugaasarput, tassami ullumikkut nammineerlutik illuutillit illuminni aaqqitassaqalertillugu ikiorserneqarallarnissaminnik periarfissaqartinneqanngillat. Tamannalu Atassut-ip aaqqiissuteqarfigerusuppaa.

ATASSUT-ip suliniutiginiarpaa sanaartugassanut tunngasut nunatsinni siammarnerunissaat, naapertuunnerusumillu agguataarnerunissaat tulleriaarineq tunngavigalugu.

Innuttaasut namminneq inissaqartut, imaluunniit inissaminnik eqqarsartut pitsaanerusumik atugassaqartinneqarnissaat akileraartarnermut ilanngaatit eqqarsaatigalugit, aningaasalersueriaatsillu assigiinngitsut eqqartorneqarnissaannut piumassuseqarluni.

Aningaasaqarnermut

Politikki

Aningaasaqarnermut politikkimi tunngaviusut tassaapput aningaasatigut isertitat nunatta karsianut ingerlaartartut taakkua tassaapput ataatsimoortumik tapiissutit, akitsuutit, akileraarutit, EU-p isumaqatigiissutaanik aningaasaliisussat, kiisalu namminersorlutik oqartussat namminneq suliffeqarfiutaannik ernianik isertitat assigiinngitsut.

Kalaallit Nunaata aningaasarsiornerani ullumikkut aalajangiisuupput Naalagaaffimmit tapiissutit aammalu aalisarneq, ullumikkut Kalaallit Nunaanni avammut tunisassiorluni inuussutissarsiutituaasoq.

ATASSUT-ip piffissamut sivisuumut pingaartillugu anguniagaa tassaavoq Kalaallit Nunaat ataatsimoortumik tapiissutinik isumalluuteqarunnaassasoq. Naak qallunaat naalagaaffiata ilagigaluaraatigut, aammalu taamaattuarumaarluta, soorunami pisussaaffigaarput immitsinnut aningaasaqarneq eqqarsaatigalugu ikiorniassalluta.

Tamatta kissaatigaarput Kalaallit Nunaata ataani uuliamik nassaartoqarnissaa iluatsikkumaartoq. Nunamik piginnittussaanitta Danmarkimik isumaqatiginninniutigeqqinnissaanut pisinnaatitaaffik Atassut-ip sulissutiginiarpaa.

Akileraartarnermut

Politikki

Akileraarusiisarneq tamarmiusoq qaffaateqaqqissanngilaq, tamanna Atassut-ip erseqqissumik anguniagaraa.

Akerlianit akileraarusiisarnerut appartinnissaa siunnerfigaarput pingaartumik inuussutissarsiutitigut akileraarusiisarneq.

Aningaasat akissarsiatta aqunnissaannut inuttut annerusumik kiffaanngissuseqarnissaput qulakkeerneqartariaqarpoq. Aammalu nunatsinni suliffinnik inuussutissarsiorfiusunik pilersitsinissarput soqutiginarnerusunngortittariaqarparput, taamaalilluta tamanut suliffissat qulakkeersinnaassagatsigit.

Avatangiisinut

Politikki

Atassutip avatangiisinut politikkia pinngortitami pisuussutit ataqqineqarnissannik aallaaveqarput. Suliassaq tassaavoq inuup suliniuteqarnera aammalu pinngortitamik innarlitsaaliuineq pitsaasoq ataatsimoortissallugit.

Taamaattumik Atassut-ip anguniagaa tassaavoq illoqarfiit nunaqarfiillu tamarmik eqqakkanut ikuallaaveqarnissaat. Illoqarfiit eqqarsaatigalugit ikuallaaviit kissarnerup atorunnaartup kiassarnermut siunertanut iluaqutigineratigut.

Pingaartumik nunaqarfiit amerlaqisut eqqagassatigut ajornartorsiuteqarput, pissutigalugu avatangiisinut isumannaatsumik eqqaaviliisoqarneq ajormat. Taakkunani ikuallaaveeqqanik taaneqartartut nunaqarfiit angissusiinut naatsorsuussat pilersinneqartariaqarput.

Uuliamik qalluisinnaanermut aatsitassarsiornermillu avatangiisinut isumannaatsumik iluaquteqarnissaq qulakkeerniarlugu suut tamarmik sakkugineqassapput.

Nukissiuuteqarnermut

Politikki

Nukissiuuteqranermut politikkikkut Atassut-ip nunatta uuliamik isumalluuteqarnerata annikillisinneqarnissaa kissaatigaa, tamannalu pisariaqarluni inuiaqatigiit aningaasaqarnikkut pisinnaasai peqatigalugit, imaluunniit namminersortunik aningaasaliisut aqqutigalugit, erngup nukinganik innaallagissiorfiit pilersinnerisigut aammalu nukissiuutit ataavartut allat aqqutigalugit.

Aatsitassanut

Politikki

ATASSUT-ip tamatigut ilungersuutigiuarpaa pisuussutinik uumaatsunik ujaarlernerit iluaquteqarnissamik siunertaqarnissaat, aammattaarlu mingutsitsinissaq sapinngisamik annerpaamik killilerlugu. Atassut-ip nalunngilaa aatsitassarsiorneq Kalaallit Nunaata aningaasarsiornerani pinngittoorneqarsinnaanngitsoq, imaanngitsoq qanorluunniit akeqaraluarpat, tassami inuussutissarsiutinut allanut mingutsitsinikkut aserorsaataasinnaasut pinngitsoortinneqartariaqarmata

Atassut-ip annertuumik sulissutigissavaa, najugaqavissut aatsitassarsiornermi sulisorineqarnissaat.

Tamatuma piumasaqaatigaa kalaallit sulisinnaasut piumasaqaataasut malillugit sulisinnaassuseqarnissaat.

Taamaattumik kissaatigaarput sulisussanik ilinniartitseqqiinerit ingerlanneqassasut.

EU

ATASSUT-ip Kalaallit Nunaat nukittooq ingerlaqqinnissaminullu sapinngitsoq kissaatingaa, kultureqarnikkut aningaasaqarnikkullu. Tamanna ATASSUT-ip isumaa naapertorlugu aatsaat pisinnaavoq Kalaallit Nunaat mattusimanngippat.

Pingaartuusoraarput avammut tunisassiatta sumi tuninissaannik aalajangiinarfiusuni peqataasarnissaput, aammalu Kalaallit Nunaata pingaartitaanut sunniuteqarsinnaasumik aalajangiiniarfiusuni peqataanissarput.

Inatsisartut paaseqatigalungit EU-mik suleqateqarnerup pitsanngorsarnissaa sulissutingissavarput. Aningaasaliiffigissallugit oqimaappallaanut, soorlu erngup nukinganik nukissiuuteqarfinnut, talittarfissuaqarfinnut il.il politikkikkut suliniuteqarluta aningaasatigut tapiiffigineqarsinnaanermut misissuinernik politikkikkut suliaqarusuppugut.

Tamatuma saniatigut ATASSUT-ip EU suleqatigerusuppaa aatsitassarsiornerup ineriartorneranut tunngatillugu. EU-p Kalaallit Nunaanni ujaqqat assigiinngitsut qaqutigoortullu soqutigisorujussuullugit takutitsinikuuvoq.

ATASSUT-ip kissaatigaa tamanna periarfissaq Kalaallit Nunaata atorluassagaa.

Ilassut

ATASSUT-ip qineqqusaarutissaanut udkast-iliama 19. Januar 2018-imi nassiussuunnikuusara, annikitsunik oqaasertaasa allanngortitsiffiusoq aammalu Qulatannguup Klaus-illu aatsitassat pillugit uparuaatiginikuusaanut naleqqussaaqqilaarlunga matumuuna ingerlateqqippakka.

Uku qulequttat ataani allannguilaarpunga: Peqqinnissaqarfik, ilageeqarneq, Inuussutissarsiornermut politikki, ineqarnermut politikki, aningaasaqarnermi politikki, avatangiisinut politikki nukissiuuteqarnermullu politikki-mi.

Maluginiassavarsi, ilaqutariinni toqusoqartillugu angallanneqartarnerannut isumaginninnerup ataani aammalu qulequttat aningaasarsiornermi politikkip ataani, namminiilivinnissamut suli ukiuni 25-vini nalilersuinissaq pillugu ilassuteqarama.

Qulequttat suli naalisakkat suliarinianngikkallarpakka, nassiussuutannut isummersortut ikippallaaqimmata. Ilimagigaluarpara tutsiutinngitsut tapersiisimagamik tutsaqanngitsut.

Kiisalu minnerunngitsumik akuerineqarsinnaanngilluinnartumik tusarlerneqarnikuuvunga, Demokraatiniik tunuarnikuusumut Atassut-ip politikkia nassiunneqarsimasoq. Manna tikillugu uvanga nammineq Michael Rosing allaffigigaluarlugu, ataatsimilluunniit akissuteqanngilaq.

ATASSUT-mi qineqqusaartussat uku kisimik iluminni pigissavaat aamma qulakkeertinnagu qineqqusaaqataanissaq ilaasortanngornissarluunniit qulakkersimatinnagu, avammut siammarterneqassanngilluinnarput.

Siverthi

Politikkitsinnut tunngasillugu
Apeqqutissaqarpit?