Inissianik aserfallatsaaliineq – ukiuni 20-ni tulliuttuni

Kommuneqarfik Sermersuumi inissiarpassuaqarpoq aserfallassimaqisunik iluarsarneqartariaqartunik. Atassut Nuummiit sulissutiginiarparput ukiuni 20-ni tulliuttuni inissiat pillugit pilersaarusiornissaq, ukiut tallimakaarlugit agguakkamik.

Aserfallatsaaliinermut aningaasartuuteqalerutta, siunissaq eqqarsaatigalugu minnerpaamik ukiuni 20-ni atorneqarsinnaasunik eqqarsarluta suliaqartariaqarpugut.

Inissiat nutarsarneqalerpata nukimmik sipaarfiusinnaasutut suliarineqartariaqarput, lejlighedillu qangatut mikisuararsuuppata ataatsimoortinneqarsinnaaneri periarfissatut qimerloorneqartariaqarluni, ullutsinnut naleqqunnerusunik.

Soorunalimi nalilersorneqaqqaassapput imak aserfallatsigisimanersut akilersinnaanerulluni inissiatoqaq peeriarlugu nutaamik sanaartornissaq.

Taamaattumik pilersaarusiornissaq pisariaqarluinnarpoq. Atassut Nuummiillu pilersaarusioqataarusuppugut pilersaarummik pitsaasumik suliaqarnissamut, piviusunngortitsinissamullu. Pisariaqarluinnarporlu, tassami ukiorpassuarni politikkikkut piumassuseqarneq annikippallaarsimavoq, ataavartumillu nalilersuisoqartarsimanani, aserfallatsaaliinissamullu kinguaattoornerujussuaq pisimavoq, inernerilerpaalu inissiaqarnikkut katataaqqalluta. Aningaasarpassuarnillu atuisariaqarpugut inissiaqarnikkut sanaartornikkullu 2022-mut tulluartumik inissinnissaq.

 

Pitsaanerusumik iliuuseqarta – Atassut Nuuk

Ulloq alianartoq, Naalagaaffimmi malunnaateqarluarsimasut ilaat qimaguppoq

Partii Venstrep siulittaasorisimasaa, Nunanut Allanut Ministeriusimasoq, kiisalu Royal Greenlandip siulittaasorisimasaa alianaqisumik juunip 19-iani 2022 toqukkut qimaguppoq.

Uffe Ellemann-Jensen inunni sisamaasuni naalakkersuinikkut ingerlatseqataasimavoq ukiullu qulit sinnerlugit piffissami aningaasatigut ajalusoorfiusimasumi, suliffissaarunnersuaqarfiusimasumi, Sovjetunionillu ajalusoorfigisimasaa Nunanut Allanut Ministeriusimalluni.

Nunanut Allanut Ministeriunermini nunat Estland, Letland aamma Litauep kiffaanngissuseqarnissaannik namminersortuunerannillu qulakkeerinneqataasimavoq. Sovjetunionip ajalusoornerani siusissukkut nunat illersorteqarsinnaanermut ikioqatigiinnissamullu isumaqatigiissuteqarnissaannut attaveqaqatigiinnernut akisussaaffimmik annertuumik tigusisimavoq, nunallu ukiuni arlalinni tiguagaasimanermit aniguinissaannik suliaqarsimalluni.

Uffe Ellemann-Jensen talerperliusimavoq Atassummillu suleqateqarsimavoq ataatsimut naleqartitat aallaavigalugit. Suleqatigiinneq ullumikkumut suli atuuttumik nukimmik pilersitsisimavoq, naleqartitagullu aallaavigalugit politikkikkut anguniagassarpassuit pillugit Naalagaaffeqatigiinneq oqaloqatigiissutigisarparput.

Oqaatsit issuakkat arlallit puigunngisaannakkakka Uffe Ellemann-Jensenimeerput. Assersuutigalugu EU-mukarnermini oqaatigisimasaa unaavoq ”If you can’t join them, beat them” Uffe Ellemann-Jensenilu 80-ria qingaligaasimavoq, tamannalu rekortiliineruvoq. Taakkuli Uffe Ellemann-Jensenip nersornaatitut qingaliinertut isigisimavai, tunniunneqarnerinut peqqutaasut ilisimagamigit.

Uffe Ellemann-Jensenip ilaqutai ikinngutaalu eqqarsaatitsinni najorlugit misiginneqatigaagut, neriuppugullu ullut artornartut nukittullutik qaangerumaaraat.

Arlalinnit oqaatiginiarneqartarpoq Uffe Ellemann-Jensen uagutsinnut Statsministerissaqqinnerpaasimagaluartoq. Tamannalu misigissuseq Atassutip attappaa, taamaakkaluartorli Uffe Ellemann-Jensen Naalagaaffimmut sunniuteqangaatsiarsimavoq, tamannalu kialluunniit peersinnaanngilaa.

Qasuersaarluarina.

Atassut

 

Meeqqat ingerlaannaq meeqqerivinni inissaqartissinnaasariaqarpagut

Atassut Nuummiit isumaqarpugut Kommuneqarfik Sermersuumi angajoqqaajunissaq ajornannginnerulertariaqartoq.

Angajoqqaanngorlaagaanni qulakkeersinnaasariaqarpoq meeqqap meeqqerivimmi inissaqartinneqarsinnaanissaa, ilaqutariittullu inuuneq aallartilluarneqarsinnaalluni. Inoorlaat toqqissisimasumik atugaqarnissaat, angajoqqaallu ilinniarnertik ingerlateqqissinnaanissaat, immaqaluunniit suliffimminnut uterlutik, sapinngisamik uippallernannginnerpaamik. Ilaqutariinneq toqqissisimasoq, peroriartornerlu toqqissisimasoq.

Taamatullu ilaqutariit Kommunitsinnut nuuttut periarfissaqarluartariaqarput meeraasa meeqqerivinni inissaqartinneqarnissaat, Kommuneqarfik Sermersuumi innuttaasutut aallartilluarnissaminnut periarfissinneqarlutik.

Atassut Nuummiillu sulissutiginiarparput arlalinnik meeraqarsimagaanni meeqqat meeqqerivimmi ataatsimoortinneqarsinnaanissaat, angajoqqaanut oqilisaataalluarsinnaammat.

Atassut Nuummiillu 2024-mi kommunimut qinersisoqareernerup kingorna isumaqatiginninniutigissavarput januar 2025-miit meeqqap meeqqerivimmut allatsereersimanerata kingorna kingusinnerpaamik ullut 60-it qaangiunnerani meeqqerivimmut inissaqartinneqalereernissaa, januar 2027-miillu ullut 30-iinnaat utaqqisoqartalernissaa sulissutigissavarput.

Atassut Nuummiillut massakkut Kommunalbestyrelsimi ilaasortaasunut kaammattuutigerusupparput suliaq eqqarsaatissatut tigussagaat, suliarlu ukiaq 2022-miit aallartereerniassammat siusissukkullu piviusunngortinneqarniassammat. Ilaqutariit iluaqutissaannik.

Pitsaanerusumik iliuuseqarta – Atassut Nuuk

Sakkutuut umiarsualiviat

Folketingimi aalajangiunneqarpoq illersornissamut aningaasartuutit BNP-p 2%-ianut qaffanneqassasut. Atassut Nuummiit isumaqarpugut sulissutigisariaqaripput Nuummi sakkutuunut umiarsualiveqarfimmik pilersitsisoqarnissaa.

Nuummi sakkutooqarfeqareerpugut, Arktisk Kommandolu Nuummut nuunnikuulluni, Kangilinnguanilu sakkutooqarneq annikilliartorluni.

Illersornissaqarfiup ataatsimoortinneqarnera iluaqutissartaqarsinnaavoq, uagullu Kommunitsinnut iluaqutaasinnaalluni Nuummi ataatsimoortinneqarpata. Sanaartornerup nalaani suliffissaqartitsineq qulakkeersinnaavarput, ukiuni arlalinni. Atulerneranilu akileraarutitigut isaatitsiffiulluarsinnaalluni. Minnerunngitsumillu Nuummi suliffeqarfinnut namminersortunut suliassat takkuttussat qularnaratik. Tassa suliakkiissutigineqartartussat eqqarsaatigalugit.

Pisariaqartiinnarparput taassuma sakkutuut umiarsualiveqarfiat sumut inissinnissaa eqqarsaatigissallugu, ukiorpassuarnilu illersornissaqarfiup taakkuninnga atuisarnissaat qulakkeerlugu.

Piviusunngortitsinikkullu naatsorsuutigisinnaalissavarpullu BNP-itsinnut 100 milliunilikkaanik isaatitsiffiusalernissaa, kommunitsinnullu sutigut arlalitsigut iluaqutaalluni.

 

Pitsaanerusumik iliuuseqarta – Atassut Nuuk

Atassut Nuuk Ataatsimeersuarpoq

Atassut Nuuk 8. juni 2022 ataatsimeersuarneq ingerlapparput.

Unnuk ingerlalluarpoq, siulersuisuusimasunilu siulittaasuusimasoq oqalugiarluni, ilaatigullu Covid-19 pillugu ataatsimiisitsisarneq uninngagallarsimasoq.

Aningaasaqarneq saqqummiunneqarmat takuneqarsinnaavoq Covid-19 aningaasartuutaananilu isetitaqarfiusimanngitsoq.

Siulersuisunngortut siulersuisuusimasut qujaffigivaat ukiuni kingullerni sulisimanerminnut.

Siulersuisunngortut tassaalerput:

Siulittaasoq:                         Nikolaj Rosing

Siulittaasup tullia:                Edvard Geisler

Aningaaserisoq:                    Jan Joe Seidsen

Allatsi:                                 Sara-Louise B. Rosing

Ilaasortaq:                            Pavia Kristensen

Ilaasortaq:                            Aviaq Kleist

Sinniisussaq:                        Ane Louise Løvstrøm

Sinniisussaq:                        Henrik Kristoffersen

 

Siulersuisunngortut ingerlaannaq inissitsiterput, annertuunillu takorluugaqarlutik Atassut Nuuk sullikkumallugu, siunniuffigineqarporlu Kommunimut qinersisoqaqqilerpat minnerpaamik ataatsimik kommunalbestyrelsimut ilaasortaatitaqalernissaq. Taanna anguniakkatut inissinneqarpoq. Siulersuisunngortullu isumaqatigiissutigivaat Atassut Nuuk social mediatigut ersarinnerulernissaa. Taannalu suliaq aallartilluarpoq.

Atassut Nuuk sulissuteqarniarportaaq Atassut Nuuk Inatsisartuni Folketingimilu ilaasortaatitaqalernissaq.

Siunniuffigineqartullu Atassutip naleqartitai malillugit suliarineqarumaarput. Atassut tassaavoq Kalaallit Nunaanni talerperliusoq liberaliusorlu. Inuttut kiffaanngissuseq annertusarusupparput, tamat oqartussaaqataanerat annertusarlugu, atugarissaarnerullu annertusarnissaa suliarerusullugu – atugarissaarnertut taasinnaanngorlugu, minnerunngitsumillu liberaliusumik suliffeqarfeqarnikkut inuussutissarsiuteqarnikkullu.

Neriuutigaarput Nuummi najugallit, Kommunilu tamakkerlugu suliatsinnik malinnaalluarumaartut. Siunissamilu qineqqusaartitatsinnik qinersisarumaartut, kommunimuuppat, Inatsisartunuuppat immaqaluunniit Folketingimut.

 

Inussiarnersumik

Atassut Nuuk.