Itigartitsinermut tunngavilersuut ikkappallaarujussuarpoq

Qineqqusaarneq 2021, partiilersuussutaanngitsumik ataatsimut sulissutiginiagaq inuiaqatigiinnut neriorsuut, tassa kinguaasiutitigut kanngutsaatsuliorneq sakkortuumik pineqaatissiinermik kinguneqartalernissaa piviusunngortinneqarnissaanut anguniarneqassasoq innuttaasunit neriuuteqalersitsisoq ajoraluartumik amerlanerussuteqartuniit itigartissutigineqarpoq.

Kinguaassiutitigut kanngutsaatsuliorfigitereernerup saniatigut nammineq nunagisatsinni ikiorneqarneq ajornareertigisoq inuup inuuneranik innarliisumik pineqaatissinneqartarnerat sakkortusineqarnissaanut itigartissutaanera Atassutip Inuusuttaanit akuerisinnaangilarput.

Uanga nammineq kinguaassiutitigut kanngutsaatsuliorfigitereernerup kingorna nammineq nunagisanniit suminnguamilluunit ikiorneqanngisaanarpunga.

Allatuulli naleqassuseqarlunga ikiortissarsioraluaraangama tusarneqanngisaannarpunga, saaffiginninnerpassuit kinguneqanngisaanartut.

Ullumikkullu uannut innarleerujussuarnikup sumiluunniit naapissinnaasarpara. Tamanna toqqissisimananngilluinnarpoq.

Atassutip siunnersuutaanut itigartitsisoqarneranut tunngavilersuutigineqartoq naammaginanngilluinnarpoq, tassamigooq suliaq assingusinnaasoq ingerlammat. Imaannerpa taava siunnersuutit allat assingusinnaasut tamavimmik itigartinneqartuassasut? Naalakkersuisummi suliaat taamaallaat meeqqanut tunngavoq, Atassutillu siunnersuutaa tamanut atuulluni.

Taamaattumik Atassutip Inuusuttaanit Aqqalu C Jerimiassen taperserparput

 

Betty Ottosen

Atassutip Inuusuttai

Kinguaassiutitigut peqquserlunnikunut pineqaatissiinerit sakkortusisariaqarpagut

Atassutip Inuusuttaanniit Aqqalu C. Jerimiassen taperserparput.

Kinguaassiutitsigut atornerluisunut pineqaatissiisarnerup sakkortusinissaanut, maannakkut itigartitseqqammerput.

Tamannalu Atassutip Inuusuttaaniik akuersaarsinnaanngilarput, inuunermik ikimik piujuartussamik ikiliisimasut pineqaatissinneqartarnerat sakkortusineqanngimmat.

Qineqqusaarnermi kingullermi partiilersuuffiunngitsussatut inissitaq qatangiinnartutut isigaarput, innuttaasummi eqqaamavaat qineqqusaartut assammillutik isumaqatigiikkamik partiilersuuffiussanngitsoq. Naak tamanna neriorsuut? Assaat avissaarsimanerpat tassuuna?

Suliarlu ingerlasimappat, sooq taava allat tassunga tunngasut siunnersuutit inissaqartinneqassanngillat?

 

Angutinnguaq Schmidt

Atassutip Inuusuttai

Inuk qitiutillugu

Naalagaaffinngorniarsarineq neqitsiullugu peqqinnissaqarfipput artorsartittuassavarput? Ilumut inuppassuit inuunerannik naleqalersumut akuersaaginnarniarpugut? Nassuerusunnginneq naammaleqaaq. Qaqugumulluunniit inuup inuunera pingaarnerpaajuaarnarli.

Oqartussaaffinnik tigooraaniarsarinninneq suli atuuppoq, naak oqartussaaffiit tigoriikkagut akissaqartinnagit, tamaviaaraluarlutillu ulapillutik artorsartippagut. Inuillu uppertinneqarput naalagaaffinngorutta aningaasarparujussuit kuuginnartutullusooq pissarsiarisalissagivut.

Atassummiit oqaasinnaaraarput Inuk Qitiutillugu. Taamatut oqartarneq asuliinngilaq, oqaasiinnaanngillat kusanartut. Ilumuuissorluta inuk qitiutipparput, sunit tamanit pingaarnerpaaq. Tamaviaarlutalu peqqinnissaqarfiup utertinnissaa allaat siunnersuutigisimagaluarlugu. Tassami inuup inuunera pingaarnerpaammat, qaqugumulluunniillu pilliutiginngisaannagassarput.

Tuaviortumik naalagaaffinngorniartilluta inupparujussuarnik katataqassaagut. Inuumuna peqqissup nammineersinnaasup Naalagaaffik pilersitassarigaa.

Naalagaaffik ikiortiseralugu peqqinnissaqarfipput kiverujussuartigu alianartumik inuit annaasagut amerlavallaarujussualerput. Nukissiuutit pillugit milliardilikkaanik naalagaaffik ikiortiserisinnaagutsigu peqqinnissaqarfipput aamma taamatut pisinnaavarput.

Ilinnut suna pingaarnerua?

Nunaqarfinni kigutilerisussaqanngilagut

Siornatigut Kangerlussuarmiik illoqarfigisamut Sisimiunut kigusiarniaraangatta, piffissamik tunineqalertortarnikuuvugut, tamannalu assut iluarisimaarnarsimavoq. Tassami angalanigut, ineqarnigut, ilaatigullu sulinngiffeqarnigut nammineq akilertaratsigit.

Massakkulli pissutsit imaalernikuupput, qulakkeersinnaanngilarput pinartumilluunniit kigusiarniaraluarutta, tassami piffissamik immikkut ingerlaannaq tunineqarsinnaajunnaarnikuuvugut, inissaatilli apeqqutaallutik piffissamik tunineqartalernikuulluta. Ilaatigut qaammat utaqqisinnaasarluta.

Illoqarfimmiutuulli ullaakkut aggerluni nr-nik tigusilluni periarfissaq tiguneqarsinnaasaraluarpoq, tamannali tamakkiisumik qulakkeerinnissinnaanngilaq ilumut ulloq aggerfik kigutileriviliarnissamut piffissamik iluatsitsinissaq.

Tamanna Kangerlussuarmi innuttaasunut akisoorujussuanngorsinnaaneranik kinguneqarpoq. Siulianimi nammineq aningaasartuutigisartakkatut eqqaariikkama kingunerisinnaasarmagit.

Inatsisartut inatsisiliaanni § 15. -mi allassimavoq:

Meeqqanut atualersimanngitsunut atuartussaatitaasunullu ukiulinnut kigutileritinneq akeqanngitsumik neqeroorutigineqassaaq.

Tamanna innuttaasunut Kangerlussuarmiunut inatsit kusanaraluaqisoq atuuttuaannanngilaq. Tassami meeqqagut kigusiartinniaraangatsigit nammineq akilerlugu timmisartumik angalasariaqartarpugut.

Ukiualuit matuma siorna ukiut arlalinngulermagit kigutigissaasunik/ kigutilerisunik tikittoqassanata, paasiniaanitsinni paasitinneqarnikuuvugut, kigutilerisut/ kigutigissaasullu tikissinnaannginnerminnut patsisigigaat maaniinnerminni ineqarnissartik akisuallaaqimmat.

Ineqarnissaat innuttaaqataasutut ujartuiffiginikuuarput, iluatsittumillu airpb iniutini neqeroorutiginikuuai, taamaalillutik tikinnerit marluk akeqanngimik inissaqartilerlutigit.

Soorunami iliuuserput ajunngitsuummat oqaasertalersorusunnanngikkaluaqaaq, tassami eqqarsaatiginikuuarput, meerarpassuit kigutaasa misissortinneqarnissaat pisariaqartoq, taamaalilluta innuttaasutut tunissuteqarnerput nipiliuutiginngikkaluarlugu nuannaarutiginikooqaarput.

Kisianni ilumut pissusissamisoornerpa inatsisit malillugit nunaqarfinnut ukiumut marloriarluni kigutigissaasunik/ kigutilerisunik tikittoqartarnissaanik piviusunngortitsisinnaannginneq?

Erseqqissaassutigissavaralu, peqqinnissamut naalakkersuisoqarfimmut saaffiginnissuteqarsimagama, akissutigineqartulli naammaginnginnakkit allagaqarumallunga ilisimatitsinikuuvunga.

Taamanna angujuminaassimaqippat immikkut qanoq aaqqiisoqarsinnaaneranik iliuuseqalertortoqarnissaa assut kissaatiginarpoq. Taamaattoqarsinnaanngippallu inatsisit allatut isikkulerlugit naleqqussarneqartariaqalersimannginnerpat, asuli kusassaatitut allaqqaannassanngippata.

Kangerlussuarmiuusugummi allatuulli nunatsinnut akileraartooqataalluinnaratta piviusumik akileraarutitta atuuffissaanut atortinneqartarnissaat soorunami kissaatigilluinnarparput.

 

Anna- Karen Hoffmann „Kuka“

Atassut, Kangerlussuaq