Namminiilivinniartuunngikkuit Kalaaliunngilatit

Namminiilivinnissarlu ukiuni makkunani piviusorsiortuusorinngikkukku isummersorsinnatitaanak. Ila pissutsit taamatut ipput avissaarusuttut isumaat malissagaluaraanni.

Ilumoorsinnaanerpa ullutsinni namminiilivinnissamut piareersimanngitsutut isummersoqqusaannginneq? Ilumut innuttaasut kissaatiginerpaat namminiilivinnissamut tapersiinngitsunik nutaarsiassani qulequtsiisarneq killilersorneqassasoq? Ila isummersorsinnaatitaaneq, kiffaanngissuseq, tusagassiiveqarneq minnerunngitsumillu tamat oqartussaaqataanerat sumut atussavagut, taamaallaat namminiilivikkusuttut oqaaseqarsinnaatitaassappata.

Qanorluunniit isummersinnaatitaaneq siunnerfimmillu sukataaruteqarsinnaaneq pisinnaatitaaffigaarput. Immaqaluunniit taamaattussaaniaraluarpoq demokratiskiusumik ingerlatsineq malinniaraanni. Inuiaqatigiit ullutsinni pissutsini nutaajusuni inuttut pisinnaatitaaffittut siunnerfiginikuusaraluarput. Demokratiskiusumik ingerlatsinermi qitiulluinnartoq, immaqa oqaasiinnanngortuusipajaartoq.

Kingullermik ataatsimeersuarnitsinni Atassutip naalagaaffeqatigiinnermut attasserusunnermut tunngaviusumik politikkini uterteqqillugu allannguivoq. Aningaasatigut sulisoqarnikkullu suli immitsinnut kivitsisinnaanngikkallartilluta Naalagaaffeqatigiinneq nukittoqutigisariaqarparput. Taamanilu 2019-mi malunnarpoq inuiaat akornanni naalagaaffeqatigiinnermut tapersersuisuuneq paquminartutullusooq inissisimavoq. Taamaallaallu Suleqatigiisitsisut Partiiat avissaarniartutunut peqataarusunnatik, Demokraatillu namminiilivinniarnermut suleqataarusuleqqammerlutik.

Ullumikkut Atassut Naalagaaffeqatigiinnermut partiini kisiartaallutik illersuisutut inissisimalernikuupput, ammasumillu ajukkunnata namminiilivinniarneq pillugu isumarput annissinnaanngornikuullugu. Taamaattorli Inuk namminersortoq anguniakkatsinni qitiulluinnartutut inissisimavoq. Inummi tassaavoq inuiaqatigiinni ingerlalluarnissamik qulakkeerinnittussaq, nunaanngitsoq.

Taamaattorli allaffigineqaqattaarpugut namminiilivinniarnermut sorsuuteqartuunnginnatta kalaaliunngitsugut. Nammineerlungalu inuttut allaffigineqartarpunga kanngusunnginnersunga isummakka pillugit, allaallu nuisaannartumi inuit allaqatigiittarfiinni ammasumik pualanera akerartuutigineqartarluni. Ila taamatununa namminiilivinniarneq ”sorsuutiginiarneqartoq”?

Namminiilivinnissamut takorluugaq pilluarnarluinnarpoq nuannerunavissoq. Soorunalimi inuit pisinnaatitaaffeqarput nuna nammineertoq sukataarutigissallugu. Taamaattorli allatut isumallit supajuttut pineqartariaqanngikkaluarput naleqannginnerusutulluunniit inissillugit. Imaassanngilarlu isummat allaanerusut killilersorneqalissasut inerteqqutaalerlutilluunniit. Taamatummi isummanut allanut inerteqqutaatsitsiniartarneq nunani allani aqutseriaatsini allanarluinnartuni atugaasuupput, nunani tamakkunani oqaatsip demokratiip akerartuutaapajaaffigisaanni. Isumanut allanut ataqqinninnermut tunngavoq, isumaqatigigaanni isumaqatiginngikkaanniluunniit. Inunnut allanut ataqqinninnermut tunngalluinnarpoq.

Ilumut isumaqartoqarnerpa Naalagaaffinngornissaq anguneqassasoq allat isumaannik mattussineq aqqutigalugu? Takorluulaartigumi, tamatta tamavitta Naalagaaffinngorusunnermut isumaqataalersimagutta, taava aatsaat piviusunngorsinnaalissava? Kiamuna Naalagaaffinngorneq uagutsinnut ”tunniussassarigaa”? Politikkerit? Danmarkip? Partiit? Tunngaviusumik Inatsisissaq pillugu Isumalioqatigiisitarsuup? Immaqaluunniit uagut nammineq?

Tunngaviusumik tamatta assigiimmik sukataaruteqaraluarpugut. Inauiaqatigiit ingerlalluartut, inuiaqatigiit imminnut napatittut innuttaasullu nammineersinnaassusillit. Ilaasali (immaqami amerlanerpaat) isumaqarput taakku anguniakkat piviusunngortinneqassasut naalagaaffinngorutta. Taamatut isummertunut ataqqinnittumik oqassaagut – isumaqarpugut killormoortoq. Inuiaanuku nammineersinnaassusillit, peqqissut, namminneq oqartussaaffimminnik tigusisinnaalertussat.

Namminiilivinnissaq imminik anguniagaalersimavoq, qanorlu angunissaanut aqqutissaq kingorna aatsaat isumaginiarneqarlutik. Illuliorniarnermi pujoorfik siulliullugu sanarfineqarniarsarivoq illuliorniarnermi, naak toqqavia siulliunneqartariaqaraluartoq. Toqqavimmi nukittooq qajannaatsorlu uani assersuummi innuttaasunut tunngavoq – ersernerlussorineqassaguni.

Soorunalimi una allaaserisaq ersarippoq Jakob Janussenip oqariartuutaanut tunngassuteqarpoq, kingornalu qisuariaaterpassuarnut samminerulluni, oqarmat ”Namminiilivinniarneq sinnattuaqineruvoq”. Tassami Jakob ukiorparujorujussuarni isumaqatigiinniarnerni isumalioqatigiisitarsuarnilu annertuuni qitiulluni suliaqartuusarnikuuvoq, taamaammat ilisimasakinnissaa qularnarluinnarluni. Eqqarsarluavissorsinnaasutullu isigiumavara.

Uani apeqqut qitiutinneqartoq tassaanngilaq Kalaallit Nunaat namminiilivissanersoq namminiilivissannginnersorluunnit. Qitiusoq tassaavoq demokratiskiusumik ingerlatsiniarnermi pingaarnerpaajugaluartoq, isummersorsinnaatitaaneq, kiisalu uani amerlanerit isumaat. Inuit qarasaasiakkut oqallittarfiini isummersortorpassuit takussaapput oqarlutik aviisit namminiilivinnissamut tunngatillugu apeqquseerpalaartunik naqitaqarsinnaasut boykotterneqartariaqaraluartut. Ilami oqaaseqartuinnaq pinnagu allaat aviisit ilanngullugit saassutarineqarput.

Ilimanarluinnarpormi naalagaaffinngornissamut avissaarnissamullu tunngasunik oqariartuuteqartuugaluarpat inuit nuannassimassagaluartut, immaqaluunniit naammagittaalliortoqarsimassanngikkaluarpoq. Aviisip uani suna akisussaaffigisussaavaa? Taamaallaat amerlanerussutillit isumaat naqinneqartassappat? Aviisip ikinnerussuteqartut isumaat saqqummiuteqqusaavaa?

Taamaammat maani politikkeritut, innuttaaqataasutut angajoqqaajusutullu ernumaammerlunga allappunga, allaammi meeqqama siunissaanni inuup pisinnaatitaaffii qanoq atuukkumaarnersut eqqarsaatigilerlugit. Pisinnaatitaaffiiarneqarnissaq ernumanarluinnarpoq.

 

Aqqalu C. Jerimiassen

Atassut, Siulittaasoq

Nutaarsiassat innersuussat