NAALAGAAFFEQATIGIINNEQ TASSAAVOQ SIUARSAANIARNERMUT INNERSUUNNARNERPAAQ

Tamanna assigiinngitsunik isumaqarfigisinnaagunarparput, taamaammat tamanna inernilersinnaanngilarput. Apeqqummulli tassunga eqqarsaatikka isummakkalu annisissagukkit, ersarissumik paatsuugassaanngitsumillu nassuiaatissaqartinnavianngilara. Ta

massumunnga apeqqutip paasiuminaassinnaanera peqqutaavoq.

 

Sammisat assigiinngitsut tulleriiaarlugit agguataassavakka, tassa sammisat assigiinngitsut isummerfigiuminarnerulersillugit.

 

  1. Namminersorneruneq pillugu inatsit
  2. Folketingi
  3. Tunngaviusumik inatsit
  4. Aningaasaqarneq
  5. Inuussutissarsiuteqarneq
  6. Ilinniartitaaneq
  7. Peqataatitsineq

 

1..Kalaallit nunaat naminersornerulernissaq pillugu inatsisitigut namminersulersinneqarpoq, nunatsinni sorpassuartigut nammineq iliuuseqarsinnaanngorluta. Sammisat suulluunniit uagutsinnut isumaqarfigisagut tamaasa angerlaassorsinnaavagut. Iluaqutigisinnaasagulli pigeriikkagut paasereersimalerutsigit. Isumaqarpungali ullumikkut inissisimanerput eqarsaatigalugu angisuunik angerlaassinisaq maannakkut piareersimaffiginngikkipput, tassami  angerlaannikuusat ilaat unammillernartutut inissisimasut amerlapput. Isumaqarpunga maannamut angerlaannikuusagut isumageqqaartariaqarigut, tamakkulu aaqqinnissaanut suli ukiorpassuusinnaavoq. Kalaallit Nunaat naalagaaffeqatigiinnermiik anisinnaavoq, tamannalu tunngaviatigut aamma ukiorpaalunnguit qaangiuppata pisinnaalluarpoq. Inuiaqatigiilli taasineratigut tamanna pisariaqarpoq, amerlanerussuseqartunit taasiffigineqartumik. Aap, tassa namminersornerulereernikuuvugut.

 

2. Naalagaafeqatigiinnitsinni folketingimi ilaasortanik marlunnik aalajangersimasumik issiatitaqarpugut, tassa suli naalagaaffeqatigiitsilluta. Ilumoorpat qallunaanut naalagaaffeqatigisatsinnut sanilliulluta nukittunerusumik inissisimagaluarpugut, aammalumi  Kalaallit Nunaanut sanilliullugu, Qallunaat Nunaanni issiavik ataatsimi taasinerit amerlanerusariaqarlutik. Folketingimi ilaasortaatitagut naammattumik pissarsiffigilluarpagut? Tamannaliuna qinersisartunit nalilersugassaq. Qularinngilara Kalaallit Nunaanni partiiniit allarpassuarniit Atassummi ilaasortamik issiatitaqarneq iluaqutaanerusussaassasoq. Taamaammat ukiualunni Atassumiit folketingimi issiasussamik ataatsimik marlunnilluunniit qinersisartut toqqaanissaat nammineq inuttut neriuutigaara. Isumaqarama Atassutip iluaqutaanerusinnaaneranik pivara naalagaaffeqatigiinnerput aammalu partii eqeersimaartumik attaveqatigiilluarnermillu suleqatigiinneq ingerlakkatsigu.

Isumaqatigiissutigisinnaasat sulissutigisinnaagaanni isumaqatigiilluarsinnaaneq pilersinneqartarpoq, illuatungaani akerliusumik suleqatigiinnerunngitsumik.

 

3. Tunngaviusumik inatsit isumaqatigilluinnarpara. Tassuunakkut naalagaaffeqatigiinneq pigaarput, tassuunalu uagut innuttaasutut pisinnaatitaaffeqarluta, suiaassuseq, ammip qalipaataa, arnaagutta angutaaguttaluunniit, upperisaq il.il. apeqqutaanatik. Killiligaanata oqaaseqarsinnaatitaavugut aammalu taasisinnaatitaalluta. Naalakkersuisoqataanermut pisinnaatitaffeqarneq, ajornerulersinneqartussaanngilluinnartoq. Toqqaanissamut, isumaqarnissamut aammalumi talerperliuppat imaluunniit saamerliuppat inuttut kiffaanngissuseqarpugut. Qilaamut portungaatsiarpoq, katitigaanera allamut tulluarsaruminaassagunartoq. Tunngaviusumik inatsit 1849-miilli misilerarneqarpoq aammalu misilinneqarnikuulluni, tunngaviusumilli inatsit 1866, 1915, 1920 aamma 1953-imi allanngortinneqartarsimalluni. Tassa ukiut 170-it pitsaasumik tunngaviusumik inatsiseqarsimalluni. 1953-imi tunngaviusumik inatsisip allanngortinneqarnera nunatsinnut soqutiginarnerusimavoq, tassani Kalaallit Nunaata nunasiaataanera atorunnaarsinneqarmat.

 

4. Nuna tamakkerlugu aningaasaqarnikkut tamaviaartitsingaatsiartoq. Aningaasarsiornikkut sumulluunniit peqqinnanngitsoq, tuniniaanermilu akit appartinnerisigut aalisarnikkulluunniit arlaatigut ajalusoornertut ittumik annertuumik kinguneqartitsisinnaasoq.  Aningaasaqarneq aalisarnikkut 90-95 procentimik isaatitsiffiuvoq, pingaartumik tunisassiornikkut. Imaappoq, 5-10 procenti allatigut, soorlu takornariaqarnikkut, aatsitassanik piiaanikkut, allatigullu isaatinneqartarput, tassanilu ukiorpassuarnut aningaasaqarnerput siumut qulakkeerniassagutsigu allatigut niuverfissanik ujartuinissamut pikkorinnerulertariaqarpugut. Tapiissutilli assigiinngitsut, aningaasaqarnitsinnut isumalluutaasut qiviaraanni, tassani kisitsisit allarluinnartut isikkoqassapput. Naalagaaffimmit tapiissutit 4 mia-tit, EU-mit tapiissutit assigiinngitsut aalisakkanillu tunisineq. Tamakku atugarissaarnissamut isikkoqarsinnaasunut aningaasalersueqataapput. Tapiissutit  tunisassiallu ataatsimut naatsorsoraanni, Kalaallit Nunaata aningaasaqarnera aalisakkanik tunisassiornermit affapajaava aningaasalersorneqarpoq.

 

5. Politikkikkut oqariartuutigineqartut allanngorarsinnaasarnerat ernumanartoqartilaarpara. Ungasinnerusoq isigalugu aningaasaqarnikkut patajaatsumik inissisimaniarutta, nunallu assigiinngitsut akornanni aningaasarsiorfeqarniarutta, nalornisumik naalakkersuisoqarneq inuussutissarsiuteqarnermut allanngorartumik naalakkersuisoqarneq, aningasaleerusussinnaasunut soqutiginninnermut annikillisaataangaatsiartussaavoq. Aningaasaqarnerput ineriartortinniarutsigu nuna allat qiviaraanni sapiillisaarnikkut annertuumik  aningaasaliisoqarsinnaasariaqarpoq. Uanilu pivakka atortussiassat. Atortusianik iluaqutasinnaasunik assigiinngitsorpassuarnik piiarneqarsinnaasunik tunisassiarineqarsinnaasunillu annertuumik peqarpugut. Allaammi sakkussanik nioqqutissiassanik aningaasaliiffigineqarusussinnaasunik allaat peqarluta, akuujarlugit tunisassiassatut nalitigut qaffassarsinnasatsinnik. Tassanili liberalpartiit sunniuteqarsinnaanerunissaat pingaaruteqarpoq, tassanilu Atassut kisimi allannguinissamut periarfissanut sunniuteqarsinnaavoq, tassami partiitut liberaliusutut  inuussutissarsiuteqarnikkut ikinngutinnersumik inissisimasuugatta. Aammali aalisakkat tungaatigut nioqqutissianik pitsanngorsaanikkut ineriartortitseqqissinnaalluarpugut. Tassa inuiaqatigiinnut iluaqutaasinnaasumik nioqqutissat akisunerpaamik tunisassiassanik tuniniaanikkut. Tassanili ilanngaatinut akitsuutinullu piumasaqaatit aamma eqqarsaatigineqartariaqarput. Aningaasaqarnikkulli nammineq aalisakkerivitsinnut/aalisakkerivinnut akikinnerpaamik tunisisinnaaneq, pitsanngorsaaneq assersuutigalugulu EU-mut akitsorlugit tuniniaasinnaaneq orniginarnerusinnaavoq.

 

6. Innuttaaqatitta assigiinngiiaartunik ilinniagaqarnissaat pingaartittariaqarparput. Inuit assigiinngitsutigut ilinniarsimasut pisariaqartippagut. Tamatta aamma ilinniakkanut ingerlariaqqiffiusinnaasunut  soraarummeerutaasinnaasunik ilinnialeqqissinnaaneq ajorpugut. Sulisut qaffasissumik ilinniagallit amerlanerusut pisariaqartippagut, aammalu ilinniagaqarnissamut kajumissaarisariaqarluta. Ilinniakkanut sunulluunniit ammut isiginnittariaqanngilagut, tassami sanngiitsumik inissismasuniik nukittunerunngilagut. Meeraaqqeriveqarfinniik aallartittumik ilinniartitaanerup aaqqissuussaanerata pitsanngorsarnissaanut angusaqarusussuseqartariaqarpugut – inuusuttortatsinit soqutigisat eqarsaatigalugit. Inuusuttortatta Qallunat Nunaanni ingerlariaqqiffiusunut ilinniariartornissaannut ersissutissaqarnatalu ernumaatissaqartussaanngilagut, ernummatigisarpulli tassaavoq ilinniakkaminnik naammassisut nunatsinni ilinniagaq atorlugu sulilersinnaanissaat.

 

7. Kalaallit Nunaani akuutitsisarneq annertuumik pitsanngorsaavigisariaqarpoq. Avataaniik tikisitsilluni sulisoqarniartarnermut iluatitsivallaarnikuunngilagut, aammattaarlumi innuttaaqatitta piffinni nunani allaniittut nunatsinnut uterteqqinniarnissaat eqqarsaatigalugu. Oqaatsinut tungasunik ingerlalluartunik atuarfeqanngilagut, uagullu nunatsinnut uteqqinnikut isummanik pigiliutiinnakkanik ilaatigullu ammip qalipaataa tunngavigalugu nikassaanerit sorsuffigisariaqartarlugit. Tamanna pitsaaanerutissinnaagaluarparput, tassami assaat tamaasa atorfissaqartippagut. Angajoqqaat mikisunik meerartallit nunatsinnut uteqqikkussuttut meerartaannut atugassaatigut assigiimmik atugassaqartitsisariaqarpugut, suminngaaneerneq apeqqutaatinnagu. Taamaalilluta nunarsuarmi pitsaanerpaamik ilinniartitaanikkut  aaqqissugaaneq pitsaasumik angusaqarluarsinnalissalluta. Nallagaaffeqatigiinnitsinni visa-mik, green cards allanillu qinnuteqaqqaanngikkaluarluta sumulluunniit ilinniariarsinnaallutalu nunasisinnaavugut, tamanna pikkoriffigivarput, illuatungaatigulli aamma tigussinnanissarput uagut pikkoriffigivallaanngilarput. Naalagaaffeqatigiinnerup iluani akuutitsinermut misilittakkat iluaqutiginiarniartigit, misilittakkat iluaqutigisinnaasagut atorluarlugit, maanilu iluaqutigisinnaanngisatut isumaqarfigisagut piiarlugit.

 

Pitsaanerusinnaavaa? Sorngunalimi pitsaanerulersissinnaavoq. Inuiaqatigiit pitsaalluinnartumik ilusilersugaanissaannut nassaartoqarsimaneranik maannamut takusaqarnikuunngilanga. Nunat avannarlliit periusiat tassaagunarpoq inuiaqatigiit ilusilersugaaneranut atussallugu pitsaanerpaaq, aammali akisungaatsiarsinnaasoq. Naalagaaffeqatigiitsilluta siunissami innutaasut ilinniartitaanikkut, suliffeqarnikkut inuuniarnikkullu ingerlatsisinnaanissatta attatiinnarnissaa ineriartortinnissaalu sulissutigisariaqarparput.

 

Nikolaj Rosing

Politikkikkut siulittaasup tullia, Atassut

 

Nutaarsiassat innersuussat