Arne Niemann – Politikkikkut anguniakkat – taakkununngalu isummersuutit – Inatsisartunut qinigassanngortittoq 

Meeqqat atuarfiat: Kalaallit Nunaanni ilinniartitaanikkut artorsarnikkut kinguussaaneq ineriartornissamut aporfiliisuuvoq, naak inuup nammineq pikkoriffini atorlugit innuttaasut akornanni ilinniarnikkut annertunerujummik angusaqarsimasinnaagaluarluni.

Meeqqat atuarfii sutigut tamatigut ukiuni arlalippassuarni salliunneqartarsimanngillat. Atuarfiit aqutsisui amerlanerpaartaasigut ilinniartitsisut akornanni toqqarneqartarsimasarput, naak aqutsisutut ilinniarsimanngikkaluarlutik. Oqartoqanngilarmi ilinniartitsisuulluartoq meeqqallu ilinniartinneqarnissaanut pikkoriffilik aamma atuarfimmut pisortaanissamut 40-50 tungaanut inersimasunik sulisoqarluni pikkoriffeqartoq.

Ilinniartitsisorpassuit ilinniarfissuarmiit kateterisut ilinniarsimanermiit atuarfitsialammut aaqqissuusseqqinnermut malinnaasimapput, eqimattaallutillu assigiinngitsorpassuit. Eqimattat taamak assigiinngissusillit – ilai ilaminniit piumassuseqarnerusut – tamarmik ilinniartitaassutsimut assigiinngitsunik periuseqartillutik inerniliussamik allarluinnarmik kissaatigisamik pilersitsisinnaasarput: tassa soraarummeertut ilinniariaqqinnissamut piareersimasut.

Kommuneni atorfinitsitsinissamut piginnaasat piumassuserlu assigiinngissinnaasaqaat, ilaatigullu immaqa aamma politikkikkut nalileeriaatsit aallaavigalugit aaqqissuussamik pisunullu paasisimasaqarneq amigartoq atorlugu inississugaasimasarlutik.

Siullertut aqutsisuusut aqutsisutut piginnaanngorsarneqarnissaat pingaaruteqarpoq, taakkulu aamma ilinniartut inaannut atatillugu suliassarpassuit suliarisinnaanissaannut piginnaanilerneqartariaqarlutik. Atuarfimmi ilinniartitsisut tamatigut ataavartumik ilinniaqqinnissamut neqeroorfigineqartariaqarput, tassungalu atatillugu aamma perorsaanermi ilisimasassat ilanngullugit ilinniaqarfigisariaqarlutik, taamaasilluni atuarfik ataatsimut siumut ineriartornikkut ingerlalertorsinnaaqqullugu.

Angajoqqaat atuarfiup ingerlanneqarneranut peqataanissaat kaammattuutigineqaannarsinnaavoq – taamaattorli angajoqqaat nammineq ilinniartitaalluarsimannginneq tunngavigalugu pitsaanerusumik tunniussaqarsinnaannginneri eqqartuutigineqapajaartutullusooq inneqassanngillat. Atuarfik pitsanngorsarlugu nukittuumik kaammattorneqassaaq, ammuunngitsoq.

 

Ilinniaqqittarneq: Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit atugarissaalernissaannut naatsorsuutigineqartut ilinniartitaanikkut pitsanngorsaanermik innuttaasullu sulianut atatillugu peqataatinneqarnissaannut aallaaveqartorujussuuvoq, taamaattumillu inuusuttorpassuit 30-40%-iisa ilinniarsimassutsikkut suliffeqarnikkulluunniit takorluugaqaratit atuarfimmiik aniinnartarnerat pitsanngorsaataanngerluaasarluni. Inuusuttorpassuit pikkorissut ilinniaqqinnissamut pitsaasumik ingerlavimmut ingerlaqqittarput, amerlavallaalli tunniutiinnartarlutik uniinnartarnerat kingusinnerusukkut ajornartorsiutaalersarpoq. Tamanna inuiaqatigiittut inuttullu ataasiakkaatut sunniuteqartarpoq. Politikkikkut suliniuteqarnermi ajornartorsiut uteqqiajuartoq tassaasinnaavoq inuunerissaarnermut toqqammavittut ingerlaavartumik ilinniarsimasuunnginnissaq sulinikkut pilerisaarutigineqartarmat, taamaasilluni ilinniagaqarnissamut atatillugu inuiaqatigiinni pisariaqartitsissuseq naammaginartumik nittarsaanneqarani. Kalaallit Nunaat sulinikkut patajaatsumik nukimmik pisariaqartitsivoq, matumani tunniussaqarsinnaanermut piumassuseq pingaaruteqarluinnarluni – taakkulu piumassusillit tunniusserusuttullu tapersersorneqassapput. Periarfissat ilaat tassaavoq Thulemi sakkutooqarfiup kiffartuussinikkut isumaqatigiissuteqarfigisinnaanera, tassani inuusuttut amerlasuut aningaasartuutitaqanngitsumik ilinniagaqartinneqarsinnaallutik. Inuiaqatigiinni tamanna allaanerusumik ingerlanneqarsinnaavoq taakkununngalu ilinniartitsineq immikkut ataasiakkaanut ilinniartitsinissamut pilerinartumik akissarsiaqartitsilluni aaqqissuunneqarsinnaalluni Mentor-imik taasartagaannik atorfinitsitsinikkut.

 

Inuussutissarsiorneq: Inuussutissarsiornikkut ineriartortitsineq Kalaallit Nunaanni innuttaasut ingerlatsisinnaanngorsarlugit kaammattuinikkut ingerlanneqassaaq, matumani aporfissaararpassuarnik pisortat ataannit, kommuninit, Namminersornerullutik Oqartussanit, kiisalu aamma selskabit tungaanniit unitsinneqarluni. Pisortat namminersortunut unammillernermik ingerlatsisussaanngillat.  Eqaatsumik assigiinngissitaartumillu ingerlatsisinnaanermi politikkikkut aningaasalersueriaatsip pissaaneqaatigineqarnera tunngavigalugu kisermaassisussaatitaanermik ingerlatsiviit inuiaqatigiinut artukkiilerseqqunagit kalluussaatinneqassanngillat. Susassaqarfiit ilaat nunap ingerlanneqarnerani pingaarutilittut pinngitsoorneqarsinnaanngillat, taamaakkaluartoq inuiaqatigiinni pitsaanerusumik aningaasaqarnikkut aaqqissuussaanneqartariaqarlutik. Naliginnaanerpaatut aningaasatigut ingerlatsinermi aningaasaq avataanit pissarsiarineqarsinnaasoq ujartorneqartariaqarpoq, matumani tapiissutit aallaavigalugit aaqqissuussinikkut agguaanneqartarneri qimakkiartuaarneqassallutik. Pisortat ingerlanneqarnerini allaffissornerujussuaq pisariaqanngikkaluamik annertoorujussuuvoq, matumani aningaasaqarnikkut annertoorujussuarmik inissisimalluni kiisalu aamma ineriartornermi naalleraataannanngorsimalluni. Arlalippassuit pikkorissut piginnaaneqarluartullu pisortani arlalinnik atorfeqartut immikkut allatut avammut tunisassiornermi aningaasarsiorfinni atorfinnik neqeroorfigineqartariaqarput.  Piginnaasatigut killilimmik inissisimasut suliffeqarfinni piginnaanngorsaanikkut pikkorissaanermik ilinniaqqinnernilluunniit ingerlatsinissamut neqeroorfigineqartariaqarput, matumani assersuutigalugu danskisut tuluttullu ilinniakkanik ingerlatsisinnaallutik.

 

Peqqissuseq atugarissaarnerlu: Peqqinnissaqarfimmi sulisoqarniarnikkut atorfinitsitsinissaq ajornartorsiuterujussuuvoq, naak innuttaasut pitsaasumik kiffartuussinissaq katsorsarneqarnissarlu naatsorsuutigigaluaraat. Utaqqinerit ukiorpassuarnik sivisussuseqarsinnaasut kiisalu aamma nappaatit inuunermik aarlerinartorsiortitsisut katsorsarneqarnissaat ajorluinnarpoq. Politikkikkut tamanna pillugu peqqissaarutamik suleriuseqarneq naammaginanngilluinnarpoq. Atorfinitsitsiniarnikkut assigiinngitsutigut ajornartorsiuteqartarnerit orniginartumillu ingerlatsisoqannginnera pillugu inuusuttorpassuit peqqinnissaqarfimmi atorfininnissamut pilerisussinnaanerat aporfilerneqarpoq. Kalaallit Nunaat ukiut tamaasa nakorsanngornianik ilinniariartitsisarpoq, taamaakkaluartorli taakku peqqinnissaqarfimmi atorfinitsinnissaat kipiluttunartutut inissisimalluni. Tamanna pitsanngortinneqartariaqarpoq! Utoqqarnut atugassarititaasut pitsanngorsaavigineqarluinnartariaqarput – taakkuummata ukiorpassuarni maanna nunatta killiffianut nammaqataallutik sulisimasut –soraarnerussutisiami saniatigut sulisinnaasut akileraartarnerat peerneqarsinnaavoq kiisalu aamma soraarnerussutisianut annikillisaataasartut peerneqarlutik. Tunngaviusumik utoqqalinermusiat annertunerusariaqarput, taakkulu utoqqalinermi naapertuuttumik inuussutigineqarsinnaasunut inissinneqarlutik.

 

Ineqarnikkut atukkat: Ineqarneq innuttaasunut pingaaruteqarluinnartoq politikkikkut suliniutigineqartariaqarpoq. Inuiaqatigiinni init attartorneqarsinnaasut periarfissaaneri annertusarneqartariaqarput kiisalu aamma nammineq piginnittunngorsinnaanermut periarfissat aammattaaq annertusarneqartariaqarlutik. Aserfallatsaaliuinermi annertuumik katataasimasut pingaarnersiuinermi salliutinneqarlutik iluarsartuunneqartariaqarput, taamaasillutik ilaqutariippassuit oqummik assigisaanillu atugaqaqqunagit. Kiisalu aamma nunaqarfinni ineqarnikkut atugassarititaasut pitsanngorsaavigineqartariaqarput, matumani imeqarnikkut, uffarfiit perusuersartarfiillu pitsanngorsaavigineqarlutik.

 

Angallanneq: Kalaallit Nunaanni angallanneq ajornaatsuinnaanngilaq, kiisalu aamma sumiiffinni isorliunerusuni aamma angallassineq pitsaasumik assigiiaartumillu ingerlanneqartariaqarluni, matumani nuna tamakkerlugu assigiimmik angallassineq aalajangiiffigineqarsimatillugu.  Suliniutit assigiinngitsut annertoorsuit patajaatsumik aningaasalersornissaqanngitsut – nunami angallannikkut kiisalu aamma atugarissaarnikkut annikillisaasariaqarnikkut ilaatigut kinguneqartussat assersuutigalugu mittarfissuit – annikillisinneqartariaqarput nuna tamakkerlugu angallassisinnaaneq qulakkeerneqassappat. Maanna danskit illersuisoqarfiannit Kangerlussuaq soqutigineqalersimavoq nuna tamakkerlugu nakkutilliinermi atorneqarnissaa eqqarsaatigalugu, tassani Kangerlussuaq qitiusumik angallannermi Kalaallit Nunaata silaannarmi angallannikkut killiiit aallaavigalugit ingerlatsivittut atorneqarsinnaavoq.

Naak maanna internetimut attaveqaatit eqqarsaatigalugit kisermaassisussaatitaanerup aqqani atukkat periarfissallu pitsanngorsimagaluartut aammalu flatratep atornissaa pinngitsaaliissutaapajaaraluartoq isorliunerusuni suli pitsanngorsagassarujussuuvoq. Thulemi suli maanna internetikkut attaveqaatit arriitsuararsuupput taakkulu qanga attaveqaatinut suli assersuunneqarsinnaallutik ulluinnarni iluamik pitsaasumik atorneqarsinnaanatik.

 

Nassiussanik assartuinermi kisermaassisussaatitaanerup aqqani nassiussat avataanit akitsoraluttuinnarput. Tupinnanngitsumik umiarsuit mikinerusut atorlugit nassiussallu annikinnerusut angallanneqarnerini akit qaffasinnerusarput, taamaakkaluartorli umiarsuaatileqatigiiffiup sullitat ilaannaanut akikillisaanerit ingerlannerisigut innuttaasut sinnerinut sullisserusunnerup annikinneranut ersiutaannaavoq. Maannalu umiarsuaatileqatigiiffik nunat tamalaat akornanni angallannikkut niuernermi annertuumik suleqateqarnialernera akileraartartunut tuttussaavoq, taakkunanngalu aamma amigartoorutit akilerneqartussaallutik. Suliffeqarfiit pisortat pigisaat politikkikkut aningaasaqarnerisa aqunneqarnerat pappiaqqatigut naak kusanartumik aaqqissuutaasinnaagaluartoq piviusumit allaanerungaarpoq. Naggataatigut amigartoorutaasussaapput akileraartartunit akilerneqartussat.

 

Nutaarsiassat innersuussat