Meeqqat atuarfianni atuartut piginnaasaat siusissukkut atorluarneqalerlik

Atassummiit anguniarlugulu sulissutigisassarput tassaavoq Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfik, akisussaasullu allat peqatigeqqissaarlugit meeqqat atuarfianni atuartunik tapersersuisoqarnissaa.

Meeqqat atuarfiini, naqinnernik ilisarinnissinnaanngitsunik, qalipaatinik immikkoortitsisinnaanngitsunik, allatulluunniit atuarniarnermikkut unamminartorsiutiginnittunik atuartoqartoq ilisimaarivarput, taamaattumillu tamakku tamaasa eqqummaariffigalugit Atassummiit sullississalluta piareersimavugut.

Meeqqat tassaapput siusinissami assigiinngitsunik suliffeqarnermikkut nunatsinnik ingerlatitseqqiisussat, meeqqat ilaat allaffimmiunngornissaat, ilaat pisiniarfimmiunngornissat, ilaallu aamma siunissami politikkikkut annerusumik minnerusumilluunniit sunniuteqalerumaartut qularutiginngilarput.

Taamaattumik meeqqat atuarfianni naammaginartumik tapersersuiffiusumik, tamanillu peqataatitsilluta atuarfimmi angusarissaartoqarniartarnissaanut suleqataassalluta piareersimavugut.

Angajoqqaat meeqqat atuarneranni pingaarnerpaamik sunniuteqartuusarput.

Atuarfinni ilinniartitsisut tassaapput angajoqqaat sulineranni, angajoqqaat sinnerlugit meeqqatsinnik ilinniartitsisut, taamaattumillu angajoqqaat atuarfiillu ataqatigiissaakkamik suleqatigiilluarnissaata qanoq pingaaruteqartiginera ilisimaarivarput, tamassumalu suleqatigiissinnaanerup annertusarnissaa Atassummiit siuuttuuffigalugu inerisarnissaanullu kajumissuseqarluta Kommuneqarfik Sermersuup kommunalbestyrelse-anut sassarpugut.

 

 

Inussiarnersumik

Angutinnguaq Heilmann
Atassut tunuliaqutaralugu kommunemut sassartoq

Anngiortumik eqqussuisarneq annertunerusumik akiorneqarli

Akitsuuserisoqarfimmi suliat annertoqisut saniatigut ikiaroornartumik eqqussuinerup akiorniarneqarnera aaqqissuussinikkut annertusingaatsiartariaqarpoq.

Taamaaliornissaq qimmilerisunik qimminillu amerlanerusunik atorfinitsitsinikkut ilinniagaqartitsinikkullu angussavarput.
Taakkuussappullu allanik akitsuusilerisuunerup saniatigut suliassarpassuarnik suliaqarnerat annikillillugu tamakkiisumik ikiaroornartumik aningaasanillu ujaasinermut sulisussat.

Taamaaliornermi nunatta avataaniik angallannikkut isaffiusut aallararfiusunilu, nassiussanik assartuiffinnilu sapinngisaq tamaat atorlugu misissuisussatut atorneqassapput.

Amerlanernik atorfinitsisinitsinnik qulakkeerniarsinnaavarput ulloq unnuarlu angallaffinnik sapinngisaq tamaat misissuinissaq.

 

 

Ove Thomassen

Arne Niemann – Politikkikkut anguniakkat – taakkununngalu isummersuutit – Inatsisartunut qinigassanngortittoq 

Meeqqat atuarfiat: Kalaallit Nunaanni ilinniartitaanikkut artorsarnikkut kinguussaaneq ineriartornissamut aporfiliisuuvoq, naak inuup nammineq pikkoriffini atorlugit innuttaasut akornanni ilinniarnikkut annertunerujummik angusaqarsimasinnaagaluarluni.

Meeqqat atuarfii sutigut tamatigut ukiuni arlalippassuarni salliunneqartarsimanngillat. Atuarfiit aqutsisui amerlanerpaartaasigut ilinniartitsisut akornanni toqqarneqartarsimasarput, naak aqutsisutut ilinniarsimanngikkaluarlutik. Oqartoqanngilarmi ilinniartitsisuulluartoq meeqqallu ilinniartinneqarnissaanut pikkoriffilik aamma atuarfimmut pisortaanissamut 40-50 tungaanut inersimasunik sulisoqarluni pikkoriffeqartoq.

Ilinniartitsisorpassuit ilinniarfissuarmiit kateterisut ilinniarsimanermiit atuarfitsialammut aaqqissuusseqqinnermut malinnaasimapput, eqimattaallutillu assigiinngitsorpassuit. Eqimattat taamak assigiinngissusillit – ilai ilaminniit piumassuseqarnerusut – tamarmik ilinniartitaassutsimut assigiinngitsunik periuseqartillutik inerniliussamik allarluinnarmik kissaatigisamik pilersitsisinnaasarput: tassa soraarummeertut ilinniariaqqinnissamut piareersimasut.

Kommuneni atorfinitsitsinissamut piginnaasat piumassuserlu assigiinngissinnaasaqaat, ilaatigullu immaqa aamma politikkikkut nalileeriaatsit aallaavigalugit aaqqissuussamik pisunullu paasisimasaqarneq amigartoq atorlugu inississugaasimasarlutik.

Siullertut aqutsisuusut aqutsisutut piginnaanngorsarneqarnissaat pingaaruteqarpoq, taakkulu aamma ilinniartut inaannut atatillugu suliassarpassuit suliarisinnaanissaannut piginnaanilerneqartariaqarlutik. Atuarfimmi ilinniartitsisut tamatigut ataavartumik ilinniaqqinnissamut neqeroorfigineqartariaqarput, tassungalu atatillugu aamma perorsaanermi ilisimasassat ilanngullugit ilinniaqarfigisariaqarlutik, taamaasilluni atuarfik ataatsimut siumut ineriartornikkut ingerlalertorsinnaaqqullugu.

Angajoqqaat atuarfiup ingerlanneqarneranut peqataanissaat kaammattuutigineqaannarsinnaavoq – taamaattorli angajoqqaat nammineq ilinniartitaalluarsimannginneq tunngavigalugu pitsaanerusumik tunniussaqarsinnaannginneri eqqartuutigineqapajaartutullusooq inneqassanngillat. Atuarfik pitsanngorsarlugu nukittuumik kaammattorneqassaaq, ammuunngitsoq.

 

Ilinniaqqittarneq: Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit atugarissaalernissaannut naatsorsuutigineqartut ilinniartitaanikkut pitsanngorsaanermik innuttaasullu sulianut atatillugu peqataatinneqarnissaannut aallaaveqartorujussuuvoq, taamaattumillu inuusuttorpassuit 30-40%-iisa ilinniarsimassutsikkut suliffeqarnikkulluunniit takorluugaqaratit atuarfimmiik aniinnartarnerat pitsanngorsaataanngerluaasarluni. Inuusuttorpassuit pikkorissut ilinniaqqinnissamut pitsaasumik ingerlavimmut ingerlaqqittarput, amerlavallaalli tunniutiinnartarlutik uniinnartarnerat kingusinnerusukkut ajornartorsiutaalersarpoq. Tamanna inuiaqatigiittut inuttullu ataasiakkaatut sunniuteqartarpoq. Politikkikkut suliniuteqarnermi ajornartorsiut uteqqiajuartoq tassaasinnaavoq inuunerissaarnermut toqqammavittut ingerlaavartumik ilinniarsimasuunnginnissaq sulinikkut pilerisaarutigineqartarmat, taamaasilluni ilinniagaqarnissamut atatillugu inuiaqatigiinni pisariaqartitsissuseq naammaginartumik nittarsaanneqarani. Kalaallit Nunaat sulinikkut patajaatsumik nukimmik pisariaqartitsivoq, matumani tunniussaqarsinnaanermut piumassuseq pingaaruteqarluinnarluni – taakkulu piumassusillit tunniusserusuttullu tapersersorneqassapput. Periarfissat ilaat tassaavoq Thulemi sakkutooqarfiup kiffartuussinikkut isumaqatigiissuteqarfigisinnaanera, tassani inuusuttut amerlasuut aningaasartuutitaqanngitsumik ilinniagaqartinneqarsinnaallutik. Inuiaqatigiinni tamanna allaanerusumik ingerlanneqarsinnaavoq taakkununngalu ilinniartitsineq immikkut ataasiakkaanut ilinniartitsinissamut pilerinartumik akissarsiaqartitsilluni aaqqissuunneqarsinnaalluni Mentor-imik taasartagaannik atorfinitsitsinikkut.

 

Inuussutissarsiorneq: Inuussutissarsiornikkut ineriartortitsineq Kalaallit Nunaanni innuttaasut ingerlatsisinnaanngorsarlugit kaammattuinikkut ingerlanneqassaaq, matumani aporfissaararpassuarnik pisortat ataannit, kommuninit, Namminersornerullutik Oqartussanit, kiisalu aamma selskabit tungaanniit unitsinneqarluni. Pisortat namminersortunut unammillernermik ingerlatsisussaanngillat.  Eqaatsumik assigiinngissitaartumillu ingerlatsisinnaanermi politikkikkut aningaasalersueriaatsip pissaaneqaatigineqarnera tunngavigalugu kisermaassisussaatitaanermik ingerlatsiviit inuiaqatigiinut artukkiilerseqqunagit kalluussaatinneqassanngillat. Susassaqarfiit ilaat nunap ingerlanneqarnerani pingaarutilittut pinngitsoorneqarsinnaanngillat, taamaakkaluartoq inuiaqatigiinni pitsaanerusumik aningaasaqarnikkut aaqqissuussaanneqartariaqarlutik. Naliginnaanerpaatut aningaasatigut ingerlatsinermi aningaasaq avataanit pissarsiarineqarsinnaasoq ujartorneqartariaqarpoq, matumani tapiissutit aallaavigalugit aaqqissuussinikkut agguaanneqartarneri qimakkiartuaarneqassallutik. Pisortat ingerlanneqarnerini allaffissornerujussuaq pisariaqanngikkaluamik annertoorujussuuvoq, matumani aningaasaqarnikkut annertoorujussuarmik inissisimalluni kiisalu aamma ineriartornermi naalleraataannanngorsimalluni. Arlalippassuit pikkorissut piginnaaneqarluartullu pisortani arlalinnik atorfeqartut immikkut allatut avammut tunisassiornermi aningaasarsiorfinni atorfinnik neqeroorfigineqartariaqarput.  Piginnaasatigut killilimmik inissisimasut suliffeqarfinni piginnaanngorsaanikkut pikkorissaanermik ilinniaqqinnernilluunniit ingerlatsinissamut neqeroorfigineqartariaqarput, matumani assersuutigalugu danskisut tuluttullu ilinniakkanik ingerlatsisinnaallutik.

 

Peqqissuseq atugarissaarnerlu: Peqqinnissaqarfimmi sulisoqarniarnikkut atorfinitsitsinissaq ajornartorsiuterujussuuvoq, naak innuttaasut pitsaasumik kiffartuussinissaq katsorsarneqarnissarlu naatsorsuutigigaluaraat. Utaqqinerit ukiorpassuarnik sivisussuseqarsinnaasut kiisalu aamma nappaatit inuunermik aarlerinartorsiortitsisut katsorsarneqarnissaat ajorluinnarpoq. Politikkikkut tamanna pillugu peqqissaarutamik suleriuseqarneq naammaginanngilluinnarpoq. Atorfinitsitsiniarnikkut assigiinngitsutigut ajornartorsiuteqartarnerit orniginartumillu ingerlatsisoqannginnera pillugu inuusuttorpassuit peqqinnissaqarfimmi atorfininnissamut pilerisussinnaanerat aporfilerneqarpoq. Kalaallit Nunaat ukiut tamaasa nakorsanngornianik ilinniariartitsisarpoq, taamaakkaluartorli taakku peqqinnissaqarfimmi atorfinitsinnissaat kipiluttunartutut inissisimalluni. Tamanna pitsanngortinneqartariaqarpoq! Utoqqarnut atugassarititaasut pitsanngorsaavigineqarluinnartariaqarput – taakkuummata ukiorpassuarni maanna nunatta killiffianut nammaqataallutik sulisimasut –soraarnerussutisiami saniatigut sulisinnaasut akileraartarnerat peerneqarsinnaavoq kiisalu aamma soraarnerussutisianut annikillisaataasartut peerneqarlutik. Tunngaviusumik utoqqalinermusiat annertunerusariaqarput, taakkulu utoqqalinermi naapertuuttumik inuussutigineqarsinnaasunut inissinneqarlutik.

 

Ineqarnikkut atukkat: Ineqarneq innuttaasunut pingaaruteqarluinnartoq politikkikkut suliniutigineqartariaqarpoq. Inuiaqatigiinni init attartorneqarsinnaasut periarfissaaneri annertusarneqartariaqarput kiisalu aamma nammineq piginnittunngorsinnaanermut periarfissat aammattaaq annertusarneqartariaqarlutik. Aserfallatsaaliuinermi annertuumik katataasimasut pingaarnersiuinermi salliutinneqarlutik iluarsartuunneqartariaqarput, taamaasillutik ilaqutariippassuit oqummik assigisaanillu atugaqaqqunagit. Kiisalu aamma nunaqarfinni ineqarnikkut atugassarititaasut pitsanngorsaavigineqartariaqarput, matumani imeqarnikkut, uffarfiit perusuersartarfiillu pitsanngorsaavigineqarlutik.

 

Angallanneq: Kalaallit Nunaanni angallanneq ajornaatsuinnaanngilaq, kiisalu aamma sumiiffinni isorliunerusuni aamma angallassineq pitsaasumik assigiiaartumillu ingerlanneqartariaqarluni, matumani nuna tamakkerlugu assigiimmik angallassineq aalajangiiffigineqarsimatillugu.  Suliniutit assigiinngitsut annertoorsuit patajaatsumik aningaasalersornissaqanngitsut – nunami angallannikkut kiisalu aamma atugarissaarnikkut annikillisaasariaqarnikkut ilaatigut kinguneqartussat assersuutigalugu mittarfissuit – annikillisinneqartariaqarput nuna tamakkerlugu angallassisinnaaneq qulakkeerneqassappat. Maanna danskit illersuisoqarfiannit Kangerlussuaq soqutigineqalersimavoq nuna tamakkerlugu nakkutilliinermi atorneqarnissaa eqqarsaatigalugu, tassani Kangerlussuaq qitiusumik angallannermi Kalaallit Nunaata silaannarmi angallannikkut killiiit aallaavigalugit ingerlatsivittut atorneqarsinnaavoq.

Naak maanna internetimut attaveqaatit eqqarsaatigalugit kisermaassisussaatitaanerup aqqani atukkat periarfissallu pitsanngorsimagaluartut aammalu flatratep atornissaa pinngitsaaliissutaapajaaraluartoq isorliunerusuni suli pitsanngorsagassarujussuuvoq. Thulemi suli maanna internetikkut attaveqaatit arriitsuararsuupput taakkulu qanga attaveqaatinut suli assersuunneqarsinnaallutik ulluinnarni iluamik pitsaasumik atorneqarsinnaanatik.

 

Nassiussanik assartuinermi kisermaassisussaatitaanerup aqqani nassiussat avataanit akitsoraluttuinnarput. Tupinnanngitsumik umiarsuit mikinerusut atorlugit nassiussallu annikinnerusut angallanneqarnerini akit qaffasinnerusarput, taamaakkaluartorli umiarsuaatileqatigiiffiup sullitat ilaannaanut akikillisaanerit ingerlannerisigut innuttaasut sinnerinut sullisserusunnerup annikinneranut ersiutaannaavoq. Maannalu umiarsuaatileqatigiiffik nunat tamalaat akornanni angallannikkut niuernermi annertuumik suleqateqarnialernera akileraartartunut tuttussaavoq, taakkunanngalu aamma amigartoorutit akilerneqartussaallutik. Suliffeqarfiit pisortat pigisaat politikkikkut aningaasaqarnerisa aqunneqarnerat pappiaqqatigut naak kusanartumik aaqqissuutaasinnaagaluartoq piviusumit allaanerungaarpoq. Naggataatigut amigartoorutaasussaapput akileraartartunit akilerneqartussat.

 

Kommunerujussuit

Piffissanngorpoq qulequttap kommunerujussuit maanna inissinnissaa. Kommuneqarnermut siunertaasoq tassaasimassaaq innuttaasut qanimut suleqatigineqarsinnaanissaat, taamaakkaluartoq avinngarusimaneq taamak annertutigitillugu tamat oqartussaaqataanerat aallaavigalugu qanimut suleqatigiinnerup ingerlanneqarsinnaanissaa takujuminaappoq.

Tamanna pillugu nunarsuarmi piffinni ataatsimiititaliat aallartinneqarsimanerpat? Misilittakkat qaqilertorlugit killiffilersornissaat maanna pisariaqartipparput. Oqanngilanga maanna kommunit aveqqinneqartariaqavissortut, naak tamanna aamma periarfissatut isigigaluarlugu. Taamaattorli immaqa inuttaasut ajornanni pisinnaatitaaffiit aallartitallu eqqunneqarsinnaapput, taamaasilluni kommunitoqqat kommunalbestytelsimi issiatitaat assersuutigalugu aalajangersimasumik innuttaasut procentii malillugit toqqarneqarsinnaallutik. Taamaasiornikkut kommunitoqaasut oqartussaaqataanerat qulakkeerneqassaaq. Uanga nammineerlunga piffimmi ataatsimiitaliami issiavunga, tassanilu naak siunertaasimagaluartoq innuttaasut oqartussaaqataanerat aallaavigalugu qanimut innuttaasut suleqatigineqarnissaat ataatsimiitaliap pisinnaatitaaffii annikitsuararsuupput aningaasartuutigisinnaasanullu aamma missingersuutit annertugisassaanatik.

Aningaasartuutissanut missingersuutit nunaqarfinni isumasioqatigiit aningaasartuutissaattut missingersuutit assigaat, taassumalu saniatigut aamma piffimmi ataatsimiititaliap apeqqutit piorsarsimassutsimut tunngasut kisiisa oqallisigisinnaallugit. Taamaattumik ilumoorpoq, oqartussaaqataanerup aqqani qanimut innuttaasunik suleqateqarsinnaaneq innarligaaqqavoq, naak ilaatigut immaqa allatigut pitsaaquteqarsinnaagaluartoq.

Atassummut tamat oqartussaaqataanerat, kiffaanngissuseq aammalu inuttut pisinnaatitaaffiit illersorneqarsinnaanissaat pingaaruteqarluinnarpoq, taamaattumillu kommunit pillugit oqallinnerit ingerlateqqinnissaa ukiut kingulliit assigalugit ingerlateqqissavarput.

 

Nikolaj Rosing

Politisk næsformand, Atassut

Inatsisartut kandidat

Peqqinnissaqarfimmi sullinneqarneq Inuup inuuuneranik naleqartassanngilaq

Peqqinnissaqarfik naalagaaffeqatigiinnerup ataani nukittorsartigu.

Innuttaasut sullinneqarnermikkut isumannaatsuunissaa annertunerpaalersitsigu.

Oqartussaaffik nunatsinnit tiguneqareeraluartoq nutaamik aaqqissuuteqqittariaqarparput naalagaaffeqatigiinnerup aqqani.

Pingaartinnerpaasariaqarparput innuttaasut peqqinnissaqarfimmik sullinneqarnerminni sutigut tamatigut isumannaannerpaanissaa.

Periarfissat pioreersut qallunaat nunanni peqqinnissaqarfimmik sullinneqartarnerput qujanaqaaq, aammalu aningaasatigut atortorissaarutitigut sulisoqarnikkullu pissarsiarisinnaanngisagut ikiorsiissutigisinnaasarmagit.

Nunatsinni nunami siammasimasumi piffiit nakorsaqarnikkut, kigutilerisoqarnikkut, peqqissaasoqarnikkut, peqqissaasunut ikiorteqarnikkut, tarnip pissusaanik ilisimassalinnik il.il ataavartunik sullissisoqalersinnaanera angusariaqarparput.

Maannakkummi sulisoqarnikkut najugaqalerlutik sulisussanik pissarsinissaq angusariaqarparput.

Peqqinnissaqarfimmimi “attartorluni” sulisoqarnerup innuttaasut sullinneqarnerata isumannaatsuunissaanut apparsaasut ilagaat.

Naalagaaffeqatigiinnerup aqqani peqqinnissaqarfiup suleqatigiilluarnikkut nutaamik aqutsineq aningaasalersorneqarneralu aaqqissuutigu innuttaasut pillugit.

Nunatsinni ingerlatsinermi ilisimasallu pioreersut ingerlalluartut allanngortinnagit akisussaaffiaarnagillu inerisassavagut.

Inuup inuunera peqqinneralu illersortigu.

 

Ove Thomassen ATASSUT

Atassut Kommuneqarfik Sermersuumi meeqqerivimmiititsinermi akiliutaasartunut malunnaatilimmik apparsaarusuppoq

Atassutip pingaartippaa, politikkikkut sullissinermi inuk qitiutillugu suliniuteqarnissaq. Atassutip pingaartillugu sulissutigissavaa, kommune tassaassasoq ilaqutariinnut inussiarnersumik siunnerfilik, ilaqutariinnut naleqquttunik suliniuteqartussaq.

Ullumikkut meeqqerivinniititsinermi akiliutaasartut 0-imiik 2524 kr-init angullugit meeqqamut ataatsimut akiliutaasarput, meeqqerivinniititsinermi akitigut tunngavigisat 11-inut agguataagaallutik.

Atassutip akitigut tunngavigineqartartut 7-iinnanngortikkusuppai, meeqqerivinnut akiliutit 0-imiik – 800 kr-inik amerlassusi.lerlugit. Meeqqerivinniititsinermi meeqqat marluuppata meeqqap aappaanut akiliutaasartoq 150 kr.imiit 200 kr.-imut qaffasissuseqartinneqassaaq.

Meeqqerivinniititsinermi malugineqarluarsinnaasumik akinik apparsaasoqassaaq. Taama aaqqiineq ilaqutariinnut pitsaasumik aaqqiineruvoq.

Qulaani pineqartut aningaasassaqartikkumallugit qanoq ililluta aningaasanik immikkut isaatitsiniarsarissagatta. Akitsuusersuinikkut? Naamik! Innuttaasut aaqqiissutareersut sipaarniar-figinerisigut? Naamik!

Qulaani pineqartut aningaasassaqartinniarutsigit pitsaasunik siunnerfiliinissaq pisariaqartut ilagaat, tamakkualu ilagaat sumiiffigisami suliffeqarfiit atornerulernerisigut, soorlu Illussanik titartaasarfiit, niuertarfiit allallu ingerlatsiviit akileraarutitigut kommunip karsianut aningaasanik isaatitseqataasut.

Sumiiffigisatsinni suliffeqarfiit kommunitsinni pilersitassanut atortanngikkutsigit, kommunimi akileraarutitigut isertitassaraluagut annaasaqarfigiuartartussaavagut, suliffeqarfiimmi pigeriikkavut piginnaaneqareeraluarput suliakkiutinik avammut nassiussuuttakkatsinnik naammassinninnissamut, suliffeqarfiimmi kommunitsinnut akileraartuunngitsut iluatserusaartarpavut, akileraarutitigut pissarsiffigissanagit. Kommunitsinni suliffeqarfiit, soorlu Illussanik titartaasartut, niuertarfiit il.il. suliffitsik aqqutigalugu kommunimut skateertarput.

Suleriutsit ullutsinnut naleqqukkunnaareersut atugariuartillugit sumiiffikkaartumi ineriartortitsini-ssaagaluarpoq pinngitsoortittarparput. Siunissaq ornitarput eqqarsaatigalugu pilersaarutit ilaqutariinnut kiisalu suliffiutilinnut namminersortunut periarfissiinerusunik siunnerfeqartariaqarpugut, tamanut ineriartuutaasumik.

Kommuneqarfik Sermersuumi kommunalbestyrelsimut qinigassanngortinninni sulissutigisassama tamakkua ilagaat, innuttaasumut inuussutissarsiornermullu iluaqutaasumik kinguneqarluartillugit.

 

Edvard Geisler

Atassut tunuliaqutaralugu Kommuneqarfik Sermersuumi kommunalbestyrelsimut qinigassanngortitto

Atugarissaarnermut ingerlariuserput sumit aningaasalersorneqassava?

Kuannersuarnut taarsiullugu allamik qinigassaqassaagut? Naak partiit arlallit isummaminnik sunniiniarnermik ingerlatsigaluartut uagut isumaqarpugut innuttaasut paasisat ilisimasallu malillugit isummernissaat partiit sunniiniarneranniit pingaarnerusoq. Paasititsiniaanermut ingerlatsinerup kinguneranit innuttaasut namminneerlutik toqqaagunik pingaarnerpaajussaaq. Kuannersuit atorneqarnissaat kissaatigineqanngippat, taava suna alla periarfissatut toqqarneqarsinnaava? Eqqumiigivara partiit arlallit pisussaaffitsik malillugu qajassuussinermik takutitsinnginnerat. Atugarissaarnermut ingerlariuseqarpugut unamminangaartumik ingerlasumik, unamminartumik ingerlangaarmat allaat ukiuni qaninnerni uukkaattoornissaa ernumanarluni.

Isumaqarpunga pilersaarummik taarsiutaasinnaasumik piareersimatitaqartariaqartugut. Sullualuup ammariartornerata atorluarneqarnissaa kissaatiginarpoq, tamannalumi aamma atorluarneqalereersimalluni. Joint Venture (Suliffeqarfiit allat peqatigalugit suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqarneq) matumani nunat tamalaat akornanni containinut umiarsualiviit pillugit atussallugu pitsaasutut naatsorsuutigisinnaavara.

Niuernikkut periuutsini pioreersuni nutaanik periarfissanik ineriartornissamullu ujartuinerni Atassut tamatigut siulliorusuppoq maligassiuillunilu. Tamanna aamma atuuppoq Kuannersuit atuutsinneqassagaluarpalluunniit imaluunniit naamik.

Nunat tamalaat akornanni ammasumik containerinut umiarsualivittaarutta isummat pitsaaqutillu avitseqatigiinnikkut pissarsiassaalersinnaapput, taamaasilluni pitsaaqutit iluanaarnissamullu periarfissat aammattaaq nukittorsarneqarsinnaallutik annertusarneqarsinnaallutillu. Matumani aammattaaq atuuppoq aalisarnikkut suliffissualiornissamut suliniut, nunani allani niuerfinni piariikkanik tunisassioriaannanngorsinnaalluta. Aap, tamanna nutaajuvoq. Nutaajuvoq, tassani containerit umiarsuarnik angallanneqarneranni atorluaassagatta taakkulu aqqutigalugit poortuutissanik puussanillu akikinnerungaartumik aalisakkanut suliffissuarmi atugassianik inniminniisinnaalissagatta. Piniarneq aalajaatsoq, kiisalu aamma illuanik avammut tunisassiornikkut aalajaassuseq Kalaallit Nunaannit umiarsualiveqarfinnut angisuunut toqqaannartumik ingerlassinnaalissagatsigu.

Inuaqatigiinnut aningaasaq annerusoq pissarsiarilersinnaassavarput taamaasillunilu nunatsinni inuaqatigiit aningaasaataannut iluaqusiisunngorlugu. Aalisartortagut siunissami aalisakkaminnik kilomut akitigut qaffasinnerusumik pissarsisinnaalissapput. Inuussutissarsiorfiitigut namminersortut ineriartornermik annertunerusumik pilersitsisinnaalissapput, sanasut, sanaartugassanik suliassinneqartartut allarpassuillu.

Atassut qineruk, Atassutillu inuiaqatigiit ineriartortinneqarnissaat sulissutigissavaa.

 Nikolaj Rosing

 Atassut tunuliaqutigalugu kommunimut- aamma Inatsisartunut qinigassanngortittoq.”

Ineriartorneq siammasinnerusoq

Kommuneqarfik Sermersuup illoqarfeqatigisaanni ineriartortsitsinissaq pillugu Qulutannguaq Berthelsen-ip oqariartuutigisaa isumaqatigaara, kommuneqarfimmimmi innuttaasut tamarmik atugarissaarnermut ineriartornermullu peqataatinneqartariaqarput, tamarmimmi kommunemi innuttaaqataasuupput.

Ersarissarusunnarpormi Atassummiit illoqarfiit ingerlalluartut ineriartortullu kigaallisarniarneqassanngimmata, sumiiffiit allat ineriartortikkumallugit. Assersuutigalugumi illussanik nunallu illuliorfissap qanoq isikkoqarnissaannik suliaqartut, kiisalu illoqarfiliassamut tunngasunik pilersaarusiortussat suliaminnik ingerlatsiinnarsinnaapput, titartakkallu naammassisat siunissami suliariumaagassanut tulleriissaakkanut inissinneqarsinnaallutik, taamaasilluni suliaqarneq unitsivinneqarani ingerlaannassaaq, suliassanulli tulleriissaakkanut inissinneqassalluni, imaanngilarmi Siorarsiorfik aqagu illuliorfigalugu aallartinneqassasoq.

 

Inussiarnersumik

Angutinnguaq Heilmann
Atassut tunuliaqutaralugu kommunemut sassartoq

Suminngaanneersuunerup apeqqutaatinneqartarnera annikinnerpaaffianiittariaqarpoq

Inuiaqatigiit akornatsinni allamiusut oqaasilinnik tikilluaqqusinngittarneq partiilersuunneq aqqutigalugu ersarippallaaqaaq.

Kinaluunniit Kalaallit Nunaannut tunniussassaqarluni najugaqartoq tikilluaqqusariaqarparput oqaatsit suminngaanniillu aggerfik apeqqutaatinngilluinnarlugit.

Kalaallilli kalaallisullu innuttaasutut misigisut qallunaatuinnaq oqaasillit tikilluaqqusaanngitsutut kissaatigineqanngitsutullu misigitinneqartarnerat allanngortittariaqarparput politikkikkut oqalliseriaatsimi.

Inuiaqatigiittullu ineriartornitsinni nassuerutigalugu, ilinniarsimasuussutsikkut susassaqarfiit arlalissuit suli nammineq Kalaallisut oqaaseqartunik tamaasa inuttalersinnaannginnatsigit. Akisussaaqatigiillutali Kalaallisut ilikkarnissaannut kaammattuisa ikiuullutalu, nikassaanertaqanngitsumik.

Tamakkuuppullu ilinniarluarsimasut allatullu ilinniagaqarsimasut akileraartarnikkut nunatta karsianut iluaqutaasut ilagilluinnagaat.

 

Ove Thomassen

Atassut sinnerlugu Inatsisartunut qinigassanngortittoq