Siulittaasup ukiortaami oqaaseqaataa 2021

Ukioq 2021 tikilluaqquinnartigu, tamattalu neriunnermik nuannaarnermillu atussagipputtaaq neriuutingalugu juullersimanerani ukiumilu nutaami Atassummiit pilluaqqungaarpassi. Illit uangalu toqqissilluta tamatta inuuinnarsinnaaqqulluta ukioq nutaarsuaq immitsinnut paarilluarumaartugut neriuppungattaaq. Atassut ataatsimeersuarsimanerminit nutaanerusunik siulersuisoqarluni ukioq siulleq naammassisimalerpaa, alloriarnerlumi angisimaqaaq, sulinerlu ukiunut kingullernut eqqarsaatingalugu allaanerulersimaqaaq. Inuusuttagut eqiingalluarput, partiilu neriunartumik nutarteriffiusumik sorlaqarfilli ataqqilluinnarlugu ingerlaqqilermat siulersuisuniittaaq nuannaarutingaarput.

 

Ukioq 2020 kikkunnut tamanut allaanerulluinnartumik sunniuppoq, namminersortortagut sakkortungaartumik eqqornerlunneqarput inuussutissarsiutiminnik covid – 19-mik peqquteqartumik.

Qujamasuttali maanna tamatta innutaasugut nunatsinni suli ajorata inuusinnaangatta, nunarsuummi sinnera eqqarsaatigissangaanni inuiassuit eqqungaasimanerat annertoqaaq, taakkulu eqqarsaatigalugit uagut tamanna sakkukitsuinnarmik atorparput.

 

Nunatta ingerlanneqarnera

Aatsaavissuaq taama nunatsinni politikkikkut suliniarneq ilungersunartingaaq, inuiaqatigiit eqqissisimanngitsuttaaq tassuunaa annertuumik takuneqarsinnaavoq. Aap, politikki assortuuffiusarpoq, taammaattorli imaassanngilaq, tassa illuatungeriikkaanni illuatungaa kisiat pisuutinneqassasoq iternga tikillugu. Naalakkersuisooqatigiit ukioq 2020 atorpaat inuiaqatigiit qanoq oqimaannerusumik inuusinnaanissaat annerpaamik aqqutissiorumallugu, naak covid – 19 annertuutigut unammillingassanik pititsingaluartoq, naalakkersuisooqatigiit annertuallaamik utoqqatsissutitut imminnullu sakkortungaartumik annanniutitut atorluarpaat. Oqaluttuarisaanermi naalakkersuisoqarnikkut aatsaat taamak nikerartigisumik ingerlatsineq nunatta ingerlarnganut peqqinnanngeqaaq akisoqalunilu.

Atassummiik pingaartissimangaluarparputtaaq arlaatigut suleqataasinnaanissarput nunatta ingerlarngani pitsaanerpaamik angusassaq anguniarlugu, naalakkersuisooqataanngikkaluarlunimi politikkikkut siammasinnerpaamik angusaqarneq tassaammat inuiaqatigiinnut ajungaaneq annerpaaq. Aningaasaqarnitta ukiumi nutaami ilusissaa eqqarsaatingalugu Aningaasaqarnermut naalakkersuisup Atassut tikilluaqqunngingaarpaa, aningaasaqarnermut inatsisissaq pineqaleqqaarnerani naalakkersuisooqatigiit oqaluttuarisaanermi siullersaagunarlutik partiimik isumaqatiginninniarnerilluunniit aallartivinngitsut anisitsipput, tamannali nassuerutigiumanngisaannarsimavaat, sallulu atorlugu avammut oqartuarlutik Atassut isumaqatiginninnermit anereernerarlugu.

Tamannalu pillugu Atassut ukioq 2020 pillugu nunatta aqunneqarnera torinngilluinnartumik ingerlasoq taasariaqarlugu.

 

Inuussutissarsiorneq ataatsimut isigissangaanni

Covid – 19 ilungersuatitsisimaqaaq namminersortortatsinnut, takornarialerinermiik aalisarnermut, aalisarnermiik nunami suliffippassuarnut eqquinerloqaaq.

Inuussutissarsiortortagulli namminersortut aalajaallutik tunniutiinnajuinnerat Atassummiik nuannaarutigingaarparput, tamannalu pillugu nersualaarusullugittaaq.

Ukioq nutaaq periarfissatut pitsaanerpaatut atortariaqarparput, maanna takornariaqarnikkut ineriartortitseqqipallannissarput aatsaat taama piffissaalluartigaaq, akiuussutissammi naammassineqaqqammerfiani inuit nunarsuatsinni angallateqqilernissaminnut piareersaleriivissimassammata.

Tamannalumi pillugu nunatta avammut ussassaarutigineqarnerani suli annertunerusunik aningaasaliisariaqarnerput pisariaqarpoq, nunat avannarliit killiit angallannikkut ussassaariffianni (VNTM) annerpaamik nunatsinnit peqataasoqarnissarput pisortanit oqilisaattariaqarparput, namminersortortagut salliuttariaqarpagut pisortat suliffeqarfiutaasa unammillerniarnerujussuat illikartiallalaariarlugu. Takornariaqarnikkummi takusareerparput annertuallaamik pisortat nunanit allanit suliffeqarfinnik suleqaserlutik nunaqqatitsitsinnut namminersortunut unammillerniarnerujussuat. Mittarfiit aqaguinnannguliivipput naammassinissaat, pisussaq utaqqinangu tamatta piareersaqatigiittariaqarpugut inuussutissarsiornikkut angusassaq annerpaaq anguniarlugu.

Inuussutissarsiutitta maannakkumut pingaarnersarisaat aalisarneq qujanartumik ataavartumik ingerlaannarpoq, naak akitigut eqqungaanerattaaq sakkortusimangaluaqisoq.

Nunatta iluani immininut imartatta nunattalu pissarititai atorlugit annertunerpaamik pilersornissarput ukiumi nutaami anguniartariaqarparput, nunarsuup tamarmik nappaassuarmik tuniluuttumik ajornartorsiorfiani avammut tunisassiornitta eqqungaaqqanerani aningaasap nunatta iluani sulisinniissaa pingaarluinnarpoq, aningaasallumi annissorneqarnerata appasinnerpaami inissisimanissaa anguniassallugu.

Atassutip siunnersuutigisimasaa, inuussutissalerinermut oqartussaaffiup nunatsinnit nammineq ingerlanneqalernissaa piaartumik angusariaqarpoq, nunatta iluani nioqqutissat immitsinnut tulluussarsimasumik pilersissisinnaasagut pisiniarfiit ilisiviiniitilertariaqaratsigit. Neqit avataanit eqqussukkagut sapinngisamik appartinniartariaqaratsigit, tassaniipporlu inatsisitigut aporfissanik annertuallaanik peqarnitta qitulisartariaqarnera, aalisartortatta pisaat avammut taamaallaat tuninissaat piinnanngikkalugu inoqatitta maanni puugutaasaannuttaaq pinerusarnissaat suliassaringatsigu.

 

Inuiaqatigiittut peqqissuunissaq

Ukiuni arlalissuarni namminiilivinniarnermut ulapinniarnerujussuup malitsigisaanik annertuallaamik ajoraluartumik peqqissuserput pilliutigingaatsiarsiamavarput, inoqatigut asasasagut arlalippassuit peqqinnissarqarfitta ingerlanerliorneranit annaasarsimavagut, tamannalu naammaleraluarpoq.

Sooruna naalagaaffeqatitsinnut ikiortinnissarmita taama paquminartigisariaqartoq? Inuup inuunera tamani pingaarnerpaasimannginnerami?

Peqqinnissaqarfitta nammineq kivinnissaa artorparput, tamanna nassuerutigisinnaasariaqarparput inuiaqatigiittut, tulluusimaartuuniarnittami peqqissuserput innarlertariaqanngimmangu. Inoqatigut sineriassuatsinni siammarlutik najungaqartuusut toqqissisimanartumik nakorsiartarfeqarnissartik atorfissaqartippaat inoqarfinni annernituulli. Taamatuttaarlu maannangaaq eqqarsaatigisariaqalerparput nunatsinni illoqarfiit pingaarnersaata namminerisaminik nakorsiartarfeqartariaqalernera.

Ajoraluaqisumik ukiakkut ataatsimiinneq 2020-imi Atassummiit siunnersuupput, tassalu peqqinnissaqarfitta naalagaaffimmut angerlaakkallarneqarsinnaanera itigartinneqarpoq amerlanerussuteqartunik, ilaatigut oqaaseq atorlugu “kalaallinngooq taamaattuunngillat sapinnginnaminngooq”, ila peqqissuserput inuiaassutsimik pingaartitsiniarnermut sangutinneqartalersimaneranik maanna killiffeqalersimaneq siunissamik toqqissisimanartumik pilersitsinngilaq, innuttaasullu tassa ajoraluartumik qitiutinneqanngillat, politikkili qalipaasersungaq misigissutsit atorlugit sanarfisaasoq ajungaatinneqarpoq.

Peqqissarniarluta nakorsiartarpugut, soorli aatsaat pinartoqavitsillugu ajuusaarlutalu nakorsiarniartarnissarput pisassava? Inuit inuunerinik akeqartarnera naammalerpoq, qaqugukkulluunniit inuk qitiutinneqassaaq, innutaasorlumi kinaluunniit peqqinnissaqarfimminik sullinneqarluartortaaq tassaavoq toqqissisimasinnaasoq ulluinnarni inuunermini. Nunaqqatit ilumut ukiumi nutaarsuarmi eqqarsartariaqarpusi, naalagaaffinngornissaq anguniarniarparput peqqissuserput allaat akigisinnaalersimallugu, illit nunamiikkusuppit peqqissutsikkut iliuuseqarfigineqarnissarnut amikkisaarunneqarlutit? Tamanna akissutissaq ilinniippoq, eqqarsarluartariaqarputit, kinguaatit nammakkerniarnerpigit inuiaassutsimik tulluusimaarniarpallaarnerup akigisinnaasaanik artukkersinnaassallugit siunissami?

Atassummiit taamaassorinngilarput, uanga illit allarpassuillu tamatta inuinnaavugut, qaqugukkulluunniit toqqissilluta nakorsiartarsinnaanissarput sullilluarneqartarluta pisariaqartipparput, nappaat qalipaateqanngilaq misigissuseqaranilu, kalaallisut qallunaatut allatulluunniit oqaaseqartuungaluaruit, ammivit qalipaataa sorliungaluarpalluunniit, tamatsinnut assigiimmik nappaat tuttarmat.

Ilinniartitaaneq

Ilinniarniaritsit! Ilinniarniaritsi! Ilinniarniaritsi!

Taanna oqaaseq tusartuarsimavara meeraaninniilli, sulili maanna amerlavallaaqaat ilinniarsimasortagut atorluarumanngisagut inuiaqatigiittut. Pisussaaffeqarpugut inuusuttagut naparliinnartunngortissanagit, ilaqutariinnerlu tassani qitiunerpaavoq. Ilaqutariinneq tassaavoq sukarsuarni pingaarnerpaaq inuiattullu nukik annerpaaq. Innuttaasut qitiutinneqartutut aatsaat misigilissapput ilaqutariit kikkuungaluartulluunnit atungarissaarlutik inuulernissamikkut eqqanaarneqarunik, angajoqqaallu meeqqaminnut kaammattuilluartut tassaakkajupputtaaq ullutsinni ulluinnarni inuunitsinni maligassiuisut annersaat, naleqartitatut pisassagut annerpaat.

Ilinniartitaanikkut qaffassaanitsinni maligassanik pilersitsisariaqarpugut, inoqatigut angusarissaartut, namminersortutut ingerlalluartut ilinniarluarsimasut inuiattut tulluusimaarutitut maligassatut ilinniarfeqarfinni atuarfeqarfinnilu pisariaqarpagut, meerartatsinnut inuusuttuarartatsinnullu nuannaartunartunngorsarlugit upperitilerlugu taakkutullu angusaqarsinnaasut siunissami ilinniagaqarluareernermikkut.

Meeqqat atuarfianniillu inuussutissarsiornermut tunngassuteqartunik sammisaqartalernissaq siunissaq ungasinnerusoq isigalugu avaqqunneqarsinnaanngilaq, siunissami meerartatta namminersortunngorumaarsinnaanissaminnut aningaasaqarnikkut ingerlatsinikkut naammaginartunik atuarfimminnittaaq pissarsereertalernissaat pingaartuummat.

Naalagaaffeqatigiinneq

Ukiuni maanna qaninnerusuni naalagaaffeqatigiinnerup suli nukittuumik ingerlanneqartariaqarnera pisariaqarpoq, nunarpullu naalagaaffeqatigut suleqatigalugit issittumi pitsaanerpaamik inissisimalernissaa eqqanaarniangassaralutigu.

Issittulerngusaanneq aatsaat taamak sukataartigilerpoq, aatsaallimi maanna “sorsunneq nillertoq” timitalerlugu ingerlanneqalersimavoq issittumi, nunarpullu tassani qitiulluinnartuni inissisimasuni ilaavoq.

Illersornissakkut isumannaatsumik inissisimasariaqarpugut, tamannalu naalagaaffinngorniapiloornitsigut angusinnaassagipput Atassummiit qularaarput, naalagaaffeqatigiinnerulli pitsaasup nukittuup tamanna eqqanaarsinnaangaa Atassummiit upperaarput. Killeqarfitta isumannaannerpaamik inissisimanissaat kunngeqarfimmiitilluta  eqqanaaqqajuarparput, inuusuttattalu tassanittaaq peqataatinneqarnissaa pingaartuuvoq. Sakkutuujusarneq isittumi ilinniarfissarpassuarnik periarfissiisoq ilinniangaqassutsikkut qaffassaanermi periarfissaalluartunut akuuvoq, Atassummiillu upperaarput, naalagaaffeqatitta suleqatigilluarnerisigut, danskit oqartussai suleqatigalugit sakkutuujunikkut ilinniarnermi ingerlariaqqiffissat soqutiginarsarnerusariaqarigut, tulluusimaarummi angissaqimmat, nammineq inuusuttagut takusinnaallugit killeqarfitsinnit nakkutilliisuusut.

Pingaartitara ataaseq toqqaannartumik taassavara, tassalu maanna naalagaaffeqatigiit iluani inuttut ataasiakkaatut katataqarnerpaatut inissisimalersimanerput akueriuminaatsikkakku, inoqatigut politikkikkut puigukkat amerlavallaaqaat, tamattalu inuttut naleqarnerput misigitissinnaaqqullugu suliassaraaguttaaq katatarpassuagut, imaannaanngitsuuvoq suliassaq annertooq unammillingassaq. Tamattali naalagaaffeqatigiit iluani ulluinnarni inuunitsigut assigiinnerusumik atungassaqartariaqarnerput eqqanaarniangassarivarputtaaq, qallunaammi kunngeqarfianiitilluta inuiattut nunani pingasuni aggorsimasuniittugut naalagaaffiup ataani inuiattut ataasiusutut nalunaarsorsimavugut, ukiuni 300-uni kingullerni nunat taakku pingasut akornganni ilaqutariiffeqalersimavugut kittoraannarneqarsinnaanngitsumik, ilaqutarpassuagut qallunaat nunaanniilersimapput savalimmiuniluunniit, taamatullu illuanut, tamannalu inuiaasunut qilerutaasaraaq. Imaanngilarlimi Naalagaaffeqatigiinnermut illersuigaanni Kalaaliuneq katanneqassasoq. Qaqugukkulluunniimmi inuttut kinaassuserput attattuassavarput.

 

Innuttaasut qitiutinneqartillutik inuiaqatigiinni toqqissisimaneq pilersarpoq, inuiaasugut ataasiuvugut. Qanortoq ukioq 2021 tamatsinnut pitsaasuugili.

 

In.in

Aqqalu C. Jerimiassen

Siulittaasoq

Nutaarsiassat innersuussat