Nikassagaasutut misigineq inituallaaleraangat

 Tupinnaqaaq ukiut 40-ut matuma siorna symbolskiunerusut pillugit sukataaruteqarnerit pereersut maanna qaqilertorneqaqqimmata. Kinguariarnerujussuuvorluunniit. Ingerlaqqereersimagaluarpugut angusaqarluarluta, ajornartorsiutit politikkikkut piviusorsiorpalaarnerusut qanoq aaqqiiffiginiarsinnaanerlugit eqqartornerulersimagaluarlutigit, maannali perujulimmut, kinaassutsimut ularussinermullusooq akerleriinnermut pivugut.

Tamanna pitillugu Naalakkersuisut aasit akitsuutiningaasit qaffaanerat, kigutilerinikkut ingerlanerlunnerit il.il. patangiinnarneqarpoq. Tamanna pitillugu angerlarsimaffimmi persuttaanerit pipput, meeqqat sumiginnarneqarpoq, aalisakkallu akii apparput. Taamaakkaluartoq nunasiaataasimanerup piffissaa eqqartorusunneqarneruvoq, Hans Egede aamma Kæmpe Eskimo.

Atagu eqqissiimikannilaariarluta ajornartorsiutiviunerusut sorsuffigilaarallartigit. Imaluunniit taakkununnga takussutissiat pillugit akerleriinnernut nukik atugarput atagu sorsuffissanut piviusorsiornerusunut atorallartigu.

Aap! Kinaassseq aammalu nunasiaataasimanerup sunniutai oqallisigitigit. Taamaakkaluartoq pisuutitassarsiornernut sunullu tamanut narraqqanerup kingunerisaanik kikkunnut tamanut pisuutitsiniarnermut killittussaanngilagut.

Isumaqarpunga nikassagaasutut misiginerup silarsuaani killissat nutaat ingasattajaarpallaat qaangerneqartut, taamaakkaluartorli isumaqarpunga partiit naalakkersuisooqatigiittut eqqissisimaarfissatut isigigaat. Naalakkersuisooqatigiinni politikkerisamik aallussineq allamut saalluinnarsimavoq, sunamita tulliatut nikassagaasutut misigisassatut tigussavarput.

Tamakku pitillugit partiit naalakkersuisooqatigiiusut sipaarniarnernik pilersitsisaraat il.il. Aallussineq nukiillu inuit ataasiakkaat sunniuteqaqataasinnaanerannut aammalu atugarissaarnermut, meeqqanut inuusuttunullu suliniutinut il.il atugassarigaluakkagut. Kakkaak qinersisartut sulianut allanut isiginninnissaat pisariaqarsimammat. Sooq ajornartorsiutit pereersut nukersorfigissavagut, ukiut 100+ matuma siorna ilaasoq imaluunniit sikup atia pillugu nikassagaasutut misigisinnaagutta. Taamaakkaluartoq Atassummit maanna kajumissaarutigissavarput ukiut 100+ siumut isigissasugut, ajornartorsiutillu ullumikkut inuiaqatigiinni piusut iluamik aallutissagigut.

Atassutip sipaarniarnerit akerlerinngilai, taamaattorli sipaarniarnerit isumallit pilersinneqartariaqarput pisariaqarfiini. Matumani ataatsimiititaliarsuit ullumikkut ingerlanneqartut siullertut isiginiarneqarsinnaapput, tassani mio. kr. aammalu mio. kr. aningaasat sipaarutigineqarsinnaaneri nalilersorneqarlutik. Taamaasillutattaaq isumaginninnikkut suliassaqarfiit aaqqiiffigineqarnissaat pimoorutiinnartigu, tassani Naalagaaffimmi ukiut tamaasa kr. 20 mio. bloktilskud saniatigut aningaasaliiffigineqartarneq tigummiinnarlugu.

Ilumut naapertuunnerluni suliassaqarfiup pitsaanerusumik ingerlanneqarnissaa pillugu immikkut aningaasaliiffigineqarteriarlugu namminersorlutik oqartussanit suliassaqarfiup sipaarniarfigineqarnissaa? Naamik, tamanna Atassummit isumatusaarnertut isumaqartinneqanngilaq. Siunissarput, meeqqat inuusuttullu, natermut nakkaaginnarpagut, ukiut tamaasa. Ilinniartitaanermut aaqqissuusseqqinneq inissittariaqaleraluarpoq, taamaattorli naamik…. Ukiut marluk ataatsimiitaliarsuaq sulereerluni qinersisartup naliginnaasup ilisimariigaat paasineqarsimavoq, tassungalu ajornartorsiutinut aaqqiissutissanik nassaarniarnissamut suleqatigiiaat pingasut allat pilersinneqarnissaat siunnersuutigineqarsimavoq.

Eqqugaasutut sunut tamanut nikassarneqartutut nikallujalluta inissisimasariaqarpugut? Imaluunniit makilluta ullumikkumut sunissatsinnullu akisussaaffimmik tigusisariaqarpugut?

 

Nikolaj Rosing

Atassut Politikkikkut siulittaasut tullia