Atassutip Corona pillugu politikkia

  1. Kalaallit Nunaata ammaqqinnerani kunngeqarfiup sinnera malinneqaqqissaartariaqanngilaq. Kalaallit Nunaanni innuttaasut tamarmik peqqinnissaat qulakkiissallugu pingaarnerpaajusariaqarpoq.
  2. Suliffissuarni sulisut sulinerat ingerlatiinnarneqassaaq, pisariaqartitaq qaangerlugu sulipilutsinngikkaluarlugit. Isumaqarpunga tunitsiviit, tunisassiorneq aamma avammut niuernerit ammaannarnissaat qulakkiissallugu pingaaruteqartoq. Inuussutissarsiuut Kalaallit Nunaata aningaasaqarneranut pingaaruteqaqisup tunisassiornera matuneqassagaluarpat inuiaqatigiit tamat aningaasaqarnerat ajalusuussaaq. Malitsigisassai aarlerinarsinnasut tassaassapput sanaartornerup, akissarsiaqartitsinerup il. il. unitsinneqarnissaat.
  3. Aaqqiissutissaq tassaassaaq nioqqutissat paarlakaatsinneqarnissaaat, taamaasilluni suliffeqarfissuit sinneqartooruteqarnerusut suliffeqarfissuarnit eqqugaanerlunnerusunit nioqqutissiornermik tigusinissaat. Sulisut ilaat, pingaartumik Asiameersut aammali nunani avannarlerniit suliartorsimasut tunisassiornermi amigaataalissapput.
  4. Kilisaatinut tunngatillugu inatsit pisat 25%-iisa sinerissami suliffeqarfissuit arlaannut tunniuttarnerat aasaanerani qaammatit pingasut iluini atorunnaarsinneqarsinnaavoq. Umiatsiaararsorlutik aalisartut aammalu minnerumaanik angallataatillit tunitsiveqarnerannut tunisassiornerup qaffanneqarnerani killilersuutaasunut pitsanngorsaataassaaq.
  5. Takornariaqarnermi ingerlatsinerup 450 mio. koruuninik amigartooruteqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq, matumani aningaasaqarnikkut 350 mio. koruuninik taarsiiffigitinnissamut nunagisami takornariaqarsinnaaneq aqqutissiuunneqarnissaa sulissutigineqassalluni. Nunagisami takornariat kaaviiaartitat sinneri qulakkiissavaat.
  6. Nunap avammut matuneqarnera Atassutip politikikkut pingaartitaanut naapertuutinngikkaluarpoq, taamaakkaluartorli Covid-19 immikkuullarilluinnartumik inissisimatitsilerpoq, taamaammallu nunap innuttaasa qulakkeerneqarnissaannut kaammattuivugut. Akiuussutissamik takkutoqarumaarpoq, tamannali qaqugu pisinnaanersoq ilisimanngilarput. Aammattaarlu nakorsarneqarsinnaanermut periutsimik pitsaanerusumik takkuttoqarumaarpoq, piffissarli apeqqutaaginnarpoq.

Atassutip nunami peqqinnissamut atugassaasut pingaartitarai, taamattaarli aamma nunap aningaasaqarnera. Taakkua marluk imminnut ataqatigiipput, tassami peqqinnissaq qulakkeerutsigu avammut niuersinnaaneq suliffeqarfiillu atugarissaarnermut ataqatigiissaarinermi qulakkeerinneqataasut tigummiinnarsinnaassavagut.

 

Nikolaj Rosing

Atassutip politikkikkut siulittaasup tullia

Nutaarsiassat innersuussat