50%-imik billetsit akikillineqarniarlik aasaq manna nunatta iluani

Covid 19 eqqornerluinerani namminersortorpassuarnut unnuisarfiutilinnut angallassisartunullu aningaasap nunatta iluani kaaviaartinnissaa pisariaqarpoq

Taamaatitsiinnartut takornarissat imaanginnavipput, kuussuartulli sukkatigisumik unerarput takornariarpassuussamaaraluit.

Annaasat taama annertutigitillugit pisariaqarpoq aningaasap nunatsinniisiinnarnissaanut kaaviiaartitsiniarnissaq.

50%-imik nunatta iluani billetsit akikillineqarniarlik Air Greenlandimiik, Arctic Umiaq Line-imiik Disko Lineimiillu! Annaasat pereerput taakku allanngorneqarsinnaanngillat, aasaq manna nunatta iluani takornariaaniarta!

Pitsaanerussaqaarmi issiaviit imaqanngitsuniik timmisartoq ulikkaarluni umiarsuarluunniit ilasoqarluarluni angalappat. Takorluulaartigu, qanoq aamma alutornartigissangaluarpa nunatsinni illoqarfiit nunaqarfiillu nunaqqatitsinnik illoqarfinniik nunaqarfinniilluunniit allaneersunit takornariaqarluatut.

Nunatta avataanut feriarnissaagaluamik taamaatitsiinnarrattut imaanginnavissasut naatsorsuutigineqarsinnaareerpoq, taava suna ajussua nunatsinni akikitsumik angallakkutta periarfissaqarallartillugu. Tamatsinnut iluaqutaassaaq, tapersersuinerujussuussallunilu takornariartitsisartunut, angallassisartunut, unnuisarfiutilinnullu.

 

Aqqalu C. Jerimiassen

Atassutip siulittaasua

 

G-60-imut aqqut nutaaq?

Inoqarfiit minnerit isorliunerusullu akilersinnaanngitsumik ingerlanerannik piuneerussaleraat?

26.april 2020 Demokraatit inatsisartunut ilaasortaatitaat Steen Lynge tusagassiuutinut nalunaaruteqarpoq Royal Greenland namminersortunngorsarneqartariaqartoq. Tupaallannartutut tamanna taaneqarsinnaanngilaq, tassami naalakkersuisooqaatigiit ikinnerussuteqalerneranni tapersersortitut inississinnerminni ”naalakkiutaasa” siulliit ilagisimammassuk Royal Greenland namminersortunngorsarneqarnissaa.

Kinamita taava piginnittuussasoq takorlooraat? Qanormita iluaqutaanissaa takorlooraat? Nunanut allanut tunillarpat aamma kingornatigut peqqissimilerumaaratta nunaqqatigut sulisuusut piiarneqalissappata nunanilu allameersunik taarsersorneqarlutik? Kina-miut suliffeqarfissuaataasa arlaata pisiarissappassuk naatsorsuutigereersimaneramikku suliffeqarfiit sineriammiunut aggugaasut ammannarsinnaneranat?

Ilimagisanni, NAAMERLUINNAQ! Kiap namminersortup amingartoorutaasinnaasumik ingerlasinnasoq ammatinniassammagu? Immaqami ajornassanngilaq illoqarfinnut annernut taamaallaat eqqarsartaaseqartumik ingerlassagaanni, sinerissap sinnera imminiik.

Aalisakkeriviit matooralissappata inoqarfinni minnerni toqqaannanngitsumik inuerusaanermik politikkiuvoq niuernerunngitsoq. Demokraatit G-60 immaqa suli torraasutut isigisimavaat.

Liberaliuneq imaanngilaq inunnik suusupaginneq. Liberaliuneq tassaavoq kiffaanngissuseqarneq, killilersorneqannginnerlu.

Aqqalu C. Jerimiassen

Atassutip Siulittaasua

Naalakkersuisut suliartik naluaat

Ila susoqartoruna? Ilumut Naalakkersuisut taamak pissaaneqartigilersinnaappat? Innuttaasut Inatsisartut Naalagaaffeqatigiinnerlu avaqqullugit aalajangeeriaannaallutik.

Assorsuaq ernumaammernarpoq ilumut taamatut aqutsineq akueriinnarneqassappat. Inunnik pikisitsinermik kinguneqarpoq, allaallu tamat oqartussaaqataanerat suli atuunnersoq apeqqusernarsilluni. Tassa taannarpiaq Atassummiit ernumassutiginikuusarput kiisa pigaluttualerpoq, Naalakkersuisut Coronap nalaani pissaanerat annertusiallannera ueriffigalugu atornerlunniarneqalernissaa.

Taamak tunngaviutigisumik isummertoqassatillugu pinngitsoorata minnerpaamik Inatsisartut ilanngunneqartariaqarput. Taamatut iliorsinnaappata assorsuaq ernumanarseqqiinnarpoq Naalakkersuisut qanoq aalajangeriasaarsinnaanerannut.

Allaallu isumaqarnarsivoq Naalakkersuisut suna pineqarsoq nalugaat, isumaqatigiissulluunniit suunersoq ilisimanerpaat? Taamaakkaluartoq paasissutissiisoqanngilaq sunarpiaq pineqarnersoq. Ingerlatsineq taamaattoq akueriinnassanngilarput.

 

Nikolaj Rosing

Atassutip politikkikkut siulittaasup tullia

Ilaqutariinneq sukarsuuvoq pingaarnerpaaq

CORONA-Virus-ip kinguneranik mattussinerit pipput, tamatuma kinguneranik angerlarsimaffinni eqqissiviilliornerit annertusisut oqaatigineqarpoq, Atassummiit isumaqarpugut tamatuma takutikkaa inuiaqatigiinnguusugut ikitsigaluta annertuumik suliassaqartugut suli, tamatumammi ersersimmangu ilaqutariittut ataatsimoorneq “nalulersimagippullusooq”.

CORONA virus ajoraluaqisoq akuerisassaanngittorlu illuatungaanik takutitsivoq ataatsimoornerusinnaanitsinnik Peqqinnissatsinnut iliuuseqarnerusunnaanitsinnik kiisalu inuiaqatigiittut, ilaqutariittut aaqqittassagut, iliuuseqarfigisassagut suunersut.

Inuiaqatigiit ingerlalluartut tassaapput ilaqutariinnermik pingaartitsisut, ilaqutariittullu imminnut ikioqatigiittut ikorfartoqatigiittullu. Angerlarsimaffik toqqissisimanartuuli illersorneqartuarlunilu. Tamannalu tamatta inuiaqatigiittut, angajoqqaatut ilaqutaasutullu tamatta akisussaaffigaarput.

 

Naja Kristensen

Atassut, Kommune Qeqertalimmi ilaasortaq

Ilaqutariinneq sukarsuuvoq pingaarnerpaaq

CORONA-Virus-ip kinguneranik mattussinerit pipput, tamatuma kinguneranik angerlarsimaffinni eqqissiviilliornerit annertusisut oqaatigineqarpoq, Atassummiit isumaqarpugut tamatuma takutikkaa inuiaqatigiinnguusugut ikitsigaluta annertuumik suliassaqartugut suli, tamatumammi ersersimmangu ilaqutariittut ataatsimoorneq “nalulersimagippullusooq”.

CORONA virus ajoraluaqisoq akuerisassaanngittorlu illuatungaanik takutitsivoq ataatsimoornerusinnaanitsinnik Peqqinnissatsinnut iliuuseqarnerusunnaanitsinnik kiisalu inuiaqatigiittut, ilaqutariittut aaqqittassagut, iliuuseqarfigisassagut suunersut.

Inuiaqatigiit ingerlalluartut tassaapput ilaqutariinnermik pingaartitsisut, ilaqutariittullu imminnut ikioqatigiittut ikorfartoqatigiittullu. Angerlarsimaffik toqqissisimanartuuli illersorneqartuarlunilu. Tamannalu tamatta inuiaqatigiittut, angajoqqaatut ilaqutaasutullu tamatta akisussaaffigaarput.

 

Naja Kristensen

Atassut, Kommune Qeqertalimmi ilaasortaq

Atassutip Corona pillugu politikkia

  1. Kalaallit Nunaata ammaqqinnerani kunngeqarfiup sinnera malinneqaqqissaartariaqanngilaq. Kalaallit Nunaanni innuttaasut tamarmik peqqinnissaat qulakkiissallugu pingaarnerpaajusariaqarpoq.
  2. Suliffissuarni sulisut sulinerat ingerlatiinnarneqassaaq, pisariaqartitaq qaangerlugu sulipilutsinngikkaluarlugit. Isumaqarpunga tunitsiviit, tunisassiorneq aamma avammut niuernerit ammaannarnissaat qulakkiissallugu pingaaruteqartoq. Inuussutissarsiuut Kalaallit Nunaata aningaasaqarneranut pingaaruteqaqisup tunisassiornera matuneqassagaluarpat inuiaqatigiit tamat aningaasaqarnerat ajalusuussaaq. Malitsigisassai aarlerinarsinnasut tassaassapput sanaartornerup, akissarsiaqartitsinerup il. il. unitsinneqarnissaat.
  3. Aaqqiissutissaq tassaassaaq nioqqutissat paarlakaatsinneqarnissaaat, taamaasilluni suliffeqarfissuit sinneqartooruteqarnerusut suliffeqarfissuarnit eqqugaanerlunnerusunit nioqqutissiornermik tigusinissaat. Sulisut ilaat, pingaartumik Asiameersut aammali nunani avannarlerniit suliartorsimasut tunisassiornermi amigaataalissapput.
  4. Kilisaatinut tunngatillugu inatsit pisat 25%-iisa sinerissami suliffeqarfissuit arlaannut tunniuttarnerat aasaanerani qaammatit pingasut iluini atorunnaarsinneqarsinnaavoq. Umiatsiaararsorlutik aalisartut aammalu minnerumaanik angallataatillit tunitsiveqarnerannut tunisassiornerup qaffanneqarnerani killilersuutaasunut pitsanngorsaataassaaq.
  5. Takornariaqarnermi ingerlatsinerup 450 mio. koruuninik amigartooruteqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq, matumani aningaasaqarnikkut 350 mio. koruuninik taarsiiffigitinnissamut nunagisami takornariaqarsinnaaneq aqqutissiuunneqarnissaa sulissutigineqassalluni. Nunagisami takornariat kaaviiaartitat sinneri qulakkiissavaat.
  6. Nunap avammut matuneqarnera Atassutip politikikkut pingaartitaanut naapertuutinngikkaluarpoq, taamaakkaluartorli Covid-19 immikkuullarilluinnartumik inissisimatitsilerpoq, taamaammallu nunap innuttaasa qulakkeerneqarnissaannut kaammattuivugut. Akiuussutissamik takkutoqarumaarpoq, tamannali qaqugu pisinnaanersoq ilisimanngilarput. Aammattaarlu nakorsarneqarsinnaanermut periutsimik pitsaanerusumik takkuttoqarumaarpoq, piffissarli apeqqutaaginnarpoq.

Atassutip nunami peqqinnissamut atugassaasut pingaartitarai, taamattaarli aamma nunap aningaasaqarnera. Taakkua marluk imminnut ataqatigiipput, tassami peqqinnissaq qulakkeerutsigu avammut niuersinnaaneq suliffeqarfiillu atugarissaarnermut ataqatigiissaarinermi qulakkeerinneqataasut tigummiinnarsinnaassavagut.

 

Nikolaj Rosing

Atassutip politikkikkut siulittaasup tullia

Dronning Margrethe pilluaqquarput

Ataqqinartorsuaq Dronning Margrethe aappaat 80-liinerani ilaqutaasullu Atassummiit pilluaqquangaarpagut.

Piffissap ingerlanerani Dronningip nunarput pingaartittuarsimavaa, naalagaaffeqatigiinnermut pingaartitsisuulluni, ataqatigiisitsisuullunilu. Piffissallu ingerlane kunngikkormiut tapersersueqataasarsimapput nunatsinniit avammut tunisassiornitsinnut, tamannalu naalagaaffeqatigiinnerup iluani suliffeqarfippassuarnullu naleqarluarpoq.

Nunatsinni atugarissaarneq inuiaqatigiittut pigisarilersimasarput ilaatigut ilusilersugaavoq aallarnisagaallunilu kunngikkormiut sunniuteqarfigisaannik, soorlu tunngaviusumik inatsisit allanngortinneratigut, tamat oqartussaaqataannerannut, kiffaanngissuseqarnikkut, inuttullu pisinnaatitaaffitsinnut. Kalaalerpassuit nuannersunik eqqaamasaqarput Dronningip Nunatsinnut tikeraartarneraniit, qilanaarpugullu takoqqinnissaanut.

 

Inussiarnersumik

Atassut sinnerlugu

Nikolaj Rosing

Ataqqinartoq Atassutip siulittaasorisimasaa, inatsisartunut ilaasortaasimasoq

Eqqaaniut

Gerhardt Petersen 2009-miik 2014-imut Atassummi siulittaasuuvoq, tamannalu piffissaq politikkikut sulinermi unammillernartorpassuarnik malitseqarsimavoq. Partiimili siulittaasutut ilaasortat katersorluarsimavai, partiillu annertungaatsiartumik ajornartoorfiani maanaannaq siulittaasueruteriasaarfiani aquut tigusimallugu, ileqquusumillu ataatsimeersuarnermi tatigisaalluni siulittaasunngorluni.

Gerhardt-imut immikkuullarilluinnartutut maluginiartarsimasara tassaavoq, politikkikkut tunngalluinnartuungami, taamaattorli allaanerussutigilluarlugu ilinniarluarsimasutut eqqarsartariuseqarluni oqaluttariaaseqartarnera. Taannaangunarporluttaaq inuit ilaannut allaanerusumik paasineqartarsinnaaneranut ersiutigisarsimasaa.

Qujassutissaq Atassummiik angeqaaq, ukiut inuuffini kingulliit allaat aalajaalluni suliffigiuarsimammagit partiini inuiaqatigiillu kiffartorlugit. 2017-imi kommunalbestyrelsimut qinersisoqarmat Kommune Kujallermi sinniisussaq siullertut inissisimalernermini ilaasortaasoq sulinngiffeqarluni aaliangermat ilaasortatut iserpoq.

Gerhardt inuk imminut sullittuunngitsoq ersareqaaq, 2013-imi inatsisartunut qinersinermi partiimi siulittaasuungaluarluni, Atassut Naalakkersuisooqatigiinnut ilanngummat imminut naalakkersuisunngortitassatut sallinngortinngilaq piukkunnarnerusorisani inissikkumallugit. Naak qinigaaffik inatsisartuni sivikikkaluaq, sunniuteqarluarluni partiimi siuttuulluarpoq.

Nappaassuaq kræft asasatsinnik, ikinngutitsinnik, qanigisatsinnik ilaquttatsinnillu tigusisaraaq. Neriuulli akorngatsinniittuarpoq, ilaqutariittut akorngatsinni atassut katanngisaannassalluni.

Ilaqutaasut misiginneqatigingaarlugit tamanik ajunnginnerpaanik pisuni artornartuni kissaappagut.

 

Aqqalu C. Jerimiassen

Atassutip siulittaasua

Atassutip Inatsisartuni immikkut ittumik ataatsimiinnermi oqaaseqaataa

Naammagittarnerujussuaq tamatta massakkut ilinniaqqipparput. Eqqaasinneqarpugut ilaquttagut, qanigisagut ikinngutigullu ulluinnarni qanoq annertutigisumik sunniuteqartigisarnersut, qanorlu pisariaqartitsiginerigut. Paasilerunarparpullumi ulluinnarni atukkagut iluarusuutigisavut pitsaasut, taamaaginnartussatullu isigisavut qujamasuutiginerusariaqarigut.

Eqqaasinneqarpugut inuiattut qanoq ataatsimuullaqqitsiginersugut pisuni ilungersunartuni. Eqqaasinneqaqqippuguttaaq inoqateqartugut ulluinnarni inuunermik ingerlatsinissamut artorsaateqartunik, meeraasalu pisariaqartitaannik tamakkiisumik tunniussaqarsinnaanngitsunik. Inoqateqarpugut akisussaaffimmik tigusinissaminnut suli piareeqqanngitsunik, piffissamilu massakkutut ittumi pisussaaffimminnik naammassinnissinnaanngitsunik.

Oqaaqqissaariuarsinnaagaluarpugut inoqatitsinnut, taamaattorli pisariaqalersimammat tamatta peqqinnissarput pillugu inatsisitigut sukaterinissaq pisariaqalersimavoq. Immitsinnut inoqatitsinnullu innimisussinnaaneq paarsilluarsinnaanerlu nammineerluta artorsimagatsigu inatsisitigut inuttut kiffaanngissuserput milliallatsittariaqalerparput, pisortallu pisinnaatitaaffii qaffallugit.

Kiffaanngissuseq pisussaaffiliivoq. Pisussaaffigulli eqquutsissinnaanngikkutsigit kiffaanngissuserput annikilliartussaaq. Periarfissinneqarsimavugullu kiffaanngissusitta attatiinnarnissaanik. Inupparujussuuvugut peqqissaarluta mianersorlutalu pisortat innersuussutaannik malinnittuusugut, inoqativut eqqarsaatigalugit, sanngiitsortagullu illersorniarlugit. Inoqarporli inassutaasunik malinnikkumanngitsunik. Tamannalu tamatsinnut kinguneqarpoq.

Atassummiit paasilluarparput inatsisit sukaterneqartussanngormata Danmarkimi inatsisitigut allannguutit malillugit. Nukingertumik suliassaagaluartoq peqqissaarullugu suliarisariaqarparput mianersortumillu kiffaanngissutsip akisussaassusilimmillu inatsisip sukaternissaa oqimaaqatigiissarlugit. Pisariaqarpormi immitsinnut illersorniarluta asasagullu illersorniarlugit sukkanerusumik iliuuseqapallannissamut inatsisitigut tunngavissaqalernissaq.

Ersarissumik Atassummiit oqaatigissavarput inatsisissatut siunnersuummi § 27-mi pigisanik arsaarinnissinnaanissamut pisinnaatitaaffiliinissaq (ekspropriation) sakkortuumik akerlileratsigu. Pissaaneq taamaattoq annertuallaarujussuarpoq, inuttullu kiffaanngissutsimut kalluaarujussuarluni. Nappaassuarmulluunniit pisumullu allamut ilungersunartumut attuumassuteqalersillugu patsisigaluguluunniit atorneqassanngilaq.

Oqaluttuarisaanermi takuneqarsinnaavoq pissutsit ilungersunartut atornerlullugit pisortat pissaanerat annertusiartuaarsinnaasartoq, inuiaallu kiffaanngissusertik uterteqqinngitsoorsinnaasarlugu. Tamanna nunatsinni pinissaa qularnarsinnaagaluartoq aamma mianersuutigisariaqarparput. Ajunnginnerpaamilluunniit siunertaqarsimagaluaraanni nunarsuarmi ajunngitsumik siunertaqarluni ajornerpaamik iliuutsit pinngortarsimapput.

Taamaattumik uuma inatsisissap killilimmik ullulernissaa Atassummiit kissaatigivarput, naaffianilu aaqqissugassanngortinnagu atorunnaarsivinnissaanik ullulerneqassasoq. Siunissamilu pisussanut ilungersunartorsiorfiusussanut tulluarsakkamik peqqissaarussamillu suliassamik aallartitsisoqarluni.

Siunnersuut ataatsimiititaliamut innersuupparput.

Tamassi malinnaasusi immissinnut paarilluarnissassinnik kissaappassi. Tamatta akisussaassuserput erligigutsigu immitsinnut inoqatitsinnullu paarilluarta.