Inuit namminiilivinnissaminngaanniit salliutinneqassapput

 Namminiilivinnissaq asseq kusanartoq – inuilli salliutippagut

1953-imiilli Kalaallit Nunaat nunasiaataajunnaarnikuuvoq, naak ilaatigut ilaasa suli nunasiaataanerartaraluaraatigut. Kalaallit Nunaat Danmarkimit panissiaanerarlugu oqarluni inuit uukapaasiarineqarsinnaanngillat. Namminneq taamak misigisimagunik uanga oqaasissaqarfiginngilara.

Politikerit namminiilivikkusuttut nukitik tamaasa namminiilivinnissamut atorniarlugit oqartarput. Taamaakkaluartorli aperilaarlakka: Namminersulivinnerup ajornartorsiutigut aaqqissavai? Imaluunniit nammineerluta ajornartorsiutigut aaqqikkutsigit tassanngaanniillu nammineq pilersorsinnaanngorutta namminiilivinnissaq angugutsigu pitsaanerussannginnerluni?

Ullaakkut makillunga suliartoraangama taava Kalaallit Nunaata namminiilivinnissaa angorusullugu sorsuutigaara? Naamik! Ullaakkut makillunga suliartortarpunga nammineq aammalu ilaquttakka najugassaqarniassammata, nerisassarsisinnaaniassagama ilaquttakkalu toqqissisimanermik tunisinnaaniassagakkit. Arlaallu suliartortarpat namminiilivinnissap sorsuutiginera pillugu, taassuma meerai aammalu ilaqutai ernumagisinnaavakka.

Namminiilivinnissaq allanit tamanit salliutillugu kiisalu namminiilivinnissaq pillugu, kalaallisullu oqaatsit pingaassusaat pillugit qineqqusaarnerit oqarluartaarutaannaapput kusanartut, piviusumik atorneqarsinnaanngitsut.

Atagu tamatta namminiilivinnissaq aningaasaqarnikkut, inuttut aammalu politikkikkut immitsinnut pilersorsinnaalluta qilanaaritigu. Tamanna inuiaqatigiinni tamatta anersaakkut peqataaffigisinnaavarput. Illuatungaaniilli uagut politikerit siunnerfiit kusanartut salliutissinnaanngilagut, nunap iluamik ingerlanissaata anguniarnissaa inuiaqatigiillu ingerlalluartut pilersinnissaat tunulliullugu. Tamanna kanngunaannarpoq ikkappallaarujussuarlunilu.

Anguniagaqarsinnaavunga soorlu millionærinngorusullunga. Tamannali angussagukku anguniagaqaannarnerminngaanniit piumasaqaatitaqarnerujussuuvoq. Siullermik imminut pilersorsinnaasariaqarpunga, aammattaaq aningaasarsiutitut millionærinngorniutigerusutannut ilisimannilluartariaqarpunga, taamaanngippallu ilisimasaqarfigilissallugu iserfiginissaanut nukinnik atuiffigisussaavara. Ersersinniagarli unaavoq; siunniussaqaraanni anguniarusutamik taassumalu angunissaata tungaanut assigiinngitsorpassuarnik akornisigut naatsorsugassaqartuartarmat annertungaatsiartunillu suliniuteqartariaqaqqaartarlunittaaq.

Atassutip anguniagaa tassaavoq nunap aammalumi inuisa pitsaasumik atugaqarnissaat toqqissisimasuunnissaallu. Nuna imminut pilersorsinnaasoq pitsaasumillu aningaasaqarnikkut imminut napatissinnaasoq. Suliassarput uaniippoq, nukiit tamaasa tassunga atornissaat kiisalu QANOQ isilluta taassuma anguneqarsinnaaneranut akissutissiisinnaanissaq. Akissutissarpassuit arlallit ilaat imaappoq: Nukiit aningaasarpassuit piffissarujussuarlu namminiilivinniarnermut asuli atorneqassannginnerat. Suliassat piviusorsiortut ingerlanneqarnissaannut kinguarsaataavoq, aningaasallu millionerpassuit Isumalioqatigiisitarsuarmut atornagit atuarfinnut, meeqqerivinnut, akileraartarnikillinermut atorneqarsinnaagaluarput, akitsuutillu ukiut tamarluinnaasa qaffakkiartuinnartut unitsinneqarlutik.

Siunertap nalunaarutigiinnarneranut aningaasat atussallugit naapertuutinngilaq, illuanilli aningaasat unammillernartunut aaqqitassaasunut atortariaqarpagut. Suliassaq piviusorsiortoq tassaniippoq, namminiilivikkusukkaanni namminiilivikkusunngikkaanniluunniit.

Oqartoqarsinnaavortaaq ukiuni kingullerni 40-ni namminiilivinniarnissamut eqqarsaatit salliutinneqarsimasut, inuit aammalumi nunap pitsaasumik atugaqarnissaa pinnagu. Ukiuni taakkunani 40-ni innuttaasut nunallu ajornartorsiutaat salliutinneqarsimagaluarpata suna tamarmi allatut isikkoqarsimassagaluarpoq. Taamaakkaluartorli qinersinerit tamaasa Kalaallit Nunaata namminiilivinnissaa kalaallisullu kulturitsinnik ingerlatsilluarnermik kusanartunik oqariartuutinik tunuliaqutarissaartut qinigaajuartarput. Nammineerlunga orniginartinnerugaluarpara politikerit QANOQ isilluni innuttaasut nunallu ajornartorsiutaasa aaqqiiffigisinnaanerinik nassuiaassisareersimasut qinigaasarnissaat.

Anguniakkat suunerisa oqaluttuarinissaat ajornanngitsuararsuuvoq, taamaakkaluartorli piviusorsiorpalaartumik anguniakkat qanoq anguneqarsinnaanerisa oqaluttuarisinnaanerat ajornarnerujussuulluni.

Ilaasa oqaatiginiartarpaat Atassutip nunap ineriartortinneqarnissaa kissaatiginngikkaa, namminiilivinnissamut eqqarsaatit tapersinnginnatsigit. Illuanilli uagut oqarpugut kisiartaagunarluta inuit pitsaasumik ineriartornissaat kissaatigalutigu. Taakkuummatami nunamik kivitsisussat.

Ilaasa oqaatigaat Atassut Danmarkimut iluareqqusaartoq, kalaallillu salliunneqaratik. Tamannali illuatungilerlugu uagut oqarasuppugut kisiartaapajaarluta kalaallit pitsaasumik ingerlanissaat kissaatigalutigu, tassami USA-mit, Kina-mit nunamilluunniit allamit Danmarkiunngitsumit suleqateqarnerup aarlerinartoqarsinnaanera ilisimaarigatsigu. USA-mut atassuteqaleraluarutta nunami ilorrisimaarnerput aammalu oqartussaanerput attateriikkavut annaassavagut, ilanngullugu aamma oqaatsivut annaajartulissavagut, nunallu tamalaat akornanni oqaaserineqartut tassa tuluttut sunniutai annertoqimmata.

Arlallit oqarput piffissaq sukkanerpaaq atorlugu namminiilivinnissaq anguniassagipput, nukiillu tamaasa atorlugit tamanna anguniarneqassasoq. Taamaakkaluartorli arlaannaataluunniit qanoq isilluta angussaneripput eqqaanngilaa. Taarsiullugu ilinniartitaanerup pitsaassusaata qaffanneqarnissaa, aningaasarsiorfiit siammasinnerusut allarpassuillu tunngavilersuutitut atorneqartarput, taamaassimappallu Atassumminngaanniik taakku tamaasa taperserpagut.

Nunagisap nunamut allamut pituttorsimajunnaarnissaa eqqarsaataavoq kusanartoq. Taamaakkaluartorli namminiilivinnissaq suinissami qaninnermi anguneqarpat akileraartarnermullu 70 procentimik akiliisalerutta taamatulluunniit pitsaasumik atugaqarnermut iluaqutaasut annaassagutsigit innuttaasutut iluarisimaarinninnissara qularnarpoq. Kalaaliusutut tulluusimaarnimma uumatissavaanga? Taamaattoqassappammi ilimagilluarsinnaavara kalaalerpassuisut tulluusimaaraluaqisut Danmarkimut nunanulluunniit allanut noorartut amerlassaqisut. G-60 uteqqissanerpaluunniit? Inoqarfiit isorliunerusullu matoorarlugit inoqarfinnut annernut eqiterulluta akissaqarniarnissaq pillugu? Tassungami ingerlavugut, oqaatsit kissaatillu kusanartut namminiilivinniarnermut tunngasut salliutinneqartuartillugit. Immaqaluunniimmi oqaannaraanni iluareqqusaarniutigalugu politikkimik ingerlatsineq inunnullu oqaatsinik piviusorsiorpalaanngitsunik kusanartunik neriuuteqalersitsineq, neriorsuutit annertuut milliarderpassuarnik nalillit akitsuutinik qaffakkaluttuinnavissunik kinguneqartitsisut ingerlanneqarput.

Neriorsuutit kusanartut piviusorsiorpalaanngitsut suaarutiginissaat pikkoriffigivallaarujussuarparput, nunallu aningasaaqarneranik aqutsilluarsinnaaneq pikkorluffigivallaarlutigu.

Politikerit namminiilivinnissamik sorsuuteqartut oqariartaatsit imaattut atukkajuttarpaat: Namminiilivinnissaq sulissutigissavara. Nunaga sullisissavara kalaaliugama tamannalu tulluusimaarutigigakku. Oqaatsikka kalaaliullungalu kulturera ataqqillugu attakkumagakku. Nunaga naalagaaffimmit naqisimaneqartillugu namminiilivinnissaq sorsuutigissavara. Nammineq nunanni allanit nikagineqarlunga innuttaasuussanngilanga.

Kalaaliuneq pissutaalluni namminiilivinnissaq pisariaqarpa? Uanga kalaaliuvunga, nunaqarfimmi illoqarfimmiluunniit najugaqaraluaruma. Kalaallit Nunaanniikkaluarumaluunniit, Danmarkimiikkaluarumaluunniit kiisalu qalasersuaq kujallermiikkaluarumaluunniit kalaaliuvunga. Taamattaarlumi aamma kalaaliunera sumiikkaluarumaluunniit tulluusimaarutigissavara.

Kalaallisut oqaatsit kulturerpullu eriagineri pillugit namminiilivinnissaq angorusunnarpa? Atassutaagaluarlunga namminiilivinnissamillu sorsuutillit ilaginerpaarsuunngikkaluaraannga kalaallisut oqaatsinik atuilluarsinnaavunga. Kalaallisummi oqaluttuunngikkaluarumaluunniit kalaaliussaanga aamma. Oqaatsit kulturerpullu perorsagaanermit aammalu inooriaatsimit tunngaveqarput. Tamanna politikkimut tunngassuteqartariaqanngilaq, inatsisartummi ataatsimiittarfianni oqallisigivallaarujussuartaqaarput, naak ajornartorsiutit piviusuusut soorlu piitsuussuseq, atornerluisuuneq aammalu akitsuusersuinerit aaqqiiviginiarnissaat pisariaqarnerugaluartoq. ”Kulturip” ataani aningaasat eqqumiitsuliornermut nipilersornermullu atorusunneruakka, inuussutissarsiuteqarnerup siammasinnerulernissaa aqqutissiuukkusukkakku.

Kalaaliunera tulluusimaarutigigakku namminiilivinniarsarissaanga? Immaqaluunniit kalaaliunera tulluusimaarutigisinnaanerpara ajornartorsiutit aaqqiiviginissai salliukkumagakkit? Imaluunniit kalaaliulluni tulluusimaartoqarsinnaanerpa nunamik aammalu innuttaasunik nunanut allanut Danmarkiunngitsunit siunertaannit ilisimaarinngisatsinnit illersuisuugaanni? Kalaaleq inuiaassutsiminik tulluusimaarutiginnittoq pissaanilissuarnut nunaminik, oqaatsiminik aammalu innuttaasuminik aarlerinarsinnaasunut artukkerneqarnissamik eriaginnittoq.

Tamanna qaqugukkulluunniit Kalaallit Nunaanni tulluusimaarlunga innuttaasutut illersortuassavara, Atassutaanera ikinnerussuteqarneralu apeqqutaatinnagit.

Atassutip tulluusimaartumik tappiillisaartumilli Kalaallit Nunaata siunissami qaninnermi namminiilivinnissaanut aquummik ingerlatsineq peqataaffigerusunngilaa. Siullertulli Kalaallit Nunaanni ataasiakkaat aammalu ilaqutariit imminnut napatittut ukkatarillartigit. Taamanikkussamut Kalaallit Nunaat nammineq aningaasaqarnikkut danskinit bloktilskudinik pisariaqartitsiunnaarpat Kalaallit Nunaata qanoq ingerlariaqqinnissaa nunanillu allanik suleqateqarnissaa uagut imaluunniit qitornatta ernuttattaluunniit aalajangiiffigineqarumaarpoq. Ullumikkut inissisimanitsitut inissisimatilluta namminiilivinnissamut qujaannarpugut, naalagaaffeqatigiinnerli suleqatigiinnissamut annertunerusumut tikilluaqqullugu.

 

Aqqalu C. Jerimiassen

Atassummi siulittaasoq

Nutaarsiassat innersuussat