Inuit namminiilivinnissaminngaanniit salliutinneqassapput

 Namminiilivinnissaq asseq kusanartoq – inuilli salliutippagut

1953-imiilli Kalaallit Nunaat nunasiaataajunnaarnikuuvoq, naak ilaatigut ilaasa suli nunasiaataanerartaraluaraatigut. Kalaallit Nunaat Danmarkimit panissiaanerarlugu oqarluni inuit uukapaasiarineqarsinnaanngillat. Namminneq taamak misigisimagunik uanga oqaasissaqarfiginngilara.

Politikerit namminiilivikkusuttut nukitik tamaasa namminiilivinnissamut atorniarlugit oqartarput. Taamaakkaluartorli aperilaarlakka: Namminersulivinnerup ajornartorsiutigut aaqqissavai? Imaluunniit nammineerluta ajornartorsiutigut aaqqikkutsigit tassanngaanniillu nammineq pilersorsinnaanngorutta namminiilivinnissaq angugutsigu pitsaanerussannginnerluni?

Ullaakkut makillunga suliartoraangama taava Kalaallit Nunaata namminiilivinnissaa angorusullugu sorsuutigaara? Naamik! Ullaakkut makillunga suliartortarpunga nammineq aammalu ilaquttakka najugassaqarniassammata, nerisassarsisinnaaniassagama ilaquttakkalu toqqissisimanermik tunisinnaaniassagakkit. Arlaallu suliartortarpat namminiilivinnissap sorsuutiginera pillugu, taassuma meerai aammalu ilaqutai ernumagisinnaavakka.

Namminiilivinnissaq allanit tamanit salliutillugu kiisalu namminiilivinnissaq pillugu, kalaallisullu oqaatsit pingaassusaat pillugit qineqqusaarnerit oqarluartaarutaannaapput kusanartut, piviusumik atorneqarsinnaanngitsut.

Atagu tamatta namminiilivinnissaq aningaasaqarnikkut, inuttut aammalu politikkikkut immitsinnut pilersorsinnaalluta qilanaaritigu. Tamanna inuiaqatigiinni tamatta anersaakkut peqataaffigisinnaavarput. Illuatungaaniilli uagut politikerit siunnerfiit kusanartut salliutissinnaanngilagut, nunap iluamik ingerlanissaata anguniarnissaa inuiaqatigiillu ingerlalluartut pilersinnissaat tunulliullugu. Tamanna kanngunaannarpoq ikkappallaarujussuarlunilu.

Anguniagaqarsinnaavunga soorlu millionærinngorusullunga. Tamannali angussagukku anguniagaqaannarnerminngaanniit piumasaqaatitaqarnerujussuuvoq. Siullermik imminut pilersorsinnaasariaqarpunga, aammattaaq aningaasarsiutitut millionærinngorniutigerusutannut ilisimannilluartariaqarpunga, taamaanngippallu ilisimasaqarfigilissallugu iserfiginissaanut nukinnik atuiffigisussaavara. Ersersinniagarli unaavoq; siunniussaqaraanni anguniarusutamik taassumalu angunissaata tungaanut assigiinngitsorpassuarnik akornisigut naatsorsugassaqartuartarmat annertungaatsiartunillu suliniuteqartariaqaqqaartarlunittaaq.

Atassutip anguniagaa tassaavoq nunap aammalumi inuisa pitsaasumik atugaqarnissaat toqqissisimasuunnissaallu. Nuna imminut pilersorsinnaasoq pitsaasumillu aningaasaqarnikkut imminut napatissinnaasoq. Suliassarput uaniippoq, nukiit tamaasa tassunga atornissaat kiisalu QANOQ isilluta taassuma anguneqarsinnaaneranut akissutissiisinnaanissaq. Akissutissarpassuit arlallit ilaat imaappoq: Nukiit aningaasarpassuit piffissarujussuarlu namminiilivinniarnermut asuli atorneqassannginnerat. Suliassat piviusorsiortut ingerlanneqarnissaannut kinguarsaataavoq, aningaasallu millionerpassuit Isumalioqatigiisitarsuarmut atornagit atuarfinnut, meeqqerivinnut, akileraartarnikillinermut atorneqarsinnaagaluarput, akitsuutillu ukiut tamarluinnaasa qaffakkiartuinnartut unitsinneqarlutik.

Siunertap nalunaarutigiinnarneranut aningaasat atussallugit naapertuutinngilaq, illuanilli aningaasat unammillernartunut aaqqitassaasunut atortariaqarpagut. Suliassaq piviusorsiortoq tassaniippoq, namminiilivikkusukkaanni namminiilivikkusunngikkaanniluunniit.

Oqartoqarsinnaavortaaq ukiuni kingullerni 40-ni namminiilivinniarnissamut eqqarsaatit salliutinneqarsimasut, inuit aammalumi nunap pitsaasumik atugaqarnissaa pinnagu. Ukiuni taakkunani 40-ni innuttaasut nunallu ajornartorsiutaat salliutinneqarsimagaluarpata suna tamarmi allatut isikkoqarsimassagaluarpoq. Taamaakkaluartorli qinersinerit tamaasa Kalaallit Nunaata namminiilivinnissaa kalaallisullu kulturitsinnik ingerlatsilluarnermik kusanartunik oqariartuutinik tunuliaqutarissaartut qinigaajuartarput. Nammineerlunga orniginartinnerugaluarpara politikerit QANOQ isilluni innuttaasut nunallu ajornartorsiutaasa aaqqiiffigisinnaanerinik nassuiaassisareersimasut qinigaasarnissaat.

Anguniakkat suunerisa oqaluttuarinissaat ajornanngitsuararsuuvoq, taamaakkaluartorli piviusorsiorpalaartumik anguniakkat qanoq anguneqarsinnaanerisa oqaluttuarisinnaanerat ajornarnerujussuulluni.

Ilaasa oqaatiginiartarpaat Atassutip nunap ineriartortinneqarnissaa kissaatiginngikkaa, namminiilivinnissamut eqqarsaatit tapersinnginnatsigit. Illuanilli uagut oqarpugut kisiartaagunarluta inuit pitsaasumik ineriartornissaat kissaatigalutigu. Taakkuummatami nunamik kivitsisussat.

Ilaasa oqaatigaat Atassut Danmarkimut iluareqqusaartoq, kalaallillu salliunneqaratik. Tamannali illuatungilerlugu uagut oqarasuppugut kisiartaapajaarluta kalaallit pitsaasumik ingerlanissaat kissaatigalutigu, tassami USA-mit, Kina-mit nunamilluunniit allamit Danmarkiunngitsumit suleqateqarnerup aarlerinartoqarsinnaanera ilisimaarigatsigu. USA-mut atassuteqaleraluarutta nunami ilorrisimaarnerput aammalu oqartussaanerput attateriikkavut annaassavagut, ilanngullugu aamma oqaatsivut annaajartulissavagut, nunallu tamalaat akornanni oqaaserineqartut tassa tuluttut sunniutai annertoqimmata.

Arlallit oqarput piffissaq sukkanerpaaq atorlugu namminiilivinnissaq anguniassagipput, nukiillu tamaasa atorlugit tamanna anguniarneqassasoq. Taamaakkaluartorli arlaannaataluunniit qanoq isilluta angussaneripput eqqaanngilaa. Taarsiullugu ilinniartitaanerup pitsaassusaata qaffanneqarnissaa, aningaasarsiorfiit siammasinnerusut allarpassuillu tunngavilersuutitut atorneqartarput, taamaassimappallu Atassumminngaanniik taakku tamaasa taperserpagut.

Nunagisap nunamut allamut pituttorsimajunnaarnissaa eqqarsaataavoq kusanartoq. Taamaakkaluartorli namminiilivinnissaq suinissami qaninnermi anguneqarpat akileraartarnermullu 70 procentimik akiliisalerutta taamatulluunniit pitsaasumik atugaqarnermut iluaqutaasut annaassagutsigit innuttaasutut iluarisimaarinninnissara qularnarpoq. Kalaaliusutut tulluusimaarnimma uumatissavaanga? Taamaattoqassappammi ilimagilluarsinnaavara kalaalerpassuisut tulluusimaaraluaqisut Danmarkimut nunanulluunniit allanut noorartut amerlassaqisut. G-60 uteqqissanerpaluunniit? Inoqarfiit isorliunerusullu matoorarlugit inoqarfinnut annernut eqiterulluta akissaqarniarnissaq pillugu? Tassungami ingerlavugut, oqaatsit kissaatillu kusanartut namminiilivinniarnermut tunngasut salliutinneqartuartillugit. Immaqaluunniimmi oqaannaraanni iluareqqusaarniutigalugu politikkimik ingerlatsineq inunnullu oqaatsinik piviusorsiorpalaanngitsunik kusanartunik neriuuteqalersitsineq, neriorsuutit annertuut milliarderpassuarnik nalillit akitsuutinik qaffakkaluttuinnavissunik kinguneqartitsisut ingerlanneqarput.

Neriorsuutit kusanartut piviusorsiorpalaanngitsut suaarutiginissaat pikkoriffigivallaarujussuarparput, nunallu aningasaaqarneranik aqutsilluarsinnaaneq pikkorluffigivallaarlutigu.

Politikerit namminiilivinnissamik sorsuuteqartut oqariartaatsit imaattut atukkajuttarpaat: Namminiilivinnissaq sulissutigissavara. Nunaga sullisissavara kalaaliugama tamannalu tulluusimaarutigigakku. Oqaatsikka kalaaliullungalu kulturera ataqqillugu attakkumagakku. Nunaga naalagaaffimmit naqisimaneqartillugu namminiilivinnissaq sorsuutigissavara. Nammineq nunanni allanit nikagineqarlunga innuttaasuussanngilanga.

Kalaaliuneq pissutaalluni namminiilivinnissaq pisariaqarpa? Uanga kalaaliuvunga, nunaqarfimmi illoqarfimmiluunniit najugaqaraluaruma. Kalaallit Nunaanniikkaluarumaluunniit, Danmarkimiikkaluarumaluunniit kiisalu qalasersuaq kujallermiikkaluarumaluunniit kalaaliuvunga. Taamattaarlumi aamma kalaaliunera sumiikkaluarumaluunniit tulluusimaarutigissavara.

Kalaallisut oqaatsit kulturerpullu eriagineri pillugit namminiilivinnissaq angorusunnarpa? Atassutaagaluarlunga namminiilivinnissamillu sorsuutillit ilaginerpaarsuunngikkaluaraannga kalaallisut oqaatsinik atuilluarsinnaavunga. Kalaallisummi oqaluttuunngikkaluarumaluunniit kalaaliussaanga aamma. Oqaatsit kulturerpullu perorsagaanermit aammalu inooriaatsimit tunngaveqarput. Tamanna politikkimut tunngassuteqartariaqanngilaq, inatsisartummi ataatsimiittarfianni oqallisigivallaarujussuartaqaarput, naak ajornartorsiutit piviusuusut soorlu piitsuussuseq, atornerluisuuneq aammalu akitsuusersuinerit aaqqiiviginiarnissaat pisariaqarnerugaluartoq. ”Kulturip” ataani aningaasat eqqumiitsuliornermut nipilersornermullu atorusunneruakka, inuussutissarsiuteqarnerup siammasinnerulernissaa aqqutissiuukkusukkakku.

Kalaaliunera tulluusimaarutigigakku namminiilivinniarsarissaanga? Immaqaluunniit kalaaliunera tulluusimaarutigisinnaanerpara ajornartorsiutit aaqqiiviginissai salliukkumagakkit? Imaluunniit kalaaliulluni tulluusimaartoqarsinnaanerpa nunamik aammalu innuttaasunik nunanut allanut Danmarkiunngitsunit siunertaannit ilisimaarinngisatsinnit illersuisuugaanni? Kalaaleq inuiaassutsiminik tulluusimaarutiginnittoq pissaanilissuarnut nunaminik, oqaatsiminik aammalu innuttaasuminik aarlerinarsinnaasunut artukkerneqarnissamik eriaginnittoq.

Tamanna qaqugukkulluunniit Kalaallit Nunaanni tulluusimaarlunga innuttaasutut illersortuassavara, Atassutaanera ikinnerussuteqarneralu apeqqutaatinnagit.

Atassutip tulluusimaartumik tappiillisaartumilli Kalaallit Nunaata siunissami qaninnermi namminiilivinnissaanut aquummik ingerlatsineq peqataaffigerusunngilaa. Siullertulli Kalaallit Nunaanni ataasiakkaat aammalu ilaqutariit imminnut napatittut ukkatarillartigit. Taamanikkussamut Kalaallit Nunaat nammineq aningaasaqarnikkut danskinit bloktilskudinik pisariaqartitsiunnaarpat Kalaallit Nunaata qanoq ingerlariaqqinnissaa nunanillu allanik suleqateqarnissaa uagut imaluunniit qitornatta ernuttattaluunniit aalajangiiffigineqarumaarpoq. Ullumikkut inissisimanitsitut inissisimatilluta namminiilivinnissamut qujaannarpugut, naalagaaffeqatigiinnerli suleqatigiinnissamut annertunerusumut tikilluaqqullugu.

 

Aqqalu C. Jerimiassen

Atassummi siulittaasoq

Tunngaviusumik inatsisissaq pillugu isumalioqatigiisitarsuaq kusassaataaginnartoq

Piviusorsiunngippallaarsimanerami kusassaataaginnarsimaneramiluunniit suliaq unittooqqasimasinnaammat isumalioqatigiisitarsuaq nalilersoqqittariaqalerparput ilumut miliuunerpassuit tassunga atorusunnerlutigit.

Tamatta siunissami qaninnermi namminiilivikkusunngitsuusugut ilanngulluta akileraartarnikkut tunngaviusumik inatsisissaq pillugu isumalioqatigiisitarsuaq akilersugaraarput. Taamaammat paaserusunnarsivoq inuiaqatigiit akiliutaat qaffakkiartuinnartut atorlugit una suliaq ilumut attatiinnarniarneqarnersoq.

Paasinarpormi una suliaq aallartisarneqarsimasoq inuit neriuuteqalersikkumallugit, siunissaq qaamasoq nunarpullu namminiilivissimasoq pillugu. Uangali neriuuteqarnerussagaluarpunga aningaasaatigut piviusorsiornerusunut pisariaqarluinnartunullu atortuugutsigit.

Atassummiit isumalioqatigiisitarsuaq peqataaffigiinnarniarlugu nalunaarnikuuvugut, illuatungiliuuttutut niperput tusaaneqarniassammat, sinnattuaqinerlu aallaavigalugu suliaq ingerlannginniassammat. Aningaasaajaataannartulli atussappat Atassummiit peqataaffigissanngilarput.

Akileraarutit qaffakkiartuinnarput. Akittuutit qaffakkiartuinnarput. Ilumut isumalioqatigiisitarsuarmut suliaqanngitsumut aningaasarpassuit atorniarpagut?

 

Nikolaj Rosing

Atassut, siulittaasup tullia

Eqqumiilluinnarpoq Partii Naleqqap nunatta oqartussaaffiginissaa illersorusunngikkaat

Eqqumiilluinnarpoq Partii Naleqqap nunatta oqartussaaffiginissaa illersorusunngikkaat, erfalasorpulluunniit atorlugu. Danskisut innuttaasooqataanitsinni tunngaviusumik inatsit tunngavigalugit illersugaavugut, akeqanngitsuunngilarli.

Atassummiit isumaqarpugut piffissanngortoq nunatsinni inuusuttut illersornissatsinnut peqataallutik sakkutuujusussaatitaanermut ilannguttalernissaat, illersornissalluunniit iluani ilinniagaqarlutik. Kalaallit Nunaat allat naligalugit pineqartariaqarpoq, naalagaaffeqatigiinnerup iluani, pingaartumillu illersornissakkut.

 

Nikolaj Rosing

Siulittaasup Tullia Atassut

Sullualuk piareersimaffigisariaqarparput

Massakkut aallartereertariaqarpugut misissuinissanut pilersaarusiornernullu aningaasanik illikartitsilluta talittarfissualiornissamut, imaatigut angallattussanut sullissisussamik.

Siunissami Sullualukkut angallanneq annertusingaatsiarnissaa naatsorsuutigineqarpoq, nunarsuarmilu niuernikkut sunniutissai annertusinnaallutik. Taamaammat Atassummiit isumaqarpugut massakkut piareersarluta aallartittariaqartugut periarfissat ujartorlugit. Usingiaanikkut, assartuinikkut, orsersorfittullu umiarsuit nunarput aqqusaarsinnaagamikku, taakkulu pillugit isumaqatigiissusiorsinnaanissaq piareersimaffigisariaqarparput.

Atassummiit siunnersuutigerusupparput nunatta kujataani talittarfissualiortoqarsinnaasoq suliffissaqarnikkut iluaqutaasinnaasumik, kinguaarinni qaninnerniinnaanngitsoq, siunissamili uangasinnermi aamma. Suliffissanik pisariaqartitsineq annertuvoq, akileraarutinillu isaatitsiffiusinnaasumik pisariaqartitsineq annertuvoq.

Pisariaqarluinnarporlu taamatut angallanneq pilersussamut eqqanaarsaarinissaq, immami uumasut illersortuarnissaat, kiisalu mingutsitsinissamut pinngitsoortitsiniarluta inatsisitigut sinaakkutissanik sukangasuunik pilersitsinissaq.

Atassummiit periarfissanik nutaanik ujartuiuaannassaagut suliffissanik pilersitsisinnaasunik, ineriartornermullu iluaqutaasinnaasunik, massakkut atugarissaarnitta attatiinnarnissaanut qulakkeerinneqataasinnaasunik.

 

Nikolaj Rosing

Atassutip siulittaasuata Tullia

Ukiortaami oqaaseqaat

Ukioq Atassummut nutarterilluarfiusoq nutaamillu alloriarfioqisoq qaangiuppoq

Sineriassuatsinni isorartoqisumi nunaqqatigut tamannguassi ukiortaami pilluakuttooritsi, qanortorlu juullikkut tamassinnut ilaqutariittut pilluarnartuusimagilik. Minnerunngitsumillu nunatta avataani juullisiortariaqarsimasut, ilinniartullu ilaquttaminnut angerlarsinnaasimanngitsut nukissanik tamamik kissaappagut ukiumilu nutaami ingerlaqqilluarnissaannik kissaallugit.

Ukioq 2019 ataatsimut taassagaanni pisoqarfiusimaqaaq, nunap ingerlarnga tamakkerluni sunnerneqaqqasimaqaaq. Puiguinnangassaanngeqaarlumi nunatta oqaluttuarisaanerani aatsaat taamak naalagaaffeqatigiinnerup ingerlanerani pingaaruteqartigisumik suleqatigiittariaqarnerup ersersinneqarnera.

Inuuffigaarpummi nuna unganartoq, tamatta najungarissallugu asasarput, sineriammiunut aggungaasoq immikkuullarissorpassuarnik peqaqisoq, avannaaniik kujataanut, kitaaniillu kangimut.

Ukioq 2019 Atassutip ileqquusumik ataatsimeersuarnerata ingerlanneqarnerani nutaamik alloriaqqinnerit, Atassutillu partiitut sorlaqarfimminut uteriaqqinnerani, nunatsinni innuttaasut nunaqavissut, kalaallisut qallunaatullu oqaasiliusut ataatsimoortumik isigisariaqaqqilerneri naalagaaffeqatigiinnerullu pingaartuunera pingaartilluinnarlugit oqariartuutigerusupparput.

Nunarput inuussutissarsiornikkut siuariartorpoq aningaasaqarnerlu ilorraap tungaanut ingerlasutut taaneqarpoq, oqaatsit taakku atussallugit ila siammaseqaaq nassuiaatissartai. Taamaattorli nunap aqunneqarnerani ajoraluartumik aatsaat taamak ineriartornikkut kipungaleraluttuinnartigisumik ingerlaffeqarpoq. Atassutimmiik isiginianngitsoorusunngilarput, ajoraluaqisumik ukioq 2019 kingumut inuiaqatigiit pilliutigalugit aningaasaqarneq inissinneqarmat, illuanik naalagaaffeqatitsinnut aningaasanik ikiorserneqarnissamik noqqaassuteqarniarnitsinni meerartatta isumaginninnikkut ikiorserneqartariaqarnerpaaffianni, nunatta nammineq nunatut aningaasaatai namminiilivinnissamut tunngassutilinnut annertoqisut atorniarsaraagut. Namminiilivinnissamut ulapinneq unikaallatsinneqartariaqarpoq, meeqqat ukiuattut taajuusiineq tassuunakkut piviusunngortinneqarsimasinnaavoq, aningaasarpassuit meerartatta atugaannut sammisumik atugassaagaluit namminiilivikkusunnerujussuarmut sammisumut pingaarnersiuinermik taallugu atorneqarmata.

Suliffeqarfinnut akileraarutip apparsarneqarnissaa Atassummiik pingaartitariuartuuarput, eqqaamasassagulli pingaarnerit tassaagaluarput, taamannak appaassatilluni inuiaqatigiinnit aningaasat kingumut aaneqassanngitsut, ukiorli 2019 killormorluinnaq tassuunakkut inissinneqarpoq, inuiaqatigiit kaasarfiinit akiligassanngorlugu suliffeqarfinnut ilanngaat apparneqarmat, sulinermut ilanngaammik taaneqartumik nipangersaasiilaaginnarluni. Nioqqutissat akitsoriartorput, sulineq imminut akilersinnaasoq ungasilliartortinneqarpoq naalakkersuisooqatigiiusunik tapertaannillu.

Tamat oqartussaaqataanerat kiffaanngisuusserlu sakkortuumik illersussuarput tamannalu erseqqarissumik taajuassallutigu. Akerliussutsimik takutitsinissaarsuit marluk ingerlanneqarput, tamat oqartussaanerata aqqani inuiaqatigiit erseqqissumik takutitsipput, tamannalu Atassummiik qujassutigingaarparput, tassuunakkummi takussutissinneqarmat nunatta ingerlarnga sumut killissimanersoq, pissutissaqanngitsumimmi taamak iliuinnartoqarunnanngimmat, aatsaat iluaangisamik annertoqisumik pisoqarsimappat taamak annertutigisumik qisuariartoqarsinnaammat.

Innuttaasut qatsussipput pilliutaajuarnerminnut, aningaasaqarneq aatsaat taamak pitsaatigisumik inissisimaniarpat sooq suli inuiaqatigiit kaasarfii aallerfiujuassappat? Atassutip naalakkersuisooqatigiinnut arlaannaatigulluunniit suleqataanini tamakkiisumik kipivaa, pissutissaqarluarpugullumi taamak iliornitsinni, nunatta ingerlarnga tamallu oqarsinnaatitaanerat naqittarneqartutullusooq itsillugu suleqataaginnarnissaq apeqqusertuareerlugu killiffik tamanna anguneqarpoq. Nunami siulersuinerup aalajaattuusariaqarnera pilersinneqarsinnaasimanngilaq maanna siuttuusunit, naammagittarusaaginnarlunilu tassunga isiginnaaginnartuuniarnissaq ajornakusoorsimavoq soorunami, naalakkersuisuutitaqarniaannarluni illuinnaanik tusarnaarsinnaanerup taamaallaat piulersimanerani nunatta ataatsimoortitsisinnaasumik toqqissinartumik ingerlanissaa innarlerneqartutullusooq maanna immat.

Atassummiik innuttaasut qitiutillugit suliniarnitsinni ukioq 2019 siammaseqisumik suliniuteqarsimaqaagut, inuussutissarsiortuniik eqqumiitsuliortunut, nipilersortartuniik spillertartunut, piniartuniillu sulisartunut. Kikkut tamarmik nunatsinni inissaqarnissaat, naleqartitaallutillu inissisimanissaat tunaartaralugu. Aningaasaqarnikkummi nunarput siuariartortinnissaa ingerlanneqassappat, suliassat assigiinngeqisut siammasissumik isigalugit aningaasarsiorfik ataasiinnaq siunnerfiginangu nutaaliorneq eqqarsartaasaasariaqarmat.

Ilinniarniaritsi ilinniarniaritsi! Oqaatsit taakku utikuluttuaqaagut, inerisaqqissagutsigilli ilinniagaqarnerlu siammasissumik siuariartussappat, naalagaaffeqatigiinnerup iluani suleqatigiinneq suli nukittunerusoq ingerlanneqartariaqarpoq, inuusuttortagut nunatta avataanut ilinniariartorniartut suli pitsaanerusumik sammisariaqarpagut, Qallunaat nunaat Savalimmiullu qanimut suleqatigilluarnerulernerisigut ilinniartitaanikkut avitseqatigiinnerit pitsaasut sinaakkusertariaqarmata naqissusikkamik. Sanngiiffigut nunallu naalagaaffeqatitta sanngiiffii tamatsinnut nunatut pingasuulluta kunngeqarfimmi nukittuumik inississagutta isiginiartariaqaratsigit, tassuunakku nukittuffinnik nunaanik pilersitsisinnaangatta, ataasiakkaatummi nukittuffeqaqaagut, ataatsimulli suli nukittunerusinnaaqaluta suleqatigiilluarnikkut. Nuna ilinniangaqarnikkut nukittuumik inissisimasoq aningaasaqarnikkuttaaq pitsaasumik ineriartornissaminut periarfissagissaaqaaq, tamaattumillu ilinniarluarsimasortatta suli pitsaanerusumik periarfissaqarnissaat pisariaqarpoq, nunatsinnut utertittarnissaannut kaammattuiuarnerup atungassarititaasutigullu periarfissiilluarnerup piviusunngortissinnaavaa.

Aningaasarsiat naassaanngitsumut qaffassarniartuarnissaat kisimi siunertaassanngilaq, maannakkutulli inissisimatilluta pisisinnaassutsip pitsaaninngorsarneqarnissaa suliassaavoq pingaarnerpaaq, akileraartarnikkut akitsuusersuiarnikkullu ingerlatsinerup akissarsianik qaffaaminertarnerip ipisittuarpai. Aqqutissarlu nutaaq ujartortariaqagarput tassaasariaqarpoq pisisinnaassutsip qaffassarnissaa, tamanna anguneqassaaq akileraartarnikkut aaqqissuuseqqinneq pisuuppat, maannatut nipittartulersuiinnarluni periutsit qimanneqartuuppata.

Nunarput angeqaaq, unammillernaqaaq, paariniartigu ikioqatigiilluta. Issittumi pinngortitarput mianernartuuvoq, pinngortitarsuarput aqussinnaanngilarput, paarilluarsinnaavarpulli. Nunatta eqqiluitsuujuarnissaa ukioq nutaami tamatta suleqatigiiffigisariaqarparput, imartarput annertuumik nunatta aningaasaqarneranut isumalluutigaarput, taamaattumillu paarilluartariaqarparput. Maangaannaq eqqakkat, qassutaarsiutit, uuliaarluarnerit ningittangaarsiutikullu sapinngisaq tamaat iliuuseqarfigisariaapput, kinguaangummi suli inooriaatsitta pingaartinneqaqisuttaaq ingerlaannarnissaanik eqqanaarukkusunniarutsigit namminertaaq inuttut iliuuseqartariaqaratta.

Meerartagut kaammattortuartariaqarpagut issittumi pinngortitatta qanoq paarilluartariaqarneranik, ukioq 2020 tassaatittariaqaraluarluguttaarmi allaat ”eqqiluitsuunerup ukiua”, perorsarsimassutsikkut inuiaqatigiittut allanngortitassaqarpugut, imartatsinnummi nunamilu pinngortitamut maangaannaq eqqaajuarnerujussuaq allanngortariaqarmat, angajoqqaat nunatsinni tassani maligassiuilluartariaqarput meeqqatik pinngortitamik ataqqinnittuussappata.

Inuiaqatigiittut peqqissuunissaq qaffasissuussaaq, peqqinnissaqarfiulli maanna ingerlaniarnera assut unammillernartumiittut miserratigineqarsinnaanngilaq, sulisulli peqqissaasut, nakorsat allarpassuillu nersungassaaqaat suliami oqimaatsumi qasuttuingaarlutik suliuarneranni. Taamaakkaluartorli taakku uagutsitulli inuupputtaaq, qasusarput sulisinnaanerallu killeqarlunittaaq allatuulli. Taamaattumik Atassummiit pingaartuusoriavarput maanna ukiuni makkunani aggersuni Peqqinnissaqarfitta ingerlarngata nalilersoqqittariaqarnera, imatullu sakkortutigisumik aallat oqariartuuteqartariaqarsimalluta, Peqqinnissaqarfitta naalagaaffimmut utertittariaqarsinnaanera oqallisaasariaqalersoq. Inuup inuunera tamani pingaaneruvoq, inuiattut tulluusimaarniarnitta tassuuna tappingersissaanngilaatigut, innutaasut qitiutillugit sulissagutta isummat oqimaassinnaasut kanngusuutiginagit oqaatigisinnaasariaqarpagut.

Pinaveersaartitsineq qaffasissumik ingerlanneqartuaannartariaqarpoq, inuaqatigiittut ikittunnguungaluarluta tassuuna annertungaartunik unammillingassanik peqarpugut, aanngajaarniutinik aningaasanoorajunnermillu atuinerup apparsarneqartuarnissaa salliussaaq. Ikiaroornartumut hashimut ersinngitsukkut aningaasarpassuit nunatsinnit tammaraannartuarnerat suli annertuumik ingerlajuarpoq, qanorluunniillu annertutigisumik akiuiniarnermut aningaasaliiuartaraluartilluta sukateriaraluarlutalu akulloqquffissanik peqartuartoq takuneqarsinnaavoq. Tamanna pillugu ukiuni makkunani eqqarsaasersuutit nutaat pigisaqassagiguttaaq pisariaqarpoq, ikiaroorniutitut sakkukinnerusutut taaneqartartut, soorlu cannabis, erseqqarinnerusumik inuiaqatigiit siuttullu akornganni oqaloqatigiittoqartariaqalerpoq, anngiortumik aningaasarpassuarnik annissuiarnerup akiorniarneqarnissaa sakkortusisamik inississagutsigu, killormullu iluaqutaasumik aningaasaqarnikkut pinaversaartitsinikkullu kinguneqartissinnaalissagutsigu, pisariaqalersimavoq ukiuni makkunani nutaajusuni ilisimasattalu annertusereerneranni allaanerusumik oqallittariaqalerneq.

Aatsitassarsiornermut uuliasiornissamullu sapiinnerusumik eqqarsartaaseqartariaqarpugut, sunut tamanut nangaajuarneq siunissamut alloriaataajunnanngivippoq nunatta ingerlanneqarneranut. Qivialaartigumi assersuutitut nunatta kujataa, inukilliartuinnarnertik unammillernartumiitsippaat sakkortuumik, suliffissameerput nutaanik. Alloriaqqinnissanut annertuunut ersinersuup kinguarsaataajuarnera tamaanga killeqartariaqarpoq. Inuussutissarsiutimmi ataasiakkaaginnaat nunatta ingerlanerani kisimik aningaasarsiornikkut isumalluutaasinnaajunnaariartorput, nutaanik peqartariaqalerpugut.

Takornariaqarneq nammassinnaasatsinnik ingerlatassaraarput, Atassummiik tamanna sakkortuumik isiginiarusupparput, nunattalu tamarmi pissarsissutigisassaatut inissisimasariaqarnera pingaartuutillugu innuttaasut isiginnaartuinnaannginnissaat pinngitsoortikkusullugu. Nuna sanilerput Island perunaversaartariaqarparput, takornariaqalipiloorujussarnikkut aqussinnaajunnaakkaminnik inissisimalernerminni pinngortitartik ulluinnarnilu inooriaasertik arlalitsigut annertuumik pilliuteqarfigaat. Tamanna pinngitsoortitsinniarutsigu maanngangaaq mittarfiit nutaat naammassitinannagit inatsisitigut immitsinnut illersorsinnaalluarluta inissereertariaqarpugut.

Takornariaq iluanaarutigisariaqarparput, nunatta pissarititaanik arlalinnik pisisinnaanissaanik, nunatsinniinneranullu artukkiutaanngitsunik takornariaqarnermut unnuinermullu akileraartarnikkut aaqqiissuteqarnikkut tamatsinnut iluaqutaasumik peqqinnartumik siunnerfeqalersissinnaagatsigu. Nunap issittup pinngortitaa malussarissuuvoq, namminerlu uagut inuiaqatigiittut ulluinnarni atungarilluartuugatsigu innarlitsaaliorluarneqarnissaa inuttut ataasiakkaatut tamatta uummateqarfigaarput, taamaattumillu takornariagassaqqissutut ornigarneqarluartartutullu inissisimasut ukiuni aggersuni eqqanaarluartariaqarlugit illersugaasumik.

Atassummiit oqaaseqaatit tamassinnut anngukkusutagut taamak taajumavagut, nunatta suli ineriartorluni ingerlaqqittuarnissaani suleqataaqqinnissarput qilanaaralugu tamassi inuiaqatigut ajunnginnerpaamik kissaappatsigit.

Nalliuttut tassaapput nunatsinni ilagiittut pingaartuutitagut naleqartittuagassagullu.

Tamassi juullikkunni ukiortaamilu pilluakuttooritsi, ukioq 2020 ingerlanissaanut tamanik ajunnginnerpaanik kissaallusi.

 

Aqqalu C. Jerimiassen

Siulittaasoq

Atassut