Aaja ilumoorluinnarpoq – namminiilivinnissaq oqallisaavallaaqaaq

Ullumikkut nunatsinni aaqqitassat eqqartoqqaarallartigit aaqqiissuteqarfigalugillu. Nuannaarutigilluinnarparpullu Aaja Chemnitz Larsen aamma Inuit Ataqatigiit tapersiimmata piviusorsiornerusumik politikkikkut ingerlatsinerunissamut.

Tamanullu kaammattuutigerusupparput nukippassuit aningaasarpassuillu namminiilivinnissamut atunngikkallarlugit, ullumikkut nunatsinni ajornartorsiutinut nukivut, piffissarput, aningaasallu atussagigut.

Namminiilivinnissaq pillugu takorluukkap kusanartup, assersuutigalugu peqqinnissaqarfiup pitsanngorsarnissaa piviusunngortinnavianngilaa. Siunertap kusanartup meeqqanik atornerluisarneq apparsarunnanngilaa, aamma siunertaq kusanartoq pillugu suliffissat nutaat pinngorarnavianngillat, aalisakkalluunniit amerleriarlutik.

Piviusorsiortumik aqutsineq pingaartinnerusariaqarparput aningaasarpassuillu pisariaqavissortunut ullumikkut atorlutigit. Politikkeriusugut sinnattuaqissutinik sulissuteqarunnaarutta, inuiaqatigiit imminnut nappassinnaanerulernissaat angujartuaassavarput. Namminiilivinneq pappiliaannaanngilaq. Namminiilivinneq qinnuteqaataanngilaq. Namminiilivikkiartuaarneq isumalioqatigiisitarsuunngilaq. Namminiilivinneruna inuit imminnut napatissinnaasut piginnaasaat.

Namminiilivinnissaq pillugu taamak annertutigisumik siunniusimajuartilluta, taamallu annertutigisumik aningaasartuutigiuartillugu, suliassaviit tunulliunneqartuassapput aaqqitassaagaluartullu kingornunneqartuassallutik. Kingunerivaalu isumaginninnikkut aningaasartuutit annertuupilussuit, inuillu imminnut pilersorsinnaassusaat annikitsoq. Tamakkulu akileraarummik qaffasissumik, akitsuuterparujussuarnillu matussuserniartuartut, aalisagartassiinerillu qaffasippallaarujussuartut siunissamut attassinnaanngisagut.

 

Aqqalu C. Jerimiassen

Atassut Siulittaasoq

Avannaata borgmesteria immikkoortitsivoq

Qaanaamut angalaneq qinikkanik aaliangersimasunik taamaallaat siunnerfilik

Ila quarsarnaqaaq tusagassiorfitsigut paasillugu maanaannaq Avannaata kommuniani borgmester Palle Jerimiassen (S) Qaanaamut angalanermini qinikkanik partiinik allanik ilalerluni angalanera. Erseqqissaatigissuarpullu Atassutip gruppianinngaanniik, sunnguamilluunniit allaganngorlugu qaaqqusissummik pissarsisimannginnatta Qaanaamut angalasoqarnissaannik.

Sulineq torersuussappat sakkortuumik borgmesterimut piumasaqaatigerusupparput oqassalluta: professionelimik suliniaritsi, tamat oqartussaanerata aqqani illeruisussatut qiningaavusi! Borgmester Palle Jerimiassen (S) taamaattumik Atassut Avannaaniik naammagisimaanngilluinnarlutigu aqutsinera taarusupparput! Kommunalbestyrelse ilaannakumik ingerlanneqarsinnaanngilaq.

Arlalitigut ajoraluartumik iluaattumik tutsaqarfigineqaqattaarpoq Atassut Avannaa Qaanaamut aallartitaqannginnera pillugu, taamannak kingunerlutsitsineq borgmesterip toqqaannaq akisussaaffimminik malinnilluannginneranik pissutilik akuersaarneqarsinnaanngiveqaaq.

Qaanaamilu innuttaasunuttaaq ajuusaarupput apissikkumavarput peqataatitaqanngitsoornitsinni, tamannali Avannaata Kommuniani borgmesterip nammineq matussutissaanik iliuuseqartariaqarnissaanik kinguneqartariaqarnissaattaaq naatsorsuutigisariaqassuarput immikkoortitsinermik naleqarnianngippat. Kommuni ataasiusoq pilersinniarlugu oqariartortarnerit pimoorutassaapput, periarfissallu kommuniannik (qineqqusaarninni oqaaseq pilersissimasara) taaguinitsinni kikkut tamat periarfissaqassappata ilaannaasa periarfissinneqartarnissaat ammaniarpat oqaaseq taanna piiginnaraanni ajunnginnerussaaq.

 

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Aqqalu C. Jerimiassen

Atassut Avannaa Gruppeformand

Soorunalimi danskit sakkutooqarneq tigummissavaat

Kikkut nunatsinni illersornissakkut isumaginnittuussanersut pillugu Atassut ersarissumik akissutissaqarpoq. Danskisut innutaassuseqaratta soorunalimi Danmarkip sakkutooqarnikkullu nunatta sineriaa oqartussaassuseqarnikkut illersorlugu isumagissavaa.

Massakkut USA-p Thulemiinnera isumaqatigiissut malillugu ingerlaannarallassaaq. Suliassaraarpullu kiffartuussinermut isumaqatigiissusiornissaq nunatsinnut isertitaqaataalluartumik naalagaaffeqatigiinnermullu pitsaanerpaamik inississallugu. Suliniutigissavarpullu inuusuttortagut sakkutuujusussaatitaanermut periarfissaqaqqullugit.

Atassummiit isumaqarpugut illersornissamut apeqqut pillugu taamaallaat Danskit sakkutooqarnikkut oqartussaaffianiittariaqartoq. Ullullu arlaanni Naalagaaffeqatigiinnermiit aniniarluta taasissagaluarutta taamanikkussamut isummersorfigiumaarparput qanoq nutaamik isumaqatigiissusiussanerluta.

Taamanikkussamullu paatsuussutaassanngilaq uagut Danskisut innuttaassuseqarnerput, Danmarkillu tunngaviusumik inatsisaannik illersugaalluta. Pisinnaatitaaffeqarnerput, tamat oqartussaaqataanerput, ataqatigiinnerpullu Danmarkip illersornissakkut innuttaasuussuseqarnitsigut illersugaammata.

 

Nikolaj Rosing

Tunngaviusumik inatsisissaq pillugu isumalioqatigiisitarsuaq atorunnaarsinneqarli

Tunngavisumik inatsisissaq pillugu isumalioqatigiisitarsuarmi siulittaasoq tunuarmat Atassummiit isumaqarpugut pitsaanerussasoq tamaat atorunnaarsiinnarneqarpat.

Aningaasat allarpassuarnut atorluarneqarsinnaagaluarput inuiaqatigiinni sunniutilinnut. Piffissanngorpoq partiit allat aamma ilanngullutik aningaasaatigut inuiaqatigiinnut iluaqutaasussanngortitsinissaannut. Tunngaviusumimmi inatsissaq massakkut suliarineqarniarsarisaq iluaqutaanavianngilaq, ullut arlaanni Naalagaaffeqatigiinnermiit avissaarniarutta, avissaassaguttaluunniit. Naluarpummi aamma kinguaariit taanna suliaq atorsinnaassaneraat.

Massakkutummi inissisimanerput eqqarsaatigalugu oqartoqarsinnaavoq tunngaviusumik inatsisissaq kusassaataannaasoq, inuiaqatigiit uukapaasiaralugit tunngavissaqanngitsumik namminersulivikkasuarnissamut isumallualersitsisoq.

Siunissami aalajangiisussanngortussat suliaq taamanikkussamut tigulisiuk. Massakkorpiarlu meerartagut, inuusuttortagut utoqqaallu pisariaqartitaannik aningaasaliilluta.

 

Nikolaj Rosing

Siulittaasup tullia

Atassut