POLITIKKI – Anguniakkat (PDF)

 

Aallarniut

Tunngavigisassatut pilersaarut manna ATASSUT-ip 2008-imi augustimi nuna tamakkerlugu ataatsimeersuarnerani saqqummiunneqarlunilu akuersissutigineqarpoq.

Tunngavigisassatut pilersaarummi isummat tunngaviusut Kalaallit Nunaanni partiimi nutaalerisumi ATASSUT-mi isummatut pigineqartut allaaserineqarneri misissuataarsinnaavatit.

Partiip tunngaviusumik isumai aammalu nalinginnaasumik anguniagai partiip 29. april 1978-imili pilersinneqarmalli allanngoratik inissisimapput, politikkikkulli sulineq inuiaqatigiinni ineriartorneq peqatigalugu ingerlaavartumik naleqqussarneqartarpoq.

ATASSUT partiiuvoq Kalaallit Nunaannut naleqqussakkamik pisortanit pituttorneqanngitsumik kiffaanngissuseqartumik kalaallit kulturitoqaanni sorlaqartumik ingerlatsinissamik anguniagaqartoq.

Taaguutip – ATASSUT-ip – isumaatulli, partii inuiaqatigiinni kalaallini assigiinngissuteqaraluartut akornanni ataatsimoorluni atassuteqarnissamik sulissutiginnittuuvoq.

ATASSUT-ip inuiaqatigiit kalaallit sullinniarpai, inuit ataasiakkaat periarfissaat pisinnaatitaaffiilu sapinngisamik siuarsarniarlugit, soorunami allat pisinnaatitaaffi eqqarsaatigalugit ataqqillugillu. Ataqqeqatigiinneq ajunnginnerpaamik inerisarneqassaaq inuiaqatigiinni ataatsimooqatigiiffilikkaat suleqatigiinnerisigut.

ATASSUT-ip sulissutiginiarpaa inuiaqatigiit eqeersimaartut, nutaamik eqqarsartut nunanullu allanut ammasut pilersissallugit, tassanilu inuiaqatigiit tamarmik nukittoqqutaassapput. Inuiaqatigiit ineriartortinneqassapput piorsarneqarlutillu inuiaqatigiinni assigiinngitsut tamaasa qanimut suleqatiginerisigut.

ATASSUT-ip inuiaqatigiit akaarinnittut ammasullu pilersikkusuppai. Inuiaqatigiinni kikkut tamarmik, suminngaanneersuugaluarunik, inuiaqatigiit ineriartorneranni timitalimmik peqataanissaminnut kajumissaarneqassapput. Taamaattumik pissusissamisoortuuinnassaq pisinnaatitaaffiit pisussaaffiillu naligiissut atussallugit, inuiaqatigiit pitsaanerpaamik ingerlasinnaaqqullugit.

ATASSUT-ip anguniarumavaa inuit imminnut susassareqatigiittutut misigisimanerata nakussassarneqarnissaa, inuit ataqqeqatigiillutik inuttullu naleqassutsiminnik misigisimallutik inuusinnaaqqullugit, inuiaqatigiinni taama amerlanngitsigisunik inoqarfiusumi aseruutaasinnaasumik avissaartuunnerit akuersaarneqarsinnaanngimmata.

ATASSUT-ip inuiaqatigiit nukittorsarniarpai peqatigiinnermi, kikkut tamarmik imminnut ataqqeqatigiillutik inuuffigisinnaasaanni, aammalu nassuerutigalugu inuiaqatigiit inuttussutsikkut isigalugit ikittuunerput aammalu nunarsuup assingani sumi najugaqarneq isigalugu innuttaasut amerlasuut tamarmik pisariaqartimmassuk inuiaqatigiit nutaaliaasut unammillersinnaasullu ineriartortinneqarnissaat.

Inuiaqatigiit taamatut ittut pilersinniassagaanni pisariaqarpoq innuttaasut inuit oqartussaassuseqariartorneranni sunniuteqaqataanissaat qulakkiissallugu. Aammattaaq pisariaqarpoq inuiaqatigiit inatsisartoqarnerup qanoq sunniuteqarsinnaaneranik toqqissisimasumik tatiginninnissaat, nuna tamaat aammalu najukkat assigiinngitsut eqqarsaatigalugit.

ATASSUT-ip inuiaqatigiinni kiffaanngissuseqarnissaq sulissutigaa

Inuit nutaaliortumik isumaqarneranni inuit tamarmik immikkut inuunerminnut akisussaaffeqarnissaminnut pisinnaatitaaffeqarnissaat tunngaviuvoq.

Inuit ataasiakkaat pisinnaatitaaffeqarlutillu pisussaaffeqarput, namminnerlu inuunerminnut akisussaallutik. Inuiaqatigiinnut pitsaasunut naatsorsuutigeqqaagassaq tassaavoq inuit ataasiakkaat tamarmik immikkut suliniuteqarnissaminnut inuttut akisussaanermik misigisimanissaat, kalaallillu inuiaqatigiit ineriartornissaannut ikiorseeqataallutik.

ATASSUT-ip taamaattumik inuiaqatigiinni aaqqissuussineq siuarsarniarpaa, inuit ataasiakkaat periarfissaat pisinnaatitaaffiilu erseqqissarlugit, taamaalilluni tamanna ataatsimooqatigiinnissamut iluaqutaallunilu nukittorsaataassammat.

Inuit akornanni ataatsimoorneq patajaannerpaassaaq inuit ataasiakkaat piorsaanissaminnut sapinngisamik annerpaamik kiffaanngissuseqarpata aammalu pitsaasumik inuuneqarlutik.

Taamaattumik ATASSUT-ip sukkulluunniit inuit ataasiakkaat pisinnaatitaaffii, ilaqutariit ataasiakkaat pisinnaatitaaffii aammalu inuit assigiinngitsut ataasiakkaat pisinnaatitaaffii tapersersorniarpai, tamatumalu peqatigisaanik ATASSUT-ip erseqqissarniarpaa pisinnaatitaaffiit allat pisinnaatitaaffiisa maleruarneqarnissaannut ataqqineqarnissaannullu akisussaaffimmik illuatungilerneqassammata.

ATASSUT isumaqarpoq kalaallini inuiaqatigiinni allat pisinnaatitaaffiinut ataqqeqatigiinneq aammalu allat pisinnaatitaaffiisa maleruarnissaannut akisussaaffik inuit ataasiakkaat, ilaqutariit akornanni, inuiaqatigiinni assigiinngitsut akornanni, kommunit akornanni aammalu Kalaallit Nunaanni tamarmi nunap immikkoortuisa akornanni suleqatigiinnermi eqqarsaatigineqassasut.

Inuit ataasiakkaat akisussaaffeqarnerisa ataanni kiffaanngissuseq, ilaqutariinnut aammalu inuiaqatigiinni assigiinngitsunut ataatsimooqatigiinnissamut patajaatsumut tunngavissaqalersitsissaaq. Ataatsimooqatigiinnerit patajaannerpaat tassarpiaapput ataatsimooqatigiinnerit, inuit namminneq piumassutsiminnik suliassat soqutigisallu suliariniarlugit ataatsimoorfii.

ATASSUT-ip inuiaqatigiinni toqqissisimanissaq sulissutigaa

ATASSUT-ip anguniagaa tassaavoq tassaajuarlunilu inuiaqatigiinni toqqissisimaneq pilersissallugu.

Ilumoortoq unaavoq inuiaqatigiinni amerlaqisut ullumikkut toqqissisimanatik inuummata imaluunniit toqqissisimanatik inuunissaminnut ulorianartorsiormata. Tamatumani pivavut inuiaqatigiinni sanngiitsortaasut, aammattaarli innuttaasuni sulisortaasut. Toqqissisimannginnerup tamatuma ilarujussua pisortanit pilersinneqarsimavoq, ilaatigut kukkusumik aningaasaliinerit aammalu naalakkersuinikkut amigartumik nakkutilliineq tulleriiaarinerlu pissutigalugit.

ATASSUT-ip taamaattumik pisortanit sumiginnagaanerup akerlilernissaata qulakkeernissaa sulissutiginiarpaa. Pisortat, tassalu inuit qinigaat aammalu allaffissorneq tamarmi piviusorsiortuussapput aammalu tamatigut tatiginartuullutik inuiaqatigiinni toqqissisimaneq qulakkiissagaanni.

Meeqqat, inuusuttut, inersimasut utoqqaallu toqqissisimallutik inuusariaqarput. Inuussutissarsiuteqartut ingerlassapput toqqissisimasumillu ineriartortinneqarlutik. Kikkut tamarmik tusaaneqarnissartik naatsorsuutigisariaqarpaat, nutaamik suliniuteqarnerit allannguutissalluunniit pileraangata, tamatumani inuttut attaviit imaluunniit inuussutissarsiuteqartut ineriartortinnissaannut suliniutit pineqaraluarpataluunniit. Kikkut tamarmik oqartussaasunut ornigussinnaasariaqarput oqariartuutitik pimoorullugit tiguneqassasut qularutigissanagu.

Inuiaqatigiinni toqqissisimaneq pilersinniarlugu inuit ataasiakkaat aamma oqartussaasut akornanni, suliniaqatigiit oqartussaasullu akornanni, inuussutissarsiuteqartut oqartussaasullu akornanni, soqutigisaqaqatigiit oqartussaasullu akornanni peqatigiittoqartariaqarpoq. ATASSUT-ip inuiaqatigiinni aaqqissuussaaneq naleqquttunngorsarusuppaa, taamaalilluni tamanna tamatigut nunatsinni avataanilu ineriartortinneqartuarsinnaammat.

ATASSUT-ip pingaartillugu anguniagaa tassaavoq inuiaqatigiit innuttaasullu ataasiakkaat aammalu suleqatigiit toqqissisimasumik inuunissat ammalu inuiaqatigiinni ineriartornermi taakkua peqataasinnaanissaat.

Inuit ataasiakkaat inatsisitigut isumannaatsuunissaasa qulakkeerneqarnissaat nukittorsarneqassapput

Inuk kiffaanngissuseqarluni inuunissaminut pisinnaatitaavoq, apeqqutaatinnagu naalakkersuinikkut, upperisarsiornikkut, sumit kingoqqisuunermik imaluunniit qanoq atoqateqartarnermik tunulequtaqarneq, naatsorsuutigalugu tamatuma inuit allat taamatut kiffaanngissuseqarnerannut akuulersinnginnissaa.

ATASSUT-ip sukkulluunniit inuit ataasiakkaat inatsisitigut isumannaatsuunissaanni inuit inuttut kiffaanngissuseqarnissaasa, inuup nammineq inuttut narrunarsagaannginnissaa, inuup nammineq piginnittussaanerata, naqisimaneqanngitsumik saqqummiussisinnaanerup, qanorluunniit upperisaqarsinnaanerup, peqatigiinnissamut kiffaanngissuseqarnerup, ataatsimoorsinnaanermut kiffaanngissuseqarnerup aammalu inuussutissarsiornissamut kiffaanngissuseqarnerup qulakkeerneqarnissaat sulissutigerusuppaa.

Inuit ataasiakkaat ataatsimoorsinnaanerannut kipitinneqarsinnaanngitsumut ataqqinninnissaq atuutissaaq. Taamaattumik inuit allat inuunerannik, peqqissusiannik pigisaannillu atornerluinermut aalajangersimasumik aalajaatsumillu suliniuteqartoqartariaqarpoq.

Inuit ataasiakkaat inatsisiliortunut aammalu pisortat allaffissornerannut naleqqiullugu inatsisitigut isumannaatsuunissaat nukittorsarneqassaaq. Inatsisitigut isumannaatsuunissap taamaalilluni innuttaasut inatsisinik maleruaasut inatsisinik unioqqutitsisumit pingaarnerutillugit isumagineqarnissaat qulakkiissavaa.

Kalaallit Nunaanni eqqartuussisarnermik inatsisit aamma pinerluttulerinermik inatsisit erseqqissuusariaqarput, paatsoorneqarsinnaanatik paasiuminartuullutillu. Inatsisit innuttaasut inatsisitigut isumannaatsuunissaannik illersuissapput.

Kiffaanngissuseq aamma tassaavoq inuk nammineq suliniuteqarnermini pissarsiaqarnissaminut pisinnaatitaaffeqarmat. Taamaattumik ATASSUT sukkulluunniit inuup nammineq piginnittussaanerata siuarsarnissaanut suliniarusuppoq kiisalu aningaasaqarnikkut naalakkersuinikkullu kiffaanngissuseq sulissutigerusullugu. ATASSUT-ip aammattaaq partiitut nutaaliortutut inuup nammineq piginnittussaanerata siaruarsarnissaa sulissutigerusuppaa.

Inuinnaat aqutsisuunerat inuiaqatigiillu qanittuiniittut ineriartortinneqassapput nukittorsarneqarlutillu

ATASSUT-ip sukkulluunniit inuinnaat oqartussaanerat illersorusuppaa aammalu ATASSUT-ip sukkulluunniit inuiaqatigiit kalaallit inuiaqatigiittut inuttut oqartussaaffeqartutut ineriartortinnissaat sulissutigerusullugu.

Innuttaasut tamarmik immikkut inuiaqatigiinni aqutsinermi oqartussaaqataanissaminnut periarfissaqartariaqarput inuit qinigaannik kiffaanngissuseqartumik qinersisarneq aammalu apeqqutit pingaarutillit toqqaannartumik inunnit taasissutigisarneri aqqutigalugit.

Inuit ataasiakkaat aalajangiinernut aalajangeeqataasinnaanerat sunniuteqaqataasinnaanerallu qulakkeerniarlugit taakkua inunnut ataasiakkaanut sapinngisamik qanittumik aalajangerneqartariaqarput. Taamaalilluni qulakkeerneqartariaqarpoq aalajangiinerit annertunerusut pilersinnagit aammalu paasissutissiinissamut oqallinnissamullu periarfissamut naammattumik piffissaqarnissaq. Tamatumani qulakkeerneqassaaq innuttaasut ataasiakkaat inuillu qinigaannut sinniisuutitat aalajangiinerit aalajangerneqartut kingunissaannik siumut isiginnillutillu paasisimasaqarnissaat.

Paasissutissiisarnermik teknologii nutaaq naalakkersuinikkut apeqqutit pillugit paasissutissiisarnerup ammasuunissallu pitsaanerulersinnissaannut atorneqartariaqarpoq taamalu innuttaasut naalakkersuinikkut aalajangiinernut toqqaannarnerusumik peqataalersillugit.

Isumaginninnermi politikki

ATASSUT partiiuvoq nutaaliortoq kiffaanngissutsikkut anguniakkanik innuttaasunut tamanut pingaartitsisoq, ATASSUT-illu isumaginninnikkut politikkia tassaavoq inunnut ataasiakkaanut isumaginninnikkut toqqissisimaneq sapinngisamik annerpaaq kiffaanngissuseqarfiusoq namminersorfiusorlu ataatsimoortissallugu. Taamaattumik pisariaqarluinnarpoq isumaginninnikkut atasinnaasumik isumannaatsumillu attaveqaateqarnissaq, inuiaqatigiinni sanngiinnerusut aammalu innuttaasut tamakkerlutik naatsorsuutigisinnaasaat.

Pingaartuuvoq Kalaallit Nunaat tamakkerlugu siumut sammisitamik aammalu pikkorissuseqarfiusumik isumaginninnikkut kiffartuussineqassappat. ATASSUT-ip taamaattumik sulissutigeqqikkusuppaa pisortat isumaginninnikkut sullissinerat assigiiaartuussasoq paasiuminartuullunilu, taamaalilluni isumaginninnikkut sullisseriaaseq paasiuminarnerussammat ataqatigiinnerullunilu. Innuttaasut ataasiakkaat ilaqutariillu aaqqissuussinerit inuiaqatigiinnit suliarineqartut erseqqissumik paatsoorneqarsinnaanngitsumillu takusinnaasariaqarpaat paasisinnaasariaqarlugillu. Innuttaasut kikkulluunniit, apeqqutaatinnagu pineqartut sumi najugaqarnerat, isumaginninnermi piaartumik sullissineq piviusorsiortorlu naatsorsuutigisinnaasariaqarpaat.

Inunnik isumaginninnermi isumannaatsumik attaveqaatit atasinnaasut piorsarneqarsinnaassappata aammalu inuiaqatigiinni sanngiinnerpaanut siumut sammisitamik suliniuteqarneq aallartinneqarsinnaassappat, naatsorsuutigeqqaagassaavoq Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu akornanni pitsaasumik kingunissalimmillu suleqatigiittoqassappat. Aammattaaq naatsorsuutigeqqaagassaavoq inunnik isumaginninnermik suliassaqarfimmi suliniuteqartoqarnissaanut inuiaqatigiit pisariaqartitaasa aaqqissugaasumik alaatsinaanneqarnissaat.

Inunnik isumaginninnermi kiffartuussinermi inuit ataasiakkaat aallaaviusariaqarput inuit ataasiakkaat pisinnaatitaaffii pisariaqartitaallu ataqqillugit. Tamanna pitsaanerpaamik pissaaq pitsaasumik siunnersorneqarnikkut ilitsersorneqarnikkullu, inuit ataasiakkaat piginnaasaat nukissaallu qitiutillugit.

Inuiaqatigiinni sanngiinnerpaanut pitsaanerpaamik kiffartuussineq aammalu siumut sammisitamik suliniuteqarneq sukkulluunniit pissaaq, tamatumanilu pingaartumik pineqarlutik:

Innuttaasut, timimikkut innarluuteqarnerik pissutigalugu imminnut pilersorsinnaanngitsut.
Innuttaasut, eqqarsartaatsimikkut innarluuteqarnertik pissutigalugu immikkut pisariaqartitsisut.
Innuttaasut, ataavartumik eqqarsartaatsimikkut timimikkullu innarluuteqartut taamaattumillu inuunerannik inuiaqatigiit oqilisaassinissaannik immikkut pisariaqartitsisut.
Innuttaasut, inuttut inuuniarnerminni atukkatik pissutigalugit imminnut pilersorsinnaanngitsut.
Innuttaasut, namminneq pisuussutiginngisaminnik inuiaqatigiit ikiuinissaannik, isumaginninnissaannik aamma/imaluunniit paaqqutarineqarnissaminnik pisariaqartitsisut.

Pisortat inunnik isumaginninnermi kiffartuussinerat ullumikkutut aaqqissuussaatillugu kommunit siullermik tassaapput kiffartuussinermik siunnersuinermillu isumaginnittussat. Kisiannili qiviaraanni assigiinngissuterpassuit takkussinnaasut, apeqqutaatillugu kommunimi sorlermi innuttaasutut inissisimaneq, aammalu qiviaraanni kommunit tamangajammik inunnik isumaginninnermut suliassaqarfimmi sulisunik atorfinitsitsinissaminnik sulisumillu pigiinnarnissaannik ajornartorsiuteqartut, taava ATASSUT-ip inunnik isumaginninnermi inatsisiliap allanngortinnissaa kiisalu suliassaqarfimmi tassani Namminersornerullutik Oqartussani kommuninilu nammagassat suliassallu agguattaarnerisa allanngortinnissaat sulissutiginiarpai.

Nutaalerisutut ATASSUT-ip kissaatigiuarsimavaa isumaginninnermi aningaasartuutit annertuneroqisumik inunnut sulilersitsinissamik namminerlu ikiornissamik siunertaqassasut, uninngaannartunik ikiuinerminngarnit. Taamaattumik inunnik isumaginninnermi periaaseq imatut aaqqissuunneqartariaqarpoq inuttut atukkat qaangerniarlugit nammineerluni suliniuteqarneq imminut akilersinnaasunngortillugu.

Tamatuma peqatigisaanik pingaaruteqarpoq inuit ataasiakkaat ilaqutariillu kiffanngissuseqarnermik annertunerusumik aammalu qinigassanik amerlanerusunik tunissagaanni, tamatumani soorlu inunnik isumaginninnikkut kffartuussinerit pineqartillugit. Ilaqutariit naqisimaneqanngitsumik namminersortut pisortalluunniit kiffartuussinerinik toqqaasinnaasariaqarput. Suliassaqarfimmi tassani naqisimaneqanngitsumik unammilleqatigiinnissaq innuttaasunut kiffartuussinermik qularutissaanngilluinnartumik pitsanngortitsissaaq.

Taamaatumik ATASSUT-ip suleriaaseq siuarsarusuppaa, tamatumani inuit ataasiakkaat ilaqutariillu namminneerlutik kiffartuussinerit assigiinngitsut pisiarisinnaanngorlugit, soorlu nalinginnaasumik nakorsiarneq, kigutit nakorsaat, meeqqanik paaqqinninneq aammalu namminersortumik pisortatigoortumilluunniit angerlarsimaffimmi ikiorteqarneq.

Inunnik isumaginninnermut suliassaqarfimmi namminersortumik kiffartuussinerit akileraarutinit akilerneqartartut ingerlaartinnerisigut suliassaqarfimmi tamatumani pitsaassuseq qaffassarneqassaaq tamatumalu peqatigisaanik naqisimaneqanngitsumik toqqaasinnaaneq, naqisimaneqanngitsumik unammilleqatigiinnissaq aammalu inunnik isumaginninnermi naapertuilluarneq qulakkeerneqassallutik.

Inuiaqatigiinni atugarliornerpaat qanoq sullisissallugit inuiaqatigiit uuttortarneqarsinnaasariaqarput. Inuiaqatigiit aammattaaq inuit periarfissinnissaannut piginnaaneqarnermikkut uuttortarneqarsinnaasariaqarput. Kikkulluunniit inuunermit pitsaasumit immikkoortinneqassanngillat. Taamaattumik taakkua inuiaqatigiinni sanngiinnerusut ikiorserneqarnissaannut sannginerusut akisussaaffeqarnissaminnut ileqqorissaarnissaminnullu pisussaaffeqarput, uagullu naalakkersuineq eqqarsaatigalugu inuiaqatigiiussutsitsinni inunnut nammineersinnaanngitsunut aammattaaq akisussaaffeqarluta.

Inuiaqatigiinni isumaginninnikkut isumalluutissat sunniuteqarluartuullutillu pitsaasuusariaqarput, taamaalillutik innuttaasut ataasiakkaat ilaqutariillu sanngiillisimasut, ilaqutariillu toqqissisimasumik pitsaasumillu inuunerminnik ingerlatsisinnaanngitsut pisariaqanngitsumik utaqqisinnagit pisortaniit taperserneqarnissamik ikiorneqarnissamillu neqeroorfigineqassallutik.

Atortussaq tassaavoq suliniuteqarnissaq inuiaqatigiit namminneq pisariaqartitaannik kissaatigisaannillu tunngavilik ataqqinninnerlu kiisalu taakkua inuiaqatigiinni ataatsimoornissamut periarfissaannik nukittorsaasoq. Tamanna pissutigerpiarlugu ATASSUT-ip tamatigut innuttaasut ataasiakkaat pisariaqartitaat aallaavigisarpai qanoq periaaseqarneq aallaaviginagu.

Meeqqat inuusuttuaqqallu

ATASSUT-ip meerartavut inuusuttuarartavullu peroriartornerminni sapinngisamik pitsaanerpaanik atugaqarnissaat qulakkeerusuppaa. Tamanna siullerpaamik qulakkeerneqartariaqarpoq angajoqqaat meeqqamik inuusuttuarartamillu perorsarnissaannut pitsaanerpaanik atugassaqartinneqarnerisigut.

Angajoqqaat meeqqaminnik perorsaanerminnut akisussaaffimmik isumaginnissinnaanngippata taava pisortat erniinnarluinnaq ikiuunnissaminnut siunnersuinissaminnullu sassartariaqarput.

Ilaqutariit avissaartortinneqassanngillat, sapinngisamilli ataatsimoornissaminnut ikiorneqartariaqarlutik. Tamanna angajoqqaat oqartussaasunut saaffiginninnissaanni toqqissisimanartuusariaqarpoq, ikiorneqarnissaq siunnersorneqarnissarlu pisariaqartinneqalerpat.

Meeqqanut inuusuttuaqqanullu ulluinnarni inuunerminni toqqissisimannginnermik sumiginnagaanermillu sunnersimaneqartunut, assersuutigalugu soorlu ilaqutariinni atornerluinermik pissuteqartumik, taava pingaaruteqarpoq taakkua atugaat piaartumik aalajangersimasumillu ikiorserneqassappata.

Aallaaviatigut ilaqutariit iluanni ajornartorsiutit aaqqinneqasapput. Tamanna ajornassappat meeqqat inuusuttuaqqallu angerlarsimaffimminnit peerneqarallarsinnaanerat pineqalersinnaavoq.

Angerlarsimaffiup avataanut inissiinissaq pisariaqalerpat angerlarsimaffiup avataanut inissiineq FN-ip meeqqat inuusuttuaqqallu pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissutaa naapertorlugu pisariaqarpoq, taamaalilluni inissiinissaq pilersinnagu aalajangersimasumik piffissalerneqarluni, meeraq imaluunniit meeqqat qaqugu angerlaqqissanersut.

Paasinarsissappat piffissaliussap qaangiunnerani angajoqqaat meeqqap/meeqqat tigunissaannut piareersimanngitsut, taava nutaamik naliliisoqartariaqarpoq meeraq/meeqqat qaqugu angajoqqaaminnut angerlarsinnaanersut.

ATASSUT-ip ulloq unnuarlu paaqqinniffiit meeqqat pitsaasumik peroriartornissaannut pitsaanerpaanik atugassaqartinneqartariaqarnissaat sulissutiginiarpaa, angajoqqaat taamaaliorsinnaanngikkallarneranni. Suliassaqarfimmi tamatumani pisariaqartinneqartut peqqissaartumik naliliivigineqartariaqarput. Anguniagaq tassaassaaq ulloq unnuarlu paaqqinniffinnut killiliussat isumannaatsut piviusorsiortullu nassaariniarnissaat.

Suut tamaasa eqqarsaatigalugit paaqqinniffiit meeqqat/inuusuttuaqqat ulluinnarni najortagaasa kiisalu angajoqqaat akornanni oqaloqatigiittarnerit pitsaanerpaassapput.

Angajoqqaat namminneq perorsaanerisa aammalu ilaqutariit inuttut namminneq kiffaanngissusiata saniatigut meeqqat inuusuttuaqqallu pisortat inissiaanni siunertalimmik inuuneqarnissaat qulakkeerneqassaaq. Pingaartuuvoq meeqqat inuusuttuaqqallu inuiaqatigiinni pitsaasumik inissisimanissaannik tunissallugit, tamatumalu peqatigisaanik sunngiffimmi periarfissat pitsaasut peqqinnartullu qulakkeerneqarlutik, taamaalillutik taakkua sunngiffimmi peqqinnartunik ineriartorfiusunillu avatanngiiseqarsinnaassammata.

Pissutsini inersimasunut – meeqqanut inuusuttuaqqanulluunniit ulluinnarni atassuteqarnermut atatillugu paasinarsissappat angajoqqaat meeqqaminnik inuusuttuarartaminnilluunniit toqqaannartumik sumiginnaasut, imaluunniit pasitsaanneqarluni, meeqqat inuusuttuaqqallu angajoqqaatik sianigisaqartinnagit pissutsini, taakkununnga uloriaqarsinnaasuni akuusimasut, taava inersimasut piaarnerpaamik akuliuttariaqarput.

Innarluutillit

ATASSUT-mut aammattaaq pingaaruteqarluinnarpoq innarluutilinnut politikki tamatigut inunni ataasiakkaani aallaaveqarnissaa. Inuiaqatigiinni innuttaasut allat assigalugit innarluutillit naqisimaneqanngitsumik katsorsarneqarnissaminni sapinngisamik amerlasuunik toqqaasinnaasariaqarput.

ATASSUT-ip kissaatigaa innarluutillit inuiaqatigiinni ikiorsiisinnaasut ikiorseerusuttullu aammattaaq suliffeqarnermi peqataasinnaanissaminnut ilinniartitaanissaminnullu periarfissanik tunineqartariaqartut.

Innarluutillilli sanngiinnerusumik atugaqartut nammineersinnaanngitsut taamaattumillu paaqqutarineqarnissaminnik tapersersorneqarnissaminnillu pisariaqartitsisut aaqqissuussinernik inuit ataasiakkaat pisariaqartitaannut naleqqussarneqartunik neqeroorfigineqarsinnaasariaqarput.

Inarluutillit ilaqutaasullu toqissisimallutik naatsorsuuteqarnissaat pillugu pikkorissuseqartumik sullinneqartariaqarput.

ATASSUT-ip innuttaaqataasunut annertuumik innarluuteqartunut inissaqarnissap aammalu katsorsartinnissap qulakkeerneqarnissaa sulissutigerusuppaa.

Innuttaaqataasunut eqqarsartaatsimikkut timimikkullu ataavartumik innarluuteqartunut, taamattumillu inuiaqatigiit taakkua qanigisaasalu inuunerannut oqilisaataasussamik annertuumik pisariaqartitsisunut erseqqissunik paatsuungananngitsunillu neqerooruteqartoqartariaqarpoq taakkua toqqissimasumik atorsinnaasaannik.

Innuttaasutut allatulli innarluuteqartut inissiat ilusaannik assigiinngitsunik toqqaasinnaasariaqarput. Inissiat innarluuteqartunut naleqquttut nutaaliaasullu pigineqassapput, inunnut ataasiakkaanut ataatsimoortunulluunniit.

Innarluuteqartut inuusunnerit namminneerlutik ineqarsinnaanngitsut najugaqatigiiffinnik naleqqussakkanik neqeroorfigineqartariaqarput, najukkani assigiinngitsunik utoqqaat illuinut innersuunneqaratik.

Utoqqaat

Kalaallit Nunaanni utoqqaat innuttaasut ataqqinassusilimmik ataqqinnittumillu sullinneqarnissartik pisariaqartippaat pisinnaatitaaffigalugulu, utoqqarnillu isumaginninneq utoqqaat pisariaqartitaat aallaavigalugit tamatigoortumik aaqqissuunneqartariaqarluni.

Inuit ataasiakkaat namminnerluinnaq aalajangertariaqarpaat arnaagunik angutaagunilluunniit qaqugu soraarninngussanerlutik. Piumassuseqartunik, periarfissaqarunik peqqillutillu soorunami suliffeqarnermi ingerlaqqinnissaminnut periarfissaqartariaqarput. Paarlattuanilli aamma kukkuneruvoq inuit suliffeqarnermiiginnarnissaannut pinngitsaalissagaanni ukiut soraarninngorfissatut inatsisitigut aalajangersakkat angutserlugit, taakkua misigisimagunik taamaaliornissaminnut nukissaqaratik.

Taamaattumik ATASSUT-ip suliassaqarfimmi tassani eqaannerusumik aaqqissuussinissaq kissaatigaa, taamaalilluta sulinermiit soraarninngorluni inuunissaq pissusissamisoortumik annikillisikkiartuaassagatsigu. Tamanna soorlu pisinnaavoq ullup affaani sulisarnikkut, akissarsiat aaqqissuunneqarnerannik tapertaqartillugu.

Utoqqarnut pisortanit soraarnerussutisiaqartunut atugassarititat assigiiaarnerusariaqarput, apeqqutaatinnagu nunap suatungaani utoqqalinertik atorusunnerlugu aalajangeraluarpassulluunniit.

Utoqqartatta soorunami aamma namminneq aalajangersinnaasariaqarpaat sumi najugaqarusunnerlutik. Nammineq angerlarsimaffimmi sapinngisamik sivisuumik najugaqarneq periaasiuvoq toqqissisimanarlunilu pitsaasoq, utoqqaallu namminneq angerlarsimaffimminniiginnarnissaat qulakkeersinnaassagutsigu taava atortussanik atugassiinissarput isumagisariaqarparput aammalu angerlarsimaffimmi ikiortinik naammattumik pikkorissuseqartunik periarfissiilluta.

Tamatumuuna utoqqaat isumannaatsumik namminneq angerlarsimaffimminniiginnarsinnaanerat qulakkeerneqassaaq, taamaallaalli taakkua tamatuma qanoq sivisutiginissaa namminneq kissaatigippassuk. Taamaattumik aammattaaq utoqqarnut inissianut nakkutigineqartunut utoqqaalluunniit illuinut pisinnaanissaq periarfissaqartariaqarpoq.

Pinaveersaartitsineq

Partiitut nutaalerisutut ATASSUT-ip kissaatigiuarsimavaa isumaginninnermi aningaasartuutit inunnut sulilersitsinissamut namminerlu ikiornissamut sammiveqartumik atorneqarnissaat, uninngaannartut ikiorsiivigineqarneranninngarnit. Taamaattumik isumaginninnermi kiffartuussineq aningaasartuutitut tunniunneqanngisaannassaaq. Tamanna inunnut ataasiakkaanut inuiaqatigiinnulluunniit naammaginanngilaq. Taamaattumik aamma pingaaruteqarpoq isumaginninnermi suliniuteqarneq pinaveersaartitsisumik siumut aaqqissuullugu annertusarneqarpat imaalillugu, sukkulluunniit makkua siuarsarneqarlutik:

Ilaqutariit ineriartornissaat
Meeqqanut inuusuttuaqqanullu atugassarititat pitsaanerpaat
Isumaginninnermi kingornuttakkat pitsaanngitsut piiarnissaat
Ilinniartitaaneq sulilersitsinerlu suliffissaaleqinerminngarnit salliutillugit
Nakuuserluni iliornerninngarnit oqaloqatigiittarneq pingaarnerutillugu
Inuup imminut inoqatiminullu akisussaaffeqarnera
Nammineq piumassutsimik isumaginninnikkut suliniuteqarneq

ATASSUT-ip pinaveersaartitsinermik suliniuteqarnerup innuttaasunik, sullissiveqarfinnik, kattuffeqarfinnik kommuninillu pissarsissutaasumik uummaarissumillu oqaloqatigiittarnikkut ingerlanissaa sulissutiginiarpaa.

Ilaqutariit inuiaqatigiittut katitigaanitsinni qitiupput. Ilaqutariittut patajaatsumik ataatsimoorneq tassaavoq inuit ataasiakkaat toqqissisimasumik ineriartornissaannut aammalu inuit ataasiakkaat inuiaqatigiit ineriartornissaannut akisussaaqataanissaannut nalunaaqutaasussaq.

ATASSUT-ip ilaqutariit imaalillugit patajaallisarnissaat kissaatigaa, taakkua aammattaaq siunissami ataatsimoornermut toqqissisimanermullu takussutissiaassallutik. Taamaattumik pingaartuuvoq ilaqutariit ineriartornissaanni atugassarititat eqqarsaatigineqarsinnaasut pitsaanerpaat imaalillugit aaqqissuunneqassappata, ilaqutariit meeqqat peroriartorneranni tunngavissarititanik pitsaasunik periarfissinneqarlutik.

Angajoqqaat meeqqat qanimut avatangiisaasa toqqissisimanartuunissaannut akisussaapput, oqartussaasullu periarfissat tamaasa atorlugit angajoqqaat tunngavissinniartariaqarpaat taakkua inuiaqatigiit ineriartornissaanni toqqissisimallutik peqataanissaannut.

ATASSUT-ip ilaqutariit meerartallit pitsaasunik tunngavissaqarnissaat sulissutiginiarpaa. Oqartussaasut angajoqqaat meeqqaminnik perorsaanissannut akisussaaffiinik tigusisariaqanngillat. Angajoqqaat oqartussaasullu ataatsimoorlutik ilaqutariittut siunertaqarluartumik pingaartitassatullu inuunissamut tunngavissanik pilersitsisinnaasariaqarput.

ATASSUT-mut ilaqutariit naleqassusiat naammattumik naliliivigineqarsinnaanngilaq, tassani kulturikkut tunngavipput tamarmi ippoq. Taamaattumik ATASSUT-ip ilaqutariit pitsaanerpaamik kiffartuunneqarnissaat sulissutigeqqinniarpaa, ikiorneqarnissamik pisariaqartitsineq suugaluartorluunniit pilissappat.

Suliffeqarnermi piffissat suliffiit sulinermilu atugassarititat imatut eqqaatsigisariaqarput angajoqqaat meeqqaminnik najuinissaminnut pitsaasunik periarfissaqassallutik. Taamaattumik ATASSUT-ip aaqqissuussinerit angajoqqaanut piviusorsiortumik aningaasaqarnermut periarfissiisut sulissutiginiarpai, taamaalillutik taakkunannga angajoqqaat arlaata meeqqat nukanganerpaaffianni suliffeqarnermit angerlarsimanissaq toqqarsinnaallugu.

Ilaqutarinnut namminneq angerlarsimaffimmik pilersitsinissaminnut periarfissaqanngitsunut, taamaattorli pisortat inissiaataanni attartortittakkani najugaqartariaqartunut ATASSUT-ip ilaqutariit ataasiakkaat ineqarnermut aningaaartuutaasa appartinnissaat sulissutiginiarpaa, taamaalilluni ineqarnermut aningaasartuutit ilaqutariit agguaqatigiissillugit akilersinnaasaattut tamarmiusutut qaffasissuseqalersillugit. Tamatumunnga peqatigitillugu atugassarititat pilersinneqarnissaat sulissutiginiarparput, taamaalillutik ilaqutariit namminneerlutik namminerisamik inissiaq sanasinnaaniassammassuk sanatilluguluunniit, tamatumani ilaqutariinnut ataatsinut inissiaq piginneqatigiilluniluunniit inissiaq pineqaraluarpalluunniit.

Pisortat kiffartuussinerannut tunngatillugu ATASSUT-ip ilaqutariit kiffaanngissusermik annerusumik qinigassanillu arlaqarnerusunik tunineqarnissaat kissaatigaa. Taamaattumik ATASSUT-ip ilaqutariit pisortat aammalu namminersortut kiffartuussinerisa akornanni kiffaanngissuseqarlutik toqqaasinnaanerat sulissutigeqqinniarpaa, tamatumani tassaasinnaasunik meeraaqqeriviit, meeqqeriviit, sunngiffimmi ornittakkat, meeqqanut angerlarsimaffiit, utoqqarnullu angerlarsimaffimmi kiffartuussineq.

ATASSUT-ip sukkulluunniit kalaallini inuiaqatigiinni innuttaasut kikkulluunniit timikkut, tarnikkut inuttullu atukkatigut atugarissaarnissaat sulissutiginiarpaa. ATASSUT-mut pingaaruteqarpoq kalaallit inuiaqatigiit ataatsimoorlutik peqqinnissaqarfiup pitsaasumik ingerlasup pilersinnissaanut tunngavissanik pilersitsissappata. Oqartussaasut inatsiseqarnikkut killiliussat qulakkiissavaat inuillu ataasiakkaat namminneq akisussaaffigalugu peqqissuunissartik namminneerlutik isumagissallugu.

ATASSUT-ip takorluugaa tassaavoq Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfik aaqqissuulluagaassasoq, sulisussaqarluarluni aammalu pisariaqanngitsumik utaqqisitsigani katsorsaanernik pilattaanernillu isumaginninnissaminut naammassisaqarsinnaassaluni. Kikkulluunniit tamarmik nappaatimik katsorsarnissaannut sukkulluunniit periarfissaqartariaqarput, pisortallu napparsimmaveqarfiat napparsimasunik katsorsaanermi qitiujuassaaq, aammattaarli tamatuma peqatigisaanik inuit ataasiakkaat iluaqutigisinnaasaminnik neqeroorutinik toqqaasinnaasariaqarlutik.

Peqqinnissaqarfipput imaalillugu aaqqissuunneqartariaqarpoq uagut napparsimalersilluta toqqissisimasumik saaffiginniffissaqarsinnaalluta. Taamaattumik ATASSUT aammattaaq aningaasaliussat peqqissuseqarnissatta tamatsinnut toqqissisimanartup qulakkeernissaanut akuersissutigissallugit piareersimavoq.

ATASSUT-mut pingaartuuvoq erseqqissassallugu peqqinnissaqarfik innuttaasut pillugit atammat, paarlattuaniunngitsoq. Nappaatinut ajuuteqarnernullu atatillugu pingaartuuvoq inuttut nammineersinnaassutsitsinnik piiaaffigineqannginnissarput, akerlianilli ataqqinnittumik ataqqinassusilimmillu saaffiginninnissaq misigissallugu. Taamaattumik pingaarutilerujussuuvoq Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfimmi kikkut tamarmik sulinerminni atugarisaat pitsaasuullutillu toqqissisimanartuussappata.

Katsorsartinnissap qularnaaveeqqusernissaa

ATASSUT-ip takorluugaa tassaavoq innuttaasut piffissami aalajangersimasumi katsorsartinnissamut piviususorsiortumik aalajangersimasumillu qularnaveeqqusiisoqassasoq.

Napparsimasut pilattarsinnissaminnut ukiup affaani ukiorluunniit tamaat utaqqisariaqanngillat. Taamaattumik Kalaallit Nunaanni inatsisiliortut sukkulluunniit napparsimasunut utaqqisut allattorsimaffiinik siunertalimmik annikillisaasariaqarput.

Katsorsartinnissaq pisortat peqqinnissaqarfianni Inatsisartut killiliussaasa aalajangersimasut iluanniitillugu qularnaveeqquserneqanngippat napparsimasoq nammineerluni Danmarkimi nunamiluunniit allami suliaritinnissaminik naqisimaneqarani toqqaasinnaasariaqarpoq.

Teknikkikkut periarfissaqarpat, aammalu nakorsaqarnikkut aningaasaqarnikkullu isumannaatsuuppat, soorunami Kalaallit Nunaanni katsorsartinnissamut periarfissaqartariaqarpoq. Tamatuma peqatigisaanik Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfiup nunani allani peqqinnissaqarfinnik suleqatigiinnissamik isumaqatigiissutit erseqqissut oqilisaataasullu sulissutigisariaqarpai.

Napparsimmaviit

Kalaallit Nunaanni napparsimmaviit ineriartortinneqartuassapput, napparsimmavinnullu aningaasaliissutit tamatigut napparsimmaviit ataasiakkaat pisariaqartitaat naapertorlugit takuneqarsinnaasariaqarlutik.

Dronning Ingridip Napparsimmavia qitiusumik napparsimmavittut atuuttuassaaq aammalu inuiaqatigiinni inissisimanini tunngavigalugu ineriartortinneqassalluni.

ATASSUT-ip kissaatigaa siunissami peqqinnissaqarfimmut aningaasaliissutit naammassisanik tunngaveqartut aningaasaliissutigineqartassasut, peqqinnissaqarfillu ukiut tamaasa napparsimmavinni nunaqarfinnilu nakorsiartarfinni ataasiakkaani suliarineqartut pillugit nalunaarusiortassasoq.

Peqqinnissaqarfimmi nunap immikkoortuini pilersaarutit ingelaqqissapput. Taamaaliornikkut napparsimasut annertoorsuunngitsumik aammalu pisariunngitsumik pilattartittussat katsorsartittussalluunniit sapinngisamik piaarnerpaamik suliassaqarfimmi qaninnermi sulissunneqarsinnaassapput.

Kalaallit Nunaanni katsorsartinnissamut periarfissat

Maani Kalaallit Nunaanni teknikkikkut periarfissaqarpat, aammalu nakorsaqarnikkut aningaasaqarnikkullu isumannaatsuuppat, soorunami Kalaallit Nunaanni katsorsartinnissamut periarfissat pilersissavavut. Namminerli pingaartinnissamut nakkarniinnassanngilagut isumaqarlutalu nunatsinni suut tamaasa pitsaanerusumik suliarisinnaallugit.

Inuttussutsitsigut tunngavissakitsuararsuuvugut. Ajornartorsiut tamanna piareersimaffigisariaqarparput maani massakkorpiarlu napparsimasunik katsorsaasarneq aalajangersimasoq immaqa pilersikkumaarlugu. Apeqqutaalersinnaavorli aningaasaqarnikkut sulisoqarnikkullu aammattaaq suliassaqarfimmi tamatumani ineriartorneq malittarisinnaanerlutigu.

ATASSUT-ip kissaatiginngilaa imatut pisoqassasoq nunatsinni maani katsorsartinnissamut periarfissat arlaqartut ukiut arlallit ingerlaneranni pilersissagutsigik, aningaasaqarnermik sulisoqarnermillu pissuteqartumik ineriartornissaq malittarisinnaanngikkutsigu. Tamanna katsorsaariaatsimik ikiorfeqarani pisoqalisussamik, napparsimasunullu pitsaanerpaamik isumannaannerpaamillu katsorsartiffiusinnaanngitsumik kinguneqaannassaaq.

Taamaattumik nalilersoqqissaartariaqarparput katsorsaariaaseq aalajangersimasoq Danmarkimi napparsimmavimmi maanngarnit pitsaanerusumik tunniunneqarsinnaassanersoq. Siullerpaamik napparsimasup pitsaasumik atugaqarnissaa eqqarsaatigalugu, aammattaarli aningaasaqarnikkut akiligassat eqqarsaatigalugit.

Nunaqarfinni peqqinnissaq

Nunaqarfinni peqqinnissakkut sullinneqarneq unmmillerfigissallugu tunngavissaqarajunngilaq. Taamaattumilliuna pisortani peqqinnissaqarfik nunaqarfiit peqqinnissaqarfikkut isumannaatsumik sullinneqarnissaannut immikkut pisussaaffeqartoq.

Nunaqarfinni nakorsiartarfiit ullutsinnut naleqquttuusariaqarput, minnerpaamillu nunaqarfinni tamani inuk ataaseq peqqinnissaqarfinnut tunngasunik ilinniagaqarsimasoq sulisuutinneqartassalluni, taamatuttaarlu nunaqarfimmiut nunaqarfiup illoqarfiullu akornanni napparsimaleriataarnissaminni akeqanngitsumik angallanneqarsinnaasariaqarlutik.

Tarnikkut katsorsartinneq

Tarnikkut napparsimasut sammineqarnerunissaat pisariaqarpoq. Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfiup innuttaaqataasut tarnimikkut naalliuuteqartut katsorsarsinnaasariaqarpai aammalu qaniginerusat peqatigalugit taakkua iluaqutissaat isumagineqarlutik, tamatumunnga namminneerlutik pisinnaanngippata.

Inuit tarnimikkut erloqissuteqartut/nappaateqartut alaatsinaanneqarnerat pitsaasuussaaq piviusorsiortuullunilu, tamanna aammattaaq inunnut tarnimikkut erloqissuteqarnissaminnik navianartorsiortunut atuuttariaqarpoq, pissutigalugu tarnimigut nappaateqartup nappaatimi nassuerutiginissaa amigaatigilersinnaammagu, tamatumalu aamma kingunerissallugu inuttut atukkat, timip tarnillu aserornerat.

Nappaatip nassuerutiginissaata amigaataanerata pinngitsaaliissummik unitsitsinerit suliassallu kajungernanngitsut, pinngitsoorneqartariaqaraluartut pisariaqalersisinnaavai. ATASSUT-ip taamaattumik kissaatigaa tarnikkut katsorsartinnermik suliniut pitsaanerulersinneqarlunilu ineriartortinneqassasoq, pingaartumik meeqqani inuusuttuaqqanilu tarnimikkut nappaatilinni.

Pingaaruteqarpoq katsorsartinnerup ingerlanera naammaginartoq ingerlatissagaanni sulisutigut pitsaasunik atugassaqarnissaq. Napparsimasup tarnikkut nappaatillit immikkoortortaanni uninnganermini inuttut nammineq inuuneqarnissaa ataqqineqassaaq.

Nakorsat namminersortut

Nakorsat kigutillu nakorsaasa suliassaqarfianni namminersortutut nakorsaqarnissaa ATASSUT-ip kissaatigaa, pissusissaviatut tamatumunnga tunngavissaqarpat. Tamanna ilaqutariit peqqinnissaqarfimmi suliani toqqaasinnaassuseqarnerannik pisariaqartinneqalersumik periarfissiissaaq.

Aaqqissuussineq piviusunngortinneqartariaqarpoq nakorsat kigutillu nakorsaasa namminneq nakorsiartitsisarnissaminnut atugaasa oqilisaassiviginerisigut, tamatumani ilaqutariit namminneq kiffartuussinerit assigiinngitsut pisiarisinnaanngussallugit, taakkua pisortaninngaanneersuuppata namminersortuninngaanneersuuppataluunniit. Peqqinnissaqarfimmi suliatigut unammilleqatigiinneq aqqutigalugu innuttaasut peqqinnissakkut sullinneqarnerat pitsaanerpaatut eqqarsaatigineqarsinnaasoq qulakkeerneqassaaq.

Naartuersittarneq

Ullumikkut naartunaveersaanermut periarfissani atuuttuni piumassutsimik naartuersittarneq qaqutiguinnaq atuuttariaqarpoq. Anguniagaq tassaassaaq kissaatiginngisamik naartulertarnerup pinngitsoortivinnissaa, tamannalu naartuersittarnerit naartunaveersaatitut sakkussatut atornerisigut pinngitsoortinneqassalluni.

Taamaattumik ATASSUT-ip meeqqat atuarfianni inuiaqatigiillu tamaasa eqqarsaatigalugit atoqatigiinnerup qaammarsaatigineqarnera sulissutigiumavaa. Paasisitsiniaaneq siunertaqarluartuussaaq ilungersuunneqarlunilu naartunaveersaatit atorneqarnissaat eqqarsaatigalugu, taamaalilluni naartuersittarneq kissaatiginngisamik naartulertarnermik pissuteqartoq pinaveersaartinneqarluni.

Naartuersinnerup arnap nammineq naartunnginnissaminik aalajangigassaa ATASSUT-ip ataqqigaluarlugu taamaattoq eqqaamaneqassaaq arnamut timikkut tarnikkullu kingunerisassat avataatigut pilatsinneq tamatumani pineqartarmat, kingunerlutsitsinernik aseruuttoornernillu nassataqarsinnaasoq, taamalu naartusinnaajunnaarnermik.

Peqqinnissamut nammineerluni ataatsimoorlunilu suliniuteqarneq

Innuttaasut ataatsimut isigalugit timikkut, tarnikkut inuttullu atugarisatigut atugarissaarniaraanni naatsorsuutigeqqaagassaq pingaarutilik tassaavoq inuit ataasiakkaat peqqinnissartik ilisimaaralugu siunertaqarlutillu ingerlatissappassuk. Paasinarsissappalli kikkulluunniit peqqinnissap pitsanngortinnissaa kisimik artoraat, taava ATASSUT-ip kissaatigisaa unaavoq tamatta akisussaaqataanermik tigusissasugut. Tamanna ilaqutariinnut, qanimut attaveqaatinut, suliffimmut – naatsumik oqaatigalugu inoqatitsinnut tamanut atuuppoq.

Peqqinnermi tassaanngilaq ”nioqqutissaq” pisortat sullissiveqarfiinit immikkullu paasisimasalinnit uatsinnut taamaallaat ingerlatinneqartussaq.

Qularutissaanngilaq nerisavut, qanoq timigissartiginerput, uisakajaartitaanerput, imigassamik tupamillu atuinerput, inoqatitsinnut tunngassuteqartut il.il. atugarissaarnissatsinnut pingaarutilerujussuusut.

Peqqinneq inuunerup pitsaassusissaanik assut tunngaveqarpoq. Peqqinnissatsinni ajornartorsiutivut napparsimmavimmi katsorsartinneq atortorissaariartuinnartunngortillugu ataasiinnarmik ingerlatillugu iluarsiivigisinnaanngilavut. Aammami inuit ataasiakkaat oqarfigiinnarsinnaanngilavut ”illit tamanna nammineq akisussaaffigaat”. Tamatumani suleqatigiinneqartariaqarpoq.

Pinaveersaartitsineq

ATASSUT-ip napparsimasunik katsorsartinnerup saniatigut peqqinnissakkut pinaveersaartitsineq pingaartorujussuartut isigaa. Tamatumani pingaartuuvoq timitalimmik nammineerluta inooqataanissarput, taamaaliunngikkutta ingerlaqqinnaviannginnatta.

Tamakkua pissutigalugit ATASSUT isumaqarpoq kommunini peqqinnissaqarfiit pinaveersaartitsinermut siunnersuisut suleqatigalugit pinaveersaartitsinermik suliassami timitalimmik suliniuteqarnissaat. Suliami tamatumani atuarfiit ilinniartitsiviillu suleqatissatut piukkunnaqaat, aammattaarli TV radiulu peqataatinneqartariaqarlutik, najukkani assigiinngitsuni nunamilu tamarmi.

Kultureqarnermut sunngiffimmilu sammisassaqartitsinermut politikki

ATASSUT-ip kultureqarnermut sunngiffimmilu sammisassaqartitsinermut politikkiani anguniagaavoq inuup pilersitsisinnaanerminut nukiisa atugassanngortinnissaat, tamatumuuna innuttaasut ataasiakkaat ulluinnarni inuunerisa pisuunerulersinneqarnissaat pilersinneqassammat. Inuit ataasiakkaat ineriartornissamut periarfissanik pitsaasunik, pilersitsisinnaassusiisa patajaallisarnissaannut kiisalu inuiaqatigiinni inuunermut suliniuteqarlutik inooqataanissaannik tuninissaat kissaatigaarput, inuillu ataasiakkaat sunngiffimmik siunertalimmik imaqartinniarnerannik tunillugit.

Immikkuullarissuunitta attatiinnarnissaat kulturikkut pingaartitatta pigiinnarnissaannut katattussaanngitsumik ataatsimooruteqarput. Taamaattumilliuna kulturitta timitalimmik tapersernissaa pingaaruteqartoq. Kulturitta patajaallisarnissaa immikkoortitsinermut paarlaanneqassanngilaq. Naaggaluunniit, ATASSUT isumaqarpoq kulturerput inuiaqatigiinnut kulturinullu allanut ammasuunikkut pitsaanerpaamik ineriartortinneqassasoq.

Eqqumiitsuliorluni piginnaasanik takutitsineq, inuttut pikkorissarneq, aap, ataatsimut oqaatigalugu inuttut nammineq nalaatassat isumaginerat, tassaapput namminersorusunnerup ATASSUT-ip inunni ataasiakkaani siuarsarusutaata immikkoortuinut ilaasut.

ATASSUT-ip kikkunnulluunniit tamanut sunngiffimmi sammisassanut periarfissat pitsaasut peqqinnartullu tamatigoortumik neqeroorutigineqarnissaat pingaartitaraa. Tamanna inunnut ataasiakkaanut peqqinnerusumik inuunermik tuniseqataassaaq aammalu inuiaqatigiinni ajoqutaasinnaasunut killiliilluni. ATASSUT-ip taamaattumik kulturikkut suliassaqarfiup sunngiffimmilu sammisassaqartitsinermi suliassaqarfiup annertusarnissaat pitsanngorsarneqarnissaallu sulissutiginiarpai.

Inissatigut killilissarititat

Pingaaruteqarpoq kulturikkut suliniutinut piginnaasanillu takutitsinernut inissatigut killiliussat pitsaasut toqqissisimanartullu pigineqarpata, taamaattumillu najukkani assigiinngitsuni innuttaasut illuisa, katersortarfiit, aamma/imaluunniiit illut sammisassaqartitsiviit pilersinneqarnissaat allanngutsaalinissaallu tapersersorpavut. ATASSUT-ip taamaattumik najukkani assigiinngitsuni kulturikkut sunngiffimmilu sammisassaqartitsinermi qitiusoqarfiit taakkua piorsarneqarnissaat iluarsaanneqarnissaallu sallerpaatillugit sulissutiginissaat kissaatigaa.

Eqqumiitsuliortut ilinniartitaanerat

Pilersitsiniarluni eqqumiitsuliorneq qiimmassarneqassaaq – pingaartumik piginnaassuseqarlutik aallartinnialersut. ATASSUT-ip taamaattumik sukkulluunniit eqqumiitsuliortortatta piginnaasaminnik takunitsinissaminnut periarfissaat kiisalu nunarsuarmioqatitta eqqumiitsulioriaatsitsinnut kulturitsinnullu assissaqangitsumut ilisimasaqalernissaat siuarsarniarlugu suliniutit suugaluartulluunniit tapersersorusuppai.

Taamaattumik ATASSUT-ip anguniagaa tassaavoq piffissaq qaninnerusoq eqqarsaatigalugu eqqumiitsuliornikkut tunngaviusumik ilinniartitaanissaq kiisalu piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu eqqumiitsuliornermut ilinniarfissuaq nunanut tamalaanut unammillersinnaasoq pilersinneqassasut.

Piginnaassuseqarneq eqqumiitsuliat pitsaassuseqarnissaannut pigeqqaagassaammat, aammalu nunani tamalaani unammilleqatigiinneq annertusiartormat, Kalaallit Nunaanni eqqumiitsuliornikkut ilinniartitaanermi atualernissamut piumasaqaatit annertuut piumasaqaatigineqartariaqarput. Pingaaruteqarpoq inuusuttut sivisuumik eqqumiitsuliornikkut ilinniartitaanissaat pinngitsoorneqassappat, piginnaassuseqarnerup tamanna attassinnaanngippagu.

Kalaallit oqaasii

Oqaatsit kulturikkut pingaartitassatta pigiinnarneqarnissaanni immikkoortuupput pingaaruteqartut. Tamanna ilaatigut qulakkeerneqassaaq meeqqat siunertaqarluartumik sukumiisumillu ilinniartitaanerisigut kiisalu inuiaqatigiinni ukioqatigiiaanut tamanut kalaallisut atuagassat qulakkeernerisigut. Taamaattumik ATASSUT-ip sukkulluunniit kalaallit atuakkiortoqarnerat siuarsarniarlugu sulineq tapersersorusuppaa.

ATASSUT-ip kissaatigaa Inuit nunaannut tamarmut ataatsimut allattaaseqarnissap pilersinneqarnissaa sukumiisumik sulissutigissallugu. Inuit naggueqatigiit oqaasii assigiinngitsut tamatumunnga qaneqimmata tamanna ajornassanngilaq. Tamanna piviusunngortinneqarpat atuakkat, atuagassiat il.il. tunineqartarnerat malunaatilimmik annertusissaaq. Tamanna saqqummiussanut amerlaneroqisunut kiisalu atuartitsinikkut ilisimatusarnikkullu annertuumik suleqatigiinnermut tunngaviliissaaq.

Eqqumiitsuliorneq inuussutissarsiutitut

ATASSUT-ip takorluugaa tassaavoq kalaallit eqqumiitsuliaasa nunatsinni inuussutissarsiutit ilaattut pingaaruteqalernissaat. Taamaattumik ATASSUT-ip pilersitsiniarluni eqqumiitsuliornerup kiffaanngissuseqartumik aammalu Kalaallit Nunaanni tamarmi saqqummersitsinissamut periarfissat qulakkeernissaat sulissutigerusuppaa.

ATASSUT-ip nunatsinni tamarmi sanaaluttartut amerlaqisut suliniuterpassuinut assigiinngitsunut killissarititat pitsaanerusut aammalu pilersitaasa pitsaanerpaamik tuniniarnissaasa siammarnissaasalu pingaartinneqarnissaat siunertaqarluartumik sulissutigerusuppai, tassaasinnaasumik nunami namminermi tuniniaanermi avammulluunniit tuniniaanermi.

Atuakkanik atorniartarfiit

Innuttaasunut atuakkanik atorniartarfiit Kalaallit Nunaanni kulturikkut suliaqarnermi pinngitsoorneqarsinnaanngillat. Innuttaasut tamarmik taamaattumik atuakkanik ajornanngitsumik atorniarsinnaasariaqarput apeqqutaatinnagu illoqarfinni nunaqarfinniluunniit najugaqarneq. Innuttaasut sukkulluunniit eqqumiitsulianik kulturimillu nutaanerpaamik aammalu kalaallit kulturikkut kingornussarsiaannik atorniarsinnaasariaqarput.

Ullumikkut Kalaallit Nunaanni atuakkanik atorniartarfiit inissisimanerat qaammarsaanermut, ilinniartitaanermut kulturikkullu suliniutinut atortussat atukkiunnerisigut siuarsaanermut tunngaviuvoq. Tamatumunnga aammattaaq ilanngunneqassaaq innuttaasut paasissutissarpassuarnik Internettikkut aaneqarsinnaasunik amerlaqisunik pissarsisinnaanerannik tunissallugit. Taamaattumik atuakkanik atorniartarfiit sukkulluunniit innuttaasunik kiffartuussinerminni pitsaanerpaanik atugassaqartariaqarput.

Filmiliorneq

ATASSUT-ip kalaallit filmiliornerat kulturikkut immikkoortortatut iluatinnaatilerujussuartut isigaa oqaatsitsinni kinaassutsitsinnilu pingaarutilerujussuartut. ATASSUT-ip taamaalilluni kultureqarnikkut politikkimi meeqqanut, inuusuttunut inersimasunullu kalaallit filmiliaasa pitsaasut tunisassiarineqartarnissaat suliassatut pingaaruteqartutut isigaa.

ATASSUT-ip taamaattumik Kalaallit Nunaanni filmiliortarnermut killiliussassat pitsaanerpaat pilersinneqarnissaat siunertaqarluartumik sulissutigerusuppaa, taamaalilluni tunisassiornermi atukkat pikkorissuteqartumik unammillersinnaasumillu piorsarneqarsinnaammata. ATASSUT-ip qularutiginngilaa filmiliornermik suliaqarfik aammattaaq inuussutissarsiornikkut periarfissaasinnaammat ilimanaatilik.

Eqqumiitsuliornermut kultureqarnermullu tapiissutit

ATASSUT-ip kultureqarnermut politikkiani pingaarnerusutigut tunngaviuvoq kultureqarnermut tapiissutit amerlanerusumik assigiinngisitaartuunissaat qulakkeerneqassasoq. Kulturi niuernermi piumasaqaatinik attassisinnaasoq pisortanit tapiissutinik pisariaqartitsinngilaq. Akerlianilli eqqumiitsuliorneq taamaanngilaq, niuernermi piumasaqaatinik attassisinnaannginnami, taamaattorli pingaaruteqarluni naleqarluarlunilu.

Taamaattumik pisorta eqqumiitsuliornermut kulturikkullu tapiissutinik pisariaqartitsineq erseqqippoq. Pingaartuuvorli eqqumiitsuliornermi kiffaanngissuseqarneq nammineersinnaanerlu ataqqissallugit nalunngeqigatsigu. Kultureqarnermi politikki, kultureqarnermi politikkip qiimmassarneqarnissaanut tamanna pissutaaqataanersoq uuttortarneqassaaq, tamannalu kinguneqassalluni kalaallit inuiaqatigiit inuiaqatigiittut pisuunerulernerannik.

Tusagassiuutit

Isummanik naqisimaneqanngitsumik pilersitsisinnaaneq aammalu nutaarsiassalerineq inuinnaat naalakkersuineranni pingaaruteqarput. Tusagassiuutit naqitat qarasaasiakkoortullu naqisimaneqanngitsuunissaat pisortanillu immikkoortuunissaat qulakkeerneqassaaq. Teknologiip iluani killiliussatigut radiumik, TV-mik qarasaasiakkullu tusagassiuutinik namminersortumik pilersitsinissaq naqisimaneqanngitsumik pisariaqarpoq.

Oqaatsit patajaallisarneqarnissaannut atatillugu pingaartuuvoq inuiaqatigiinni marluinnik oqaaseqarfiusumiinnerput qiviassallugu. ATASSUT-mut pingaaruteqarpoq nunatsinni innuttaaqataasut tamarmik radiumi TV-milu nutaasissalerinermik pissarsissappata, namminneq inuiaqatiminni pisunik malinnaasinnaanngorlugit. Taamaattumik kissaatigaarput oqaaseqarfiusut marluk tamarmik qarasaasiakkut tusagassiuutini inuiaqatigiinnitsinni assigiiaartumik nutaarsiassalerisinnaanissaat.

ATASSUT-ip tusagassiuutit kiffaanngissuseqartut arlaannaannullu attuumassuteqanngitsut qulakkeerusuppai. Naqisimaneqanngitsumik arlaannaannullu atuumassuteqanngitsumik nutaarsiassalerineq taamaallaat inuiaqatigiinni ajornartorsiutinik piviusorsiortumik isornartorsiuerpaluttumillu nalilersuisinnaavoq. ATASSUT-ip taamaattumik naalakkersuinermik suliaqartut tusagassiuutinut siulersuisuni ilaasortaanerminnit tunuarnissaat sulissutiginiarpaa, pissutigalugu taakkua najuunnerat tusagassiuutit arlaannaannulluunniit attuumassuteqannginnissaat pillugu pasinerluinermut pissutaasinnaammata.

Timersorneq

ATASSUT-ip timersorneq peqatigiiffeqarnermik tunngavilik siuarsarusuppaa, tamatumani inuinnaat oqartussaaqataanerat, nammineq piumassuseqarneq ataatsimoornerlu tunngavigalugit. Taamaattumik ATASSUT-ip allaffissornermi akornutaasinnaasut piiarusuppai, taamaalilluni peqatigiiffiit ingerlanerat oqinnerulersinneqassammat.

Kalaallit Nunaanni timersortartut pikkorinnersiukkat periarfissaat nunani tamalaani atuuttussanngorlugit patajaallisarneqassapput. Timersortartut pikkorinnersiukkat ileqqorissaarnikkut, inuttut atukkatigut aammalu inuiaqatigiiussuserme isumannaatsumik ineriartortinnerisigut Team Greenlandip nammineq piumassutsiminnik kattuffeqarfiit peqatigalugit timersortat pikkorinnersiukkat atugaasa pitsaanerpaanngortinnissaat qulakkeerneqassaaq.

Illoqarfiit tamangajammik inersuarnik timersortarfeqarput, ukiukkulli timersornermi inissat illoqarfinni amerlanerpaani pitsaanngippallaarput. Siullermik uagut sisorarnermik soqutigisalittavut, aammattaarli ukiukkut takornariartitsisarnerup siuarsarneqarnissaa eqqarsaatigalugit illoqarfiit eqqaanni majuartaatit illernillu pilersinneqarnissaat sulissutiginiarpai.

Inuiaqatigiit peqqinnerulersinniarlugit timersornermi peqqinnissamut tunngasortaa sammineqassaaq. Pingaartumik timersorneq peqatigiiffeqarnermik tunngavilik aammalu ilinniartitaanermi timersorneq, pingaartumik meeqqat atuarfianni, patajaallisarneqassaaq.

Isiginnaartitsineq

ATASSUT-ip nalunngilaa nunatsinni isiginnaartitsisartut amerlasuut isiginnaartitsineq pillugu inatsimmik amigaateqarmata. ATASSUT-ip Kalaallit Nunaanni isiginnaartitsisartut kattuffiat suleqatigalugu isiginnaartitsineq pillugu inatsisip kalaallinut inuiaqatigiinnut naleqqussakkap suliarinissaa aqqutissiuukkusuppaa.

ATASSUT-ip takorluugaa tassaavoq piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu nunatsinnut tamarmut isiginnaartitsisarfik pilersinneqassasoq, isiginnaartitsisartutut ilinniarsimasunut iluaqutaasussatut inissalik tamatumalu peqatigisaanik isiginnaartitsinermik inuussutissarsiutip iluani inunnik ilinniartitsiviusussaq.

ATASSUT-ip taamaalilluni kissaatigaa isiginnaartitsisarnermik neqeroorut tamatigoortoq aammalu pitsaalluinnartumik pitsaassusilik qulakkeerneqassasoq tamatumalu peqatigisaanik innuttaasut aammalu tikeraat avataaneersut misigisaqartinnissaannut aammalu oqalualaanik oqaluttuanillu kalaallit kulturikkut kingornussarsiaannik ilisimasassanik isumaginnittussaq.

Ilageeqarnermut politikki

ATASSUT-ip inuit ataasiakkaat kiffaanngissuseqarnerat aammalu qanoq upperisaqarnissami kiffaanngissuseqarneq sukkulluunniit illersorneqassasoq erseqqissarpaa. Inatsisini tunngaviusuni § 4-mi aalajangersarneqarpoq danskit ilagiit tassaasut iivangkiiliumik lutherikkuussusermillu tunngavillit taamalu naalagaaffimmit inatsiseqartitaasut. Ilagiit taamaalillutik inuiaqatigiiussutsitsinni ilagiinni upperisarsiornermi sammivinnut allanut naleqqiullutik immikkut inissisimapput, tamannalu ATASSUT-ip ataqqivaa.

Kalaallit Nunaanni oqaluttuarisaanikkut ineriartornermi Guutip oqaasiisa oqaluffimmi nalunaajaatiginerat inuiaqatigiinnut anersaakkut nukittorsarneqarnermik, ataatsimornermik toqqissisimanermillu kinguneqarsimavoq.

Kalaallit Nunaanni inatsisiliortut pisussaaffigaat qallikkut torersuunissaq aammalu isumagissallugu oqaluffeqarnissaa palaseqarnissaalu. ATASSUT-ip qitiusumik inissap taassuma ilagiit atatiinnarneqarnissaanni nukittorsarneqarnissaannilu pigiinnarneqarnissaa sulissutigerusuppaa. Aammattaaq ilagiinni sulisut ilinniarnissaminnut ilinniaqqinnissaminnullu periarfissaasa pitsanngorsarnissaat ATASSUT-ip sulissutigerusuttuarpaa.

ATASSUT-ip ilagiit ataatsimoornerat ataqqivaa, aammattaarli tamatumunnga peqatigitillugu ilagiit sinniisaasa inunnit qinikkat ilageeqarfimminni sapinngisamik annertuumik sunniuteqaqataanissaat pingaartipparput.

Ilinniartitaanermut politikki

Ilinniartitaaneq pitsaasoq ilinniartitaanernut ingelaqqiffiusunut tulluartumik ikaarsaariarfilik, inuit ataasiakkaat pisariaqartitaat kiisalu inuiaqatigiit pisariaqartitaat tunngavigalugit, tassaaginnanngilaq inunnut ataasiakkaanut inuttut pisinnaatitaaffiusoq, aammattaarli inuiaqatigiit kikkulluunniit ineriartornissaannut tunngavissatut pingaarutilik.

Ilinniartitseriaatsitta kiisalu tamatuma imassaata piorsarnerat tassaavoq tunngavissaq inuit ataasiakkaat siunissaannik qulakkeerisussaq minnerunngitsumillu nunatsinni suliat pingaaruteqartut nammineerluta suliarisinnaanerannut periarfissaasoq. Taamaattumik ATASSUT-ip kissaatigaa ilinniartitaanermut politikki sallerpaatinneqassasoq aammalu ilinniartitseriaatsimut pitsaasumut siumullu isigisumut naammattunik sillimmateqarfiusussoq qulakkiissallugu.

Pisortat suliassaraat inuuttaasut tamarmik ilinniarnissaminnut naligiimmik periarfissaqanissaat, taakkua piumassuseqarfigalugillu piginnaasaqarfigisaannik, ATASSUT-illu sukkulluunniit innuttaasut ataasiakkaat ilinniarnissamik aammalu ilinniarfissamik kiffaanngissuseqarlutik toqqaasinnaanissaasa siuarsarnissaat sulissutigiumavaa. Ilinniagaqartut taakkua nunami maani imaluunniit nunami allami ilinniartitaanissamik namminneerlutik toqqarnissaannut kiffaanngissuseqartariaqarput. Inuusuttortatta unammilligassanik taamaattunik tigusinissaannut kajumissaartariaqarpavut.

Tamatuma peqatigisaanik Kalaallit Nunaanni ilinniartitsiviit pitsaanerpaamik iluaqutiginiarneqassapput, aammalu uagut inuusuttut sapinngisamik amerlasuut sunilluunniit ilinniarnissaannut taakkununnga suliffeqalersitsisinnaasunik tunisariaqarpavut. Inuiaqatigiit ilinniarnissamut pikkorissarnissamullu periarfissaqarnissaa isumagissavaat.

Anguniagaq tassaavoq ilinniartitaanerup pitsaassusissaata qulakkeernissaa. Ukiut inuuffigaavut teknologiikkut periarfissat allanngoriartuinnarnerat peqatigalugu sukkasuumik ineriartortuarfiusut. Ullumikkut suulluunniit nutaajugunik nutaaliaagunilluunniit amerlaqisutigut aqagu pisoqalillutillu nutaaliaajunnaassapput. Tamatumani atortut kisiisa pinngilavut, aammattaarli ilinniartitaanikkut neqeroorutit qanoq imaqarnissaat. Taamaattumik pisariaqarluinnarpoq ilinniagaqartut ilinniartitaanerup toqqarsimasamik iluani piukkunnarsarnissaminnut periarfissaqartuarnissaat.

ATASSUT-mut taamatulli pingaaruteqartigaaq ilinniartitaanermut politikki tulleriiaarinermi pingaarnertut inississallugu, taamatullu pingaartigaluni ilinniartitseriaaseq tamarmi aaqqissuussaanermigut alaatsinaanneqarpat. Tamatumani ilinniagaqartut ilinniartitaanernut toqqarsimasaminnut atatillugu toqqarsimasamik namminerminnut siunissaminnullu qanoq iluaqutaatiginissaa pillugu uuttuinissaminnut sakkussaqartariaqarput, tamannalu Kalaallit Nunaanni inatsisiliortut ilinniartitaanerup iluani aalajangiinissaannut tunngavissanut sakkussaqarnissaannik qulakkeerissalluni.

Meeqqat atuarfiat

Atuarfitsialak ilinniartitseriaatsimi tunngaviulluinnarpoq, aammalu pinngitsoorani ilinniarfissaalluni. Tamanna meeqqat ataasiakkaat pikkorissusiisa sapinngisamik pitsaanerpaamik ineriartortinnisaannut qulakkeerissaaq.

Angajoqqaat timitalimmik peqataanissaat aalajangiisuuvoq pingaarutilik, meeqqat ataasiakkaat kingornamut inuunermi unammilligassat suliarinissaannut sakkussinneqassappata. Taamaattumik angajoqqaat meeqqamik tunngaviusumik atuarfimmi atuartitaanissaanni tunngavissat pingaarutillit qanoq ittumik ilusilersornissaannut pisinnaaffeqarnissaat patajaallisarneqassaaq.

ATASSUT-ip pingaartippaa meeqqat atuarfianni inatsisiliornikkut killiliussat tamanut atuutumik iluaqutigineqarnissaat suliatigut piumasaqaatit patajaallisarnissaanni, oqaatsinik atuartitsinerup pitsanngorsarnissaani, aammalu atuartitsineq meeqqat ataasiakkaat pisariaqartitaat tunngaviglaugit assigiinngisitaarlugu, taamaalilluni taakkununnga tamanut unammilligassat qulakkeerneqassammata.

Ukiuni qulingiluani pinngitsoorani atuartussaatitaaneq ingerlaqqissaaq, tamatumani atuartut tamarmik tunngaviusumik pikkoriffigisassanut piukkunnarsarnissaat qulakkeerneqassammat, ilaatigut ilinniagassatigut aammalu inuttut.

ATASSUT-ip pingaartippaa inuiaqatigiinnut tunngasunik atuartitsinerup sapinngisamik piaartumik aallartinnissaa. Meeqqat inuunerminni piaartumik ilikkartariaqarpaat inatsisit sukkulluunniit atuuttut naapertorlugit suna eqqortuunersoq eqqortuunnginnersorluunniit. Meeqqat atuarfianni perorsaasutut sulineq taamaalilluni meeqqat atuakkatigut piginnaasaannik kajumissaarinermut, nammineerusunnerannut kiisalu eqqortussarsiorsinnaanerannut iluaqutaassaaq.

Atuarfitsialak aallaaviuvoq pitsaasoq. Taassuma Kalaallit Nunaanni meeqqat atuarfiata pitsaassuseqartumik ineriartornissaa qulakkiissavaa. Tamatumunnga naatsorsuutigeqqaagassat assut pingaaruteqartut arlaqarput:

Ilinniartitsisut sulisuusinnaasut pitsaanerpaajussapput perorsaanermi ilinniartitsinermilu piumasaqaatinik naammassinnissinnaasut.

Atuartitsinermi atortut nutaaliaassapput ullutsinnullu naleqquttuussallutik.

Meeqqat atuarfianni sulisut sukkulluunniit ilinniartitseriaaseq nutaaliaasoq naammassisinnaasariaqarpaat.

Angajoqqaat pingaartillugit anguniakkat naammassineqarnissaannut timitalimmik isumalluutaasariaqarput.

ATASSUT-ip naatsorsuutigeqqaagassatut taaneqartut meeqqat atuarfianni atugaanissaat sukkulluunniit sulissutigiumavaa. Anguniagaq tassaavoq meeqqat, inuusuttuaqqat, angajoqqaat, ilinniartitsisut aammalu atuarfiit tamaasa ataatsimut eqqarsaatigalugit sukkulluunniit meeqqat inuusuttuaqqallu atuarnissaannut toqqissisimasunik killiliussaqassasoq.

Meeqqat atuarfianni atuartitsinermi tunngavissat tassaassapput kalaallisut oqaatsivut kulturerpullu. Tamatumali peqatigisaanik nunarsuarmioqataasutut uagut namminneq kinaassuseqarnitta naggueqarnittalu pigiinnarnissaanni allamiut oqaasiisa atuartitsissutiginerat patajaallisassavarput. Taamaattumik ATASSUT-ip kissaatigaa tuluit oqaasiisa, spaniamiut oqaasiisa, tyskillu oqaasiisa atuartitsissutiginerat pinngitsoorani 4. klassemit aallartittassasut franskillu oqaasii 9. klassemiit neqeroorutigineqartassasut.

Piffissaq aallartiffiusoq tamatigoortoq

Meeqqat meeraqatiminnut ukioqatiminnut naleqqiullutik ilisimasamikkut siuarsimasut piaarnerusumik atualersinnaasariaqarput. Meeraqarpoq mikisunik nalinginnaasumik sulerusuttorujussuarnik ilinniartikkuminartorujussuarnillu. Taamaattumik meeqqat ineriaarsimasut ullumikkorninngarnit pitsaanerusunik periarfissittariaqarpavut.

Meeqqanik immikkut atuartitanik sulineq aammalu immikkut alaatsinaaffiusussaq attatiinnartariaqarpoq patajaallisarneqarlunilu.

Anguniagaaq unaasariaqarpoq atuarfiup, ilinniartitsisut angajoqqaallu qanimut suleqatigiinnermikkut meeqqat iluaqutissaat pisariaqartitaallu paaqqutarissappatigik. Periarfissat marluusut iluatsinnissaannut naatsorsuutigeqqaagassaavoq angajoqqaat atuarfiullu qanimut suleqatigiinnermikkut nalilissappassuk meeraq piukkunnarnersoq aammalu meeqqap siusinnerusukkut, kingusinnerusukkut imaluunniit ukioq ataaseq atuaqqinnissani ajoqutigissannginneraa.

Allami atuarluni najugaqarneq

Inuusuttuaqqaat nunaqarfinni isorliunerusunilu najugallit siunissami toqqissisimallutik illoqarfinni anginerusuni atuarlutik najugaqarnissaat ATASSUT-ip sulissutigiumavaa. Tamatumunnga atatillugu ilinniartunut inissiat ilaqutariillu najugaqarfissat naleqquttuusariaqarput.

ATASSUT-ip aammattaaq sulissutiniarpaa siunissami angajoqqaat neqeroorfigineqartassappata, taamaalillutik meeqqat Danmarkimut nunanulluunniit allanut atuariartorsinnaassallutik. Tamanna aaqqissuulluagaassaaq siunertaqarluarlunilu, taamaalillutik angajoqqaat – taamatut aalajangersimagunik – meeqqatik toqqissisimallutik taamatut atuariartortittarsinnaammatigik.

Oqaatsit

ATASSUT-ip ilinniartitseriaaseq imaalillugu ineriartortikkusuppaa sunik saqqummiussaqarsinnaanermut inissalerlugu. Eqqarsaatigineqassapput inuiaqatigiiussutsitsinni ikinnerussuteqartorpassuit danskit oqaasiinik inunnguuseralugu oqaaseqartut. Taamatuttaaq inuit nunanit allaniit tikittartut eqqarsaatigineqartariaqarput. Taamaattumik ATASSUT-ip qulakkeerusuppa oqaaseqaqatigiit tamarmik ilinniartitaanissamik neqeroorfigineqassappata, taakkua inunnguuseralugu oqaasii aammalu nunanut tamalaanut nallersuussinnaassuseq eqqarsaatigalugit.

ATASSUT isumaqarpoq pingaartorujussuusoq meeqqat inuusuttuaqqallu kalaallisut danskisullu atuarnerup saniatigut tuluit allamiullu oqaasii ilinniassappatigik. Siunissami qaffasinnerusumik ilinniartitaanerit ingerlanniassagaanni allamiut oqaasiisa ilinniarnissaat pisariaqarnerujartuinnassaaq. Taamatuttaaq tamanna suleqatigiinnermut, inooqataanermut aammalu nunanik allanik niueqateqarnermut iluaqutaassaaq.

Innuttaasuni inersimasut eqqarsaatigalugit innuttaasuni kalaallisut oqaasillit nunami allamiut oqaasiinik ilinniarnissaminnut periarfissinneqartariaqarput. Inersimasunik atuartitsineq aqqutissatsialaavoq aammalu eqiasuitsumik atorluarneqartariaqarluni.

Ilinniarnertuunngorniarnermik ilinniartitaanerit

ATASSUT-ip ilinniarnertuunngorniarnerit qitiusumik maannakkut inissisimanerat pigiinnarneqassasoq kissaatigaa, tamatumalu peqatigisaanik ilinniartitaanerni ilinniagassanilu pitsaassuseq patajaallisarneqassasoq. ATASSUT-ip aaqqissuussaaneq tamatigoortoq qulakkeerusuppaa, taamaalilluni ilinniarnerup ingerlannera inuit ataasiakkaat pisariaqartitaannut pitsaanerusumik naleqqussarneqassammat.

Suliatigut pikkorissuunissaq aammalu ilinniarnertuunngorniarfimmi atuartitaanerni tamani atuagassat akornanni ikioqatigiinnissaq pingaartinneqassaaq. Ilinniarnertuunngorniarfiup nalinginnaasup aammalu inuussutissarsiutitigut ilinniartitaanerit ataatsimut aaqqissuunneqarnissaat atulersinneqartariaqarpoq.

Inuusuttunik ilinniartitaanerit inuusuttuaqqat nalinginnaasumik pilersitsisinnaanerisa ilisimasassaasalu patajaallisarnissaannut periarfissaqarnissamik imaqassapput. Taakkua ilinniarnertuunngorniarluni atuartitaanerni avissaartinneqarsinnaanatillu avissaartinneqassanngillat. Ileqquuvoq nalinginnaasumik pilersitsisinnaaneq atuartitsissutigineqarnermini tassaanerummat pinngortitamut inuiaqatigiinnullu tunngasunik ilinniarneq. Taakkununnga marluusunut periarfissat aalajangiusimaneqaannarlutillu itisilerneqassapput. Kisiannili pingaaruteqarpoq siunissami inuit oqartussaaffeqarneranni aalajangiisarnerni innuttaasut pinngortitalerinermik ilisimatusarnermut teknikkikkullu ineriartornermut paasisaqarnerulerpata. Taamaattumik taamatut sammiveqarneq ilinniarneruunngorniarluni atuartitaanerni nalinginnaasumik pilersitsisinnaanermi nukittunerusumik inissisimassaaq.

Ingerlaqqiffiusumik ilinniartitaanerit

ATASSUT-ip qularutiginngilaa kalaallit inuiaqatigiit pissarsilluaatiginerussagaat ilinniagaqartortamik namminneerlutik Kalaallit Nunaanni nunamiluunniit allami ilinniarusunnerlutik aalajangersinnaassappassuk. Taamaattumik qulakkeerneqartariaqarpoq ilinniagaqartut piviusorsiortumik toqqaanissaminnut periarfissaqarpata.

ATASSUT-ip taamaattumik nunatsinni ilinniartitsiviit suliamikkut ineriartortitsivigisinnaasaminnik qulakkerivigineqarnissaat sulissutigerusuppaa, tamatumalu peqatigisaanik danskit nunanilu allani ilinniartitsinermik suliaqarfiit ingerlaavartumik isumaqatigiissuteqarfigineqartassappata. Tamakkua tamarmik suliassanik annertuunik qulakkeerissapput, kiisalu ilinniagaqartut ilinniarfimminni qanoq atugaqarnissaannik tunineqassallutik.

Inuussutissarsiutitigut ilinniartitaanerit

Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiutitigut ilinniartitaanerit pitsaasut pilersissinnaasimavavut, taakkua aalajangiusimaneqarlutillu ineriartortinneqassallutik. Inuussutissarsiutitigut ilinniartitaanerit ingerlannissaannut atugassarititat pitsaasuugaluartut taamaattoq naluneqanngilaq ilinniagaqartunut suliffimmik misiliilluni suliffissat pillugit ajornartorsiuteqarnerit pilersarmata. Taamaattumik pingaartuuvoq ilinniagaqartut misililluni suliffissanik amigaateqarnertik pissutigalugu taamaatiinnannginnissaat kippunnagu sulissutigineqassappat. Tamanna aaqqissuussaanerup alaatsinaanneratigut pissaaq, tamatumani pingaartumik suliffeqarnermi sulisut ilinniarsimasut pisariaqartitaanerata nassuiarneratigut, piffissaq qaninnerusoq ungasinnerusorlu eqqarsaatigalugu. Suliaq aammattaaq Kalaallit Nunaanni sulisunik qanimut oqaloqatigiittarnikkut suleqatigiinnikkullu pissaaq.

Sulisunik ilinniartitsinerit

ATASSUT-ip sukkulluunniit Kalaallit Nunaanni suliffeqarnermi sulisut pikkorissuseqartut pissarsiarineqarsinnaanerat sulissutiginiarpaa. Aammattaaq teknologiikkut ineriartorneq peqatigalugu sulisinnaasut ingerlaavartumik piukkunnarsarnerat pisariaqarpoq.

ATASSUT-ip taamaalilluni pisortat sulisunik ilinniartitsinissanut neqaeroorutaasa avataatigut atugassarititanut killiliussat oqilisaassinerillug pitsaasut qulakkeerneqarnissaat sukkulluunniit sulissutigerusuppaa, taamaalilluni sulisitsisut sulisullu sulisunik ilinniartitaanerit siumut naatsorsuutigereersinnaammatigik.

Inersimasunik ilinniartitsinerit ilinniartitseqqinnerillu

ATASSUT-ip inuit ataasiakkaat namminneerlutik ilinniaqqinnissaminnut akisussaanerat pingaartippaa, aammattaaq inersimasunik ilinniartitsinerit ilinniartitseqqinnerillu eqqarsaatigalugit.

Inersimasut maannakkut sulisinnasut pikkorissarnissaannik pisariaqartitsineq paasillugu inersimasunik ilinniartitsinerit ilinniartitseqqinnerillu piujuaannarneranni ATASSUT-ip sukkulluunniit sulissutiginiarpaa, qulakkiissallugu namminersortumik pikkorissartitsinermik neqerooruteqartussat, pisortani sullissiveqarfiit, højskolit il.il. inersimasunik ilinniartitsinernik ilinniartitseqqinnernillu neqerooruteqarnissaminnut oqilisaassivigineqartunik atugaqarnissaat, taamaalillutik inersimasunik ilinniartitsinerit ilinniartitseqqinnerillu qanoq piumaneqartiginerat naapertorlugu aqunneqarsinnaassammata.

Innuttaasunut kalaallisuinnaq oqaasilinnut ilinniartitsineq

Ilinniagaqarnissamut sapinngisamik oqaatsit akornutaasariaqanngillat. Nassuerutigalugu nunatsinni innuttaasut kalaallisuinnaq oqaasillit piujuassammata, ATASSUT-ip innuttaasuni taakkua ilinniartitaanernik piginnaanngorsarfiusunik neqeroorfigineqartarnissaat sulissutiginiarpaa.

Teknologii nunanilu tamalaani oqalliffik

Assartuinerup telemilu attaveqaateqarnerup iluani allanngornerup kinguneraa qaammataasat aqqutigalugit nunarsuarmi suminngaanniilluunniit paasissutissanik tigusisinnaagatta, issariarnermi tassani pisimasoq pippat.

Taamatut ineriartorneq nalunngilarput. Taamaattumik ilinniartitseriaaserput imatut aaqqissuuttariaqarparput unammilligassaq taanna annertooq sukkulluunniit akuersaarsinnaassallugu. Taamaattumik ATASSUT-ip ilinniartitsiviit sapinngisamik pitsaanerpaanik atortoqarnissaat, nunanut tamalaanut attaveqariartuinnarnitsinni piumasaqaatinik periarfissanillu naammassisaqarsinnaasunik.

ATASSUT-ip nunani tamalaani pissutsinik ilisimasatta annertuumik pitsanngorsarnissaat pingaartuusoraa. Nunani tamalaani pissutsinik ilisimasaqarnerunermi aaqqiagiinngissutit pinaveersaartinneqassapput, tamatumalu peqatigisaanik tunisassiatta avammut tuniniarneqarneranni nukittunerussaagut aammalu nunanik tamalaanik Kalaallit Nunaata aamma ataveqarfiinik annerpaamik iluaquteqarluta.

Ilinniarnermi tapiissutit

Kikkulluunniit aningaasatigut qanoq tunulequtaqarnertik apeqqutaatinnagu ilinniarsinnaanerat qulakkiissagaanni Namminersornerullutik Oqartussat ilinniagaqartunut ataasiakkaanut ilinniarnermi tapiissutinik akiliisariaqarput. Ilinniarnermi tapiissutini siunertaavoq ilinniarneq ingerlanniaraanni aningaasaqarnikkut tamanna sapernassanani.

Ilinniagaqartut tamarmik kalaallinit inuiaqatigiinnit ilinniarnerminni tapiissutisisartut ilinniarnermik nalaanni Kalaallit Nunaanni ilinniareernermikkut

suliffissaasinnaasut pillugit ingerlaavartumik ilisimasaqartariaqarput.

Ilinniaqqammersut ilinniareernermikkut imaaliallaannaq suliffissarsinissaminnut periarfissaqanngitsut sapinngisamik ingerlaqqiffiusumik ilinniarnissaminnut imaluunniit suliamut tunngasumik pikkorissarnissaminnut neqeroorfigineqarsinnaasariaqarput. Tamatumunnga ilinniarnermi tapiissutit pineqarsinnaasariaqarput.

Sulisoqarnermut politikki

ATASSUT-ip Kalaallit Nunaanni sulisoqarnerup patajaallisarneqarnissaa sulissutigaa. Suliffeqarnermut aammalu ilinniartitsinermut immikkoortortaqarfimmut ataatsimut pingaaruteqartut tassaapput unammilligassat teknologiikkut ineriartornerup periarfissiissutai.

Taamaattumik pingaaruteqarluinnarpoq sulisinnaasut qaffasissumik ilinniartitaanissaat qulakkiissallugu. ATASSUT-ip kalaallini oqartussaasut sulisut aammalu sulisitsisut kattuffii peqatigalugit ataatsimoorlutik innuttaasuni sulisut/suliffissaaleqisut ilinniarnissaannut periarfissat qulakkiissagaat sulissutiginiarpaa.

Aammattaaq sukkulluunniit sulisoqarnermi aaqqissuussaanerup alaatsinaaneqarnissaa erseqqissuusariaqarpoq, tamannalu pisariaqarluni ilinniartitaanermut immikkoortortaqarfiup aaqqissuussaanerata tamatumunnga peqatigitillugu alaatsinaanneqarneratigut.

Suliffissaaleqisut sulilersinneqarnissaat

Sulineq sukkulluunniit akilersinnaasuusariaqarpoq. Taamaattumik suliffissaaleqisut sapinngisamik suliffinnik suliffeqarfiit sulisussaqartinngisaannik pissarsisariaqarput. Tamatumunnga peqatigitillugu qulakkeerneqassaaq sulilersitsiniarnermut pilersaarutit suliffeqarnermi naleqqussaanermik nalinginnaasumik ajornerulersitsissanngitsut.

Suliffissaaleqisut ataasiakkaat Namminersornerullutik Oqartussat KANUKOKA-llu suleqatigiillutik sulilersitsiniarnermut immikkoortoq ataatsimoorlutik pilersitartik suleqatigalugu, pineqartup sulilersitsiniarluni pilersaarummut ilanngunneqarnissaa ataavartumik sulissutigisariaqarpaat.

Suliffissaarunnissamut sillimmasiisarfik

ATASSUT-ip sulisoqarnermi illuatungeriit kajumissaarniarpai siunissami nuna tamakkerlugu, kikkunnulluunniit attuumassuteqanngitsumik aammalu suliat apeqqutaatinnagit suliffissaarunnissamut sillimmasiisarfik pilersinneqassasoq, kalaallini inuiaqatigiinni sulinermik inuussutissarsiuteqartunut tamanut ammasoq.

Taamaattorli tamatumunnga peqatigitillugu qulakkeerneqassaaq pisortatigut isertitat nuunneqartarnissaat, suliffissarsisinnaanngitsut imaluunniit arlaatigut imminnut pilersorsinnaanngitsut isornaatsumik inuunermikkut atugaqarnissaat qulakkeerniarlugu.

Suliffimmi atukkat

ATASSUT-ip kalaallinut inuiaqatigiinnut sullivinni atukkanik suliassaqarfimmut akisussaaffik nunatsinnut nuunniarpaa. Kisiannili tamatumani naatsorsuutigeqqaagassaq pingaarutilerujussuaq tassaavoq inatsisiliornermut tunngasortaasa iluamik isumannaatsumillu suliarineqarnissaat. Sulisitsisunut, sulisunut pisortanilu oqartussaasunut pinngitsoorani suliassaavoq Kalaallit Nunaanni suliffeqarfinni suliffimmi atukkat pitsaasut sulissutigineqarnissaat.

Kalaallit Nunaanni suliffeqarfinnut suliffimmi atukkanut maleruagassat erseqqissut pigineqassapput. Suliffeqarfiit suliassaq pimoorutinngippassuk tamanna kinguneqartussaavoq. Ilisimasakinneq ajornartorsiutaappat, taava suliffeqarfik suliamut tunngasumik siunnersorneqaqqullugu peqquneqassaaq. Piumassuseqannginneq ajornartorsiutaappat taava nerrivik tilluttarneqassaaq.

Suliffimmi atukanut pitsaasunut suliniuteqarneq suliffeqarfimmi ingerlalluakkami sumiluunniit aqutsinermik suliassammut pinngitsoorani ilanngunneqartariaqarpoq. Tamatuma peqatigisaanik pisortat suliniutaanni suliassaqarfiit suliffinni atukkanik kingunerlutsitsiffiusinnaasut sammineqassapput. Assersuutigalugu ajutoornerit sulisillunilu ajoqusernerit annertuut pinaveersaartinnerisigut.

Sulinermik inuussutissarsiuteqartumut ajutoornermik nalaataqartumut aammattaq iluameersumik sillimmasiisoqartassaaq. ATASSUT-ip sulisilluni ajutoorneq pillugu suliassap allanngortinnissaa sulissutiginiarpaa, suliamik ingerlatsinermik sivikinnerulersitsisussaq aammalu sulisilluni ajutoornerni taarsiivigitinnissamut pitsaanerusumik pineqarsinnaasoq.

Naartunermi erninermilu sulinngiffeqarneq

Pingaartuuvoq aatsaat siullermik angajoqqaanngortut erninerup kingornatigut piffissami siullermi meeqqaminnut piffissaqarnissaat.

ATASSUT-ip naartunermi erninermilu sulinngiffeqartarnerup sivitsorneqarnissaa sulissutiginiarpaa suliffeqarnerup iluani illuatungeriit tamarmik akornanni isumaqatigiissuteqartarnernut peqatigitillugu. Tamatumani qulakkeerneqassaaq ilaqutariit ataasiakkaat naartunermi erninermilu eqaatsumik sulinngiffeqarnissaat, anaanaasup ataataasullu akornanni sulinngiffeqarnerup agguataarnissaa eqqarsaatigalugu, aammattaarlu sulinngiffeqarnerup erseqqinnerusumik aaqqissuunneqarnissaa eqqarsaatigalugu.

Sulinngiffeqarneq imaalillugu inissinneqarsinnaassaaq, angajoqqaat tamarmik ataatsikkut sulinngiffeqarlutik, imaluunniit taassuma ilaa kingusinnerusumut kinguartinneqarsinnaalluni imaluunniit sulinngiffinnut arlalinnut sivikitsunnguakkuutaartutut ilusilerlugu.

Assigiimmik akissarsiaqarnissaq

ATASSUT-ip inunnik assersuutigalugu arnaaneq angutaanerluunniit, inuiannit sorlernit kingoqqisuuneq, atoqatigiittarneq qanoq isumaqarneq imaluunniit naalakkersuinikkut inissisimaffik pissutigalugu assigiinngisitsisoqarnissaa akerleraa. Kikkut tamarmik inuttut suliniutimikkut naliliivigineqassapput aammalu suliaq ilinniartitaanerlu aqqutigalugit periarfissanik ujarlertariaqarlutik, aammalu kikkut tamarmik suliamut assigiimmut assigiimmik akissarsiaqassallutik.

Inuussutissarsiornermut politikki

ATASSUT isumaqarpoq inuiaqatigiinni siuariartornissamut naqisimaneqanngitsumik niuerfimmik pilersitsinissaq aammalu naqisimaneqanngitsumik unammilleqatigiinnissaq naatsorsuutigeqqaartariaqartut. Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiuteqartut tassaapput aningaasaqarnermut pitsaasumut aalajaatsumillu ineriartortumut tunngavissanik pilersitsisussat, aammalu inuussutissarsiuteqartut pitsaasumik ingerlasut pingaarutilittut piumasaqaataallutik Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit pitsaanerpaamik atuunnissaannut.

Nunarsuarmi niuerfinni suliffeqarfinnilu annertusiartuinnartumik nunat killeqarfii apeqqutaajunnaariartortillugit pingaartuuvoq Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiuteqartut nunani tamalaani niuernermi peqataanissaminnut periarfissaqarpata aammalu suliassaqarfinnik piukkunnartunik, sulisoqarnikkut niuernikkullu iluatinnaateqartunik immikkut sammisaqarlutik.

Tamanna tunngavigalugu ATASSUT-ip pisortani immikkoortortaqarfik piviusorsiortoq sulissutiginiarpaa namminersortumik inuussutissarsiuteqartunut killiliussanik pitsaasunik qulakkeerisussaq. ATASSUT-ip aammattaaq sulisinnaasut piukkunnaateqarluartut suliffeqarfinnit pissarsiarineqarsinnaanerat sulissutiginiarpaa.

Suliffinnik aallartitsiniarnermi kulturi patajaallisarneqassaaq. ATASSUT-ip namminersorluni suliniuteqarneq aammalu atugassarititat unamminartut iluatinnaatillillu aqqutigalugit inuit Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinni suliffeqarfinnik nutaanik aallartitsinissaminnut aammalu suliffeqarfinnik nutaanik pilersitsinissaminnut sapiissuseqartut nersornaaserneqartarnissaat pingaartippaa.

Nunatsinni suliffeqarfinnik aallartitsiniarneq pilerinarnerusunngortinniarlugu aammalu nunani allani aningaasaliisartut soqutiginnilersinniarlugit naatsorsuutigeqqaagassaavoq pingaarutilik, suliffinnik aallartitsiniartut aningaasaliisullu pisariaqanngitsumik aningaasatigut artukkerneqannginnissaat, taamaattumillu ATASSUT-ip maannamut suliffeqarfinnut ingerlatseqatigiiffinnullu akileraarusersuinerup suli annikillisinneqarnissaa sulissutigalugu.

Pisortat suliffeqarfiutaat sukkanerusumik namminersortunit ingerlatassanngortinneqartariaqarput. Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit pisortani oqartussaasut allat niuernermik ingerlatsissanngillat – namminersortumik inuussutissarsiuteqartut tamanna suliassaraat. ATASSUT-ip takorluugaa tassaavoq siunissami pisortat aamma inuussutissarsiuteqartut akornanni aningaasaqarnikkut pisuussaaffeqassanngitsoq. Taamaattumik ATASSUT-ip kissaatigaa piffissaq qaninnerusoq eqqarsaatigalugu pisortanit tapiissutit kiisalu pisortat aamma suliffeqarfiit akornanni kiffartuunneqarnissamik isumaqatigiissutit atorunnaarsinneqarnissaat.

Suliffeqarfinnut tapiissutit unammilleqatigiinnissamut equsoortitsisarput, sunniuteqarsinnaannginnermik annertusaallutik aammalu kukkusumik aningaasaliissuteqarnissaamut assorsuaq navianartorsiortitsisinnaallutik. Pitsaaneruvoq suliffeqarfiit namminneerlutik sinneqartoorutitik pigiinnarsinnaappatigik tapiissutit peerneqarnerisigut aammalu taamaaqataanik akileraarutit annikillisinnerisigut.

Pisortat inissisimanerisa pitsaasumik namminersortutut inuussutissarsiuteqartut aqqutissiuutissavaat aammalu aningaasaleerusunnermik pilersitsillutik, aammattaaq nunanit allanit. Tamanna piviusunngortinniaraanni pisortat inuussutissarsiuteqartullu akornanni qanimut oqaloqatigiittarneq pisariaqarpoq, inerneralu tassaassalluni Kalaallit Nunaanni tamarmi eqqummaarissumik ineriartortumillu inuussutissarsiuteqartut pilernerat, nunatsinni niuernermik imaluunniit avammut tunisassiornermik pilersuisunik.

Namminersortuunermi kulturi patajaallisarneqassaaq

Inatsisiliorneq aammalu malittarisassat tamarmik namminersortumik suliniuteqartunik namminersortuunissamullu qiimmassaataasariaqarput.

Nutarterinissamut suliffinnik aallartitsiniartut aallaaviussapput. Taakkua pisariaqartitanik nutaanik nassaarniassapput nutaamillu tunisassiorneq aallartillugu pisariaqartitat taakkua naammassiumallugit.

Taamaattumik namminersortumik suliffeqarfiup aallartinnissaanut ingerlannissaanullu atugassarititat pitsaanerusut pilersinneqassapput. Imaanngitsoq pisortanit tapiissuteqarnikkut, kisiannili akiliraarutit akitsuutillu annikillisinnerisigut kiisalu suliffeqarfimmik aallartitsinermut ingerlatsinermullu atasumik pappialarsorneq malittarisassatigullu aqutsineq pisariillisarlugit.

Ilinniartitseriaaseq annertuneroqisumik namminersortuunermi kulturimik sammisaqassaaq. Atuartitsissutissanik, atuartitsinermut atortunik aammalu ilinniartitsinermi periaatsinik toqqaanermi ilinniartitsivinnit atuartut ilinniagaqartullu nammineq suliniuteqarsinnaanermut aammalu namminersortumik pilersitsisinnaanermut sungiusarnissaat annertunerusumik periarfissinneqartariaqarpoq.

Piniartutut inuussutissarsiorneq

Piniartutut inuussutissarsiorneq kulturitsinnut pinngortitamullu atassuteqarnitsinnut tunngaviulluinnarpoq. Piniartutut inuussutissarsiorneq umiatsiaararsorluni aalisarnermik tapertaqartillugu inuiaqatigiit ilaannut inuussutissarsiummik tamatuminnga pingaartitsisunut pingaarnerpaatut inuussutissarsiutaajuassaaq.

ATASSUT-ip politikkia tassaavoq piniartut umiatsiaararsorlutillu aalisartut inuussutissarsiutiminnik ingerlatsinissaannut atugaasa ingerlaavartumik pitsaanerpaanngortinnissaat aammalu naleqqussarnissaat. ATASSUT-ip piniartut umiatsiaararsorlutillu aalisartut tunisassiaasa siullerpaamik inuiaqatigiinni maani najugaqartunut iluaqutaanissaat sulissutiginiarpaa. Tamanna pissaaq piniakkanit aalisakkanillu tunisassiat pingaartumik najukkani assigiinngitsuni nunatsinnilu tuniniarneqarnissaat siunertaralugit suliarineqartarpata.

ATASSUT-ip najukkani assigiinngitsuni tunisassiorfiit/tunitsiviit ullumikkut pisortanit isumagineqartut namminersortunit ingerlatassanngortinniarpai. Najukkani assigiinngitsuni innuttaasut tunisassiamik ineriartortinneqarnissaannut periarfissanik pitsaanerpaamik tunineqartariaqarput.

ATASSUT-ip piniartutut inuussutissarsiornerup tunngavimmigut attatiinnarneqarnissaa annertusarneqarnissaalu kissaatigaa sumiiffinni piniagassaqarfiusuni tamanna ajornartinnagu. Soorunami ineriartorneq eqqarsaataannaasoq pilersissanngilarput. Tamanna piniartutut kulturitoqqatsinnut akerliussaaq.

Pilersitsiffiusinnaasunik eqqarsarnitsigut nunaqarfinni tunitsiviit immikkoortutut mikisunnguatut namminersortutut allanngortissinnaavavut nunatsinni tuniniaanermi tunisassianik pilerinartunik pilersuisinnaasutut, najukkani assigiinngitsuni tunisassianit suliarineqartunik. Taamatut allanngortiterineq piniartunut, umiatsiaararsorlutik aalisartunut aalisariutinillu aalisartunut iluaqutaassaaq.

Saniatigooralugu piniartut/saniatigooralugu aalisartut

Kalaallit Nunaat piniarnikkut aalisarnikkullu kulturimik tunngaveqarpoq, taamaattumik saniatigooralugu piniartut saniatigooralugulu aalisartut suli amerlaqalutik. Kikkunnut tamanut inissaqartariaqarpoq taamaattumillu ATASSUT-ip aammattaaq inuiaqatigiinni taakkua eqqarsaatigiumallugit.

Naluneqanngilaq saniatigooralu piniartartut saniatigooralugulu aalisartartut pisaminnit saniatigut isertitassatik pinngitsoorsinnaanngikkaat. Taamaattumik ATASSUT-ip piniagassanik aalisakkanillu isumannaatsumik naapertuilluartumillu agguataarinissaq sulissutigiumavaa, taamaalilluni inuit taakkua eqqarsaatigineqassammata.

Aalisarnermik inuussutissarsiuteqarneq

ATASSUT-ip iluaqutaasumik avammut tuniniaalluni aammalu nunatsinni tuniniaalluni inuussutissarsiutigalugu aalisarneq pingaartittorujussuuaa. Siulliup nunat allat aningaasaannik isertitaqartarnissarput qulakkiissavaa aalisakkanillu tunisassiornermi aammalu inuussutissarsiutini kiffartuussivinni aqqusaarneqartussani sulisoqarnermik siuarsaassalluni. Aappaata nunatsinni tuniniaanerup pilersorneqarnera qulakkiissaava aammalu nunaqarfimmiut isertitassaminnut tunngavissaannik tunissallugit, nunaqarfiit ataannarnissaannik qulakkeerisumik.

Kissaatigaarput aalisarnermik inuussutissarsiuteqartut sapinngisamik pitsaanerpaanik atugassaqartissallugit ingerlaavartumik nutarterinissaannut naleqqussaanissaannullu, aalisakkatta nungusaataanngitsumik iluaqutigineqarneranni killissat iluanni.

Aalisarnermi teknologiikkut nutaaliaasukkut aammattaaq pingaaruteqarpoq aalisakkat nungutaannginnissaat, taamaattumillu pisariaqarluinnarpoq pisarineqarsinnaasut biologinit malittarisassaqartinneqarpata, sapinngisamik sivisuumik iluaqutaanissaat qulakkeerniarlugu. Aalisarnerup ingerlaqqilluni tulluartumik ineriartornissaanut taamaalilluni aalisakkat pisassiissutissatigut nunani tamalaani pisassat pigiinnarnissaannut aalajangersimasumik isumaqatigiissutit pisariaqarput.

ATASSUT-ip sinerissamut qanittumi aalisariuteqarnermi angallatit aaqqissuussaanerisa naleqqussarnissaat sulissutigiumavaa. Aammalu ATASSUT-ip aalisarneq uummarissarniarlugu aalisakkat allat ullumikkut pingaartinneqanngitsut pingaartinniarpai.

ATASSUT-ip ilisimatusarnerup annertuumik pingaartitaanissaa pisariaqartutut isigaa, pissamaatit naluneqanngitsut nalunaarsornissaannut aammalu pissamaatit nutaat mannalu tikillugu iluaqutiginiarneqanngitsut iluaqutigineqarnissaannut. Aalisagaqassutsip aammalu qalerualinnik aalisagaqassutsip ingerlaavartumik ilisimatuussutsikkut misissuiffigiuarnissaat kissaatigaarput. Misissuinerit uagut isumarput malillugu aalisarnermi kattuffiit aammalu aalisartut najukkanik ilisimaarinnittut suleqatigiinnerisigut pissapput. Misissuinerit ilisimatuunit alaatsinaanneqartut aammalu illersorneqartut pingaaruteqarput nungusaataanngitsumik aalisarnerup ingerlatiinnarnissaanut.

ATASSUT-ip anguniagaa tassaavoq aalisarnerup sapinngisamik annikinnerpaamik pisortanit tapiiffigineqartarnissaa. Aalisakkanik tunisinermi akit tunngavigineqartut aalisarnermi kattuffeqarfiit akornanni aalajangersarneqartariaqarput, pisortanit akuliuffigineqanngitsumik. Niuernermi akit tunngavigalugit aalajangersaanerit taamaallaat aalisarnermik inuussutissarsiummik pitsaasumik pilersitsisinnaapput.

Kisianni ATASSUT-ip suliassaqarfimmi tamatumani nunat allat iliuusaasa aalisartortatta naleqqutinngitsumik unammillerneqarnissaannut tutsinneqarnissaat tappiiffiginngilaa. Pisuni taamaattuni Namminersornerullutik Oqartussanut pisariaqalersinnaavoq aalisarneq tapersiiffigissallugu soorlu tunisinermut tapiissutit aqqutigalugit. Tassunga atatillugu erseqqissarneqassaaq ATASSUT-ip pingaartimmagu aalisarnermi kattuffeqarfiit pisuni tamani aalisarnermut tunngasuni peqataatinneqartariaqartut.

Aalisartut aalisakkanillu suliffissuaqarnermi sulisut pikkorissut aalisarnermut sunniuteqarluartumut aammalu tunisassiornissamut unammilleqatigiiffiusumut naatsorsuutigeqqaagassaapput. Taamaattumik ATASSUT-ip aalisartunut aalisakkanillu suliffissuarni aalisarnermi ikiortinut ilinniarfiusinnaasut assorsuaq pingaartippai. Aalisariutini isumannaatsuunissaq pitsanngorsartuartariaqaproq ilaatigut akuttunngitsunik sungiusartarnikkut pikkorissartarnikkullu.

Uumasuuteqarneq nunalerinerlu

Savaateqarneq nunalerinermi inuussutissarsiutitut pingaarnersaajuassaaq. Tamanna ukiorpassuarni atuussimavoq inuussutissarsiutillu ilagilersimallugu aammalu siunissami ingerlaannarumaarluni.

ATASSUT-ip inuussutissarsiutip savaatilinnut imminut akilersinnaasunngortinniarlugu aqqutissiuiumavoq. Ukiuni makkunani savaatilinnut atugassarititat pitsaanerpaajunngiffiini ATASSUT-ip savaatillit qanimut oqaloqatigerusuppai aaqqissuussaanikkut pilersaarusioqqullugit, savaatillit ataannarnissaannut atugassarititat qulaakkeerneqarsinnaammata.

ATASSUT isumaqarpoq savaatillit siunissaat qulakkeerneqassappat pingaartorujussuusoq. Ukiukkut savat nerisassaannik avataaniit pisisarneq akisoorujussuuvoq. Taamaattumik narsaatit aallartinneqareersut suli ilungersuunneqarnerusariaqarput. Narsaatinik naggorissaanermut atatillugu aammattaaq naatitat allat nerineqarsinnaasut nunatsinni nioqqutigineqarsinnaasut naatinneqartarnissaat piareersarneqartariaqarpoq.

ATASSUT-ip aammattaaq savaatillit toqoraavimmik Neqi A/S-imik tigusisinnaanissaat misissorumavaa. Aammattaaq ATASSUT-ip savaatillit peqatigalugit misissorumavaa savat meqquinik tunisassiorneq periarfissaqarnersoq.

Narsaatinik naggorissaanermut atatillugu aammattaaq naatitat allat nerineqarsinnaasut nunatsinni nioqqutigineqarsinnaasut naatinneqartarnissaat piareersarneqartariaqarpoq.

Savaateqarnerup saniatigut tuttuuteqarneq siuarsarneqartariaqarpoq umimmaateqarnerlu aammattaaq eqqunneqassasoq misilinneqartariaqarluni.

Erngup nukinga iluaqutigalugu kukkukuuteqarfinnut innaallagissamik akikitsumik pissarsisinnaaneq misilinneqartariaqarpoq manninnik kukkukuuaqqanillu nammineq pilersornissaq pilersinniarlugu.

Takornariartitsineq

ATASSUT-ip takornariartitsinermik inuussutissarsiuteqarnerup pitsaanerpaamik ineriartortinneqarnissaa sulissutiginiarpaa. Nunatsinni pinngortitaq inunnit nunarsuup annersaanik takunnissimasunit aammalu allatut ittunik takusaqarusuttunit takujumaneqartarpoq. Pinngortitaq uatsinnut – ingammillu nunami allamiunut – tupinnartumik pinnissuseqarpoq immikkut ittumik misigisaqartitsisartoq. Nalilinnik pigisatsinni tamanna annertoqaaq.

Tassunga ilanngunneqassaaq takornariat tamakkua nutaamik qanganisanngortunik inunnit aserorneqarsimanngitsunik takorusunnerummata. Kalaallit Nunaanni tamakkua tamaasa pisinnaavaat, pinngortitaq takornariat ornittagaannit allanit attorneqannginnerusoq takullugu piffissarlu naammagilerunikku hoteliminni avatangiisit nalinginnaasut uterfigisinnaallugit.

Takornariat piumasaqaataannut inissat ikippallaarput akiliutigisinnaasavut. Hotelini inissat amerlisarniarnerannut aningaasaliissutit amerlaqisut pisariaqarput. Maannakkut aningaasaqarnerput aningaasaliissutinut taamaattunut naammanngilaq. Taamaattumik aningaasaleerusuttut kajumissaartariaqarpavut utaqqinitsinnilu pioreersut ineriartortillugit aammalu allineqarnissaannut periarfissinnissaat misilillugit. Taamaattumik ATASSUT isumaqarpoq takornarianut naleqqunnerusumik politikkeqartariaqartugut.

Pioreersut pitsaanerusunik atugassittariaqarpavut. Nassuerutigisariaqarparput hotelit sutorniartarfiillu takornarianut pingaaruteqaqimmata. Taamaattumik taakkua aallaqqaammut innaallagissamut imermullu akinik minnerpaanik tunineqartariaqarput, pissutigalugu annertuumik atuisuummata.

Angallannermut politikki

Inuussutissarsiutip pitsaasup ineriartortittuarnissaanut naatsorsuutigeqqaagassat pingaartut ilagaat sunniuteqarluartumik angallannikkut aaqqissuussineqarpat. Tamatumani Kalaallit Nunaata iluani angallannerup aaqqissuussaanera pineqarpoq taamatullu Kalaallit Nunaata nunallu allat akornanni angallannerup aaqqissuussaanera.

Tamanna aningaasaqarnikkut ineriartornissamut pitsaasunik killiliissaaq. ATASSUT-ip taamaattumik pisortat angallannermut aningaasaliissutaasa nunap suatungaaniinnermi pitsaasumik agguataarneqarnissaasa qulakkeerneqarnissaat sulissutigiumavaa, taamaalilluni nunap immikkoortuini naligiimmik ineriartornissamut naatsorsuutigeqqaagassat taperserneqarsinnaammata.

Inuit eqqarsaatigalugit aaqqissussineqassaaq paarilluakkamik, innuttaasunut suliffeqarfinnullu tikikkasuarnartumik – aammalu imaalillugu aaqqissuussamik, avatangiisit tatineqarnerat nuttarsinnaanerup inuiaqatigiinnut nassatarisartagaa sapinngisamik minnerpaanngortillugu.

Angallannermut aningaasaliissutit

ATASSUT isumaqarpoq inuiaqatigiit eqqarsaataannartigut aalajangernernut akissaqanngitsut, aammattaaq angallannikkut suliassaqarfimmi, taamaattumillu ATASSUT mianersortorujussuarmik suliniarniarpoq tamatumani angallannermik aaqqissuussinerup annertusarneqarnissaa pineqarpat, tamatumani pineqarpoq silaannakkut angallanneq, imaatigut assartuineq nunamilu assartuineq.

Angallannermik aaqqissuussinermut qanoq sumilu aningaasaliissuteqarnissaq pillugu aalajangernerit peqqissaartumik pissaaq, inuiaqatigiit qanoq angallannermi aningaasaliissutinik iluaquteqarnerpaasinnaanerannik tamatigoortumik aammalu timitalimmik misissuinerit tunngavigalugit.

Namminersortunut ingerlatassanngortitsineq

ATASSUT kisermaassilluni ingerlatsinernut suugaluartunulluunniit akerliuvoq – aammattaaq angallassinermik sullissinermi. Taamaattumik ATASSUT-ip Kalaallit Nunaannut Kalaallit Nunaanniillu kiisalu Kalaallit Nunaata iluani kisermaassinerup atorunnaarsinneqarnissaa sulissutigaa.

Assartuinermi akit assigiikkunnarnnissaat pisussanngulivippoq, ATASSUT-illu attuumassutillit oqaloqatigalugit assartuinermut assigiimmik akeqartitsinerup peerneqavinnissaa sulissutiginiarpaa.

ATASSUT-ip umiarsuarmik timmisartumillu angallassinerup iluani namminersortumik angallassinermik suliniuteqarnerit tapersersorpai. Naqisimaneqanngitsumik unammilleqatigiinneq angallasseriaatsimik aningaasartuuteqarnannginnerusumik qulakkeerissaaq.

Angallannikkut isumannaatsuunissaq

Kalaallit Nunaanni pinngortitaq assissaqanngilaq isoqartuujullunilu aammalu innuttaasut amerlaqaat namminneq umiatsiaminnik angalassallutik aalajangertartut, aammattaaq tamatumani ornitassat ungasissut pineqartillugit. Naak innuttaasut amerlaqisut isumannaartumik umiartornissamut piumasaqaatit naammassisaraluaraat ATASSUT isumaqarpoq sukkulluunniit isumannaatsuunissamut malittarisassaqartariaqartoq.

ATASSUT-ip Danmarkimi Søfartsstyrelsep oqaloqatigisarneratigut Kalaallit Nunaanni angallannermi isumannaallisaanerup pitsaanerpaanngortinnissaa sulissutigiumavaa. Tamatumani imaatigut assartuinermi isumannaatsuunissaq eqqarsaatigineqassaaq.

Angallannermi isumannaatsuunissap saniatigut avatangiisit isumannaatsuunissaat aammal ajunaarnersuaqarnissaanut sillimaniarneq eqqarsaatigineqassapput.

Ineqarnermut politikki

Namminerisamik ineqarnissaq inuttut pisinnaatitaaffimmi tunngaviuvoq. ATASSUT taamaattumik isumaqarpoq Kalaallit Nunaata annersaani inissaaleqinerujussuaq akuersaarneqarsinnaanngilluinnartoq. ATASSUT-ip kissaatigaa kikkut tamarmik initaarnissaminnut naligiimmik periarfissaqartariaqartut.

ATASSUT-ip inuit ataasiakkaat ilaqutariillu inissaminnik namminneerlutik sananissaannut qiimmassaataasumik atugassarititat pilersinneqassasut. ATASSUT-ip suliffeqarfiit namminneerlutik sulisuminnut inissianik sanaartornissaat sulissutiginiarpaa, taamaalilluni inissiat allat iluaqutaasumik atugassanngortinneqarsinnaammata.

Pilersaarut ”attartortumiit atuisumut” ingerlateqqinneqassaaq. Kalaallit Nunaat nunarsuarmi ikittuinnaat ilagaat inissianik niuernerup pisortanit malunnaateqarnerpaaffia, soorlu ullumikkut taamaattoq. ATASSUT-ip piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu pisortanit aningaasalersorneqartumik inissialiortiternermik pisariaqartitsinerup malunnaatilimmik annikillisinneqarnissaa sulissutiginiarpaa, taamalu initaarniarlutik utaqqisut allassimaffiinik amerlaqisunik ajornartorsiuteqarneq aaqqiivigalugu.

Qanorluunniit iliorluta tamanna mumikkaluarutsiguluunniit Kalaallit Nunaanni sumiiffinni immikkoortuni assorsuaq ineriartorneq pivoq. Tamatumani pingaartumik Nuuk, Sisimiut Ilulissallu pineqarput. Taamattumik pisariaqarpoq sumiiffinni taakkunani immikkut suliniuteqarnissaq. ATASSUT-ip ajornartorsiuteqaleriataartarnerit tamakkua sumiiffinni taakkunani pilersimasut sapinngisamik piaarnerpaamik aaqqiivigineqarnissaat sulissutiginiarpaa. Tamanna ilaatigut pisinnaavoq sapinngisamik inuit amerlasuut piginneqatigiilluni inissialiornissaq aammalu namminerisamik ininut assigiinngitsunik ilusilinnut sanaartornissaq pisortat aqqutissiuuttuarpassuk.

Tamatuma peqatigisaanik ATASSUT-ip Kalaallit Nunaanni taarsigassarsiniartarfiup atuuttuartussap pilersinneqarnissaa sulissutigaa, taamaalillutik inissianik sanaartorniartut inissiaatillillu taarsigassarsiniartarfimmit taarsigassarsisinnaanngussammata aningaaserivinnit taarsigassarsianinngarnit erniakinnerusunik. Piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu ATASSUT-ip politikkiata pisortanit aningaasalersorneqartumik inissialiortiternermik pisariaqartitsinerup malunnaatilimmik annikillisinneqarnissaa sulissutiginiarpaa, taamalu initaarniarlutik utaqqisut allassimaffiinik amerlaqisunik ajornartorsiuteqarneq aaqqiivigalugu.

Inissianut ileqqaaruteqarnerit akileraarutitigut oqilisaassivigineqartut pillugit suliniutit pitsaasut ingerlateqqinneqassapput, taakkuami piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu ineqarniarnermi ajornartorsiutinik ullumikkut atuuttunik annertoqisunik aaqqiissutaaqataassammata. ATASSUT-ip taamaattumik inuusuttut 18-iniit 2-nut ukiullit namminneq ileqqaakkaminni akileraarutitigut akiliutissatik ineqarnissamut siunertanut aalajangerlugit aqqutissiuunneqarnissaat sulissutigaa.

Inissianik allaffissornikkut aqutsineq

A/S Inissiaatileqatigiiffiup INI-p inissianik aqutsinerup iluani kommunit piumasaasa naammassineqarnissaanni annertuunik ajornartorsiuteqarnera ATASSUT-ip nalunngilaa.

Ullumikkut kommunit arlaqarput ingerlatseqatigiiffimmut atajunnaalersut. Kommunini kommunit inissianik aqutsiviini aammattaaq A/S INI allaffeqarfeqarpoq. Tamanna marloriaammik allaffissorneruvoq inuiaqatigiinnut aningaasarpassuarnik naleqartoq.

Kommunit naammagittaalliuuteqarnerisa saniatigut atuisartut nalinginnaasut ingerlatseqatigiiffiup inissiaataannik atuisut arlaleriaqalutik ineqarnermut demokratiip siunertaa paasissallugu ajornartorsiutigisarpaat. Taamaattumik ATASSUT ingerlatseqatigiiffiup qulaajaaviginissaanik suliniuteqarusuppoq.

Nalinginnaasumik inissialiortiterneq

Naak inuit/ilaqutariit amerlaqisut namminerisaminnik inissialiorsinnaagaluartut innuttaasunut nalinginnaasumik inissiat attartortittakkat atorfissaqartinneqartuassapput. Taamaattumik ATASSUT-ip taakkua Kalaallit Nunaanni neqeroorfigiuarnissaat qulakkeerusuppaa.

Aningaasaqarnermut politikki

Aningaasaqarnermut politikkimi tunngaviusut tassaapput aningaasatigut isertitat Nunatta Karsianut ingerlaartartut, taakkua tassaapput ataatsimoortumik tapiissutit, akitsuutit, akileraarutit, EU-p isumaqatigiissutaanit aningaasaliussat kiisalu Namminersornerullutik Oqartussat namminneq suliffeqarfiutaannit ernianit isertitat assigiinngitsut.

Kalaallit Nunaata aningaasarsiornerani ullumikkut aalajangiisuupput naalagaaffimmit ataatsimoortumik tapiissutit aammalu aalisarneq, ullumikkut Kalaallit Nunaanni avammut tunisassiorluni inuussutissarsiutituaasoq.

ATASSUT-ip piffissamut sivisuumut pingaartillugu anguniagaa tassaavoq

Kalaallit Nunaat ataatsimoortumik tapiissutinik isumalluuteqarunnaassasoq. Naak danskit naalagaaffiata ilagigaluaraatigut – aammalu taamaattuarumaarluta, soorunami pisussaaffigaarput immitsinnut aningaasaqarneq eqqarsaatigalugu ikiorniassalluta.

Tamanna pissaaq inuussutissarsiornikkut polikkikkut suliffissanik pilersitsisukkut aammalu aningaasaliisinnaassuseqartukkut, aatsitassanik pissamaatitta atorneqarnissaannik aallartitsisinnaasumik. Aammalu takornariartitsinerup ineriartortinnissaata annertuumik pingaartinneqarneratigut, tamatumalu peqatigisaanik aalisarnermik inuussutissarsiuteqarneq ataavartumik nutarterinissamut naleqqussarnissamullu sapinngisamik pitsaanerpaanik atugassartissallugu qulakkeerutsigu, soorunalimi aamma aalisakkatta nungusaataanngitsumik iluaqutigineqarnissaanni killissarititat iluanni.

Namminersortumik inuussutissarsiuteqartut ineriartornissaannut periarfissanik piukkunnartunik tuninerisigut suliffiit nutaat pilersissavavut taamalu inuiaqatigiinni ineriartorneqalerluni.

Aningaasarsiornikkut namminersornissatsinnik kissaatigisatta piviusunngortinnissaanut tunngavissat pilersikkumallugit aningaasaqarnitta sukannersumik aqunneqarnera ATASSUT-ip pilersitseqataaffia ingerlateqqittariaqarparput.

ATASSUT-ip Nunatta Karsiata aningaasaataanik akisussaassuseqartumik piviusorsiortumillu missingersuusiortarneq aammalu malitseqartitsisarnissaq sulissutiginiarpaa. Ileqqaarfigisinnaasavut ileqqaarfigissavavut. Taamaaliornitsigut suliassaqarfiit immikkut suliniuteqarfissat eqqarsaatigalugit akissaqalersinnaavugut. Ingerlatsinermut aningaasartuutini annertuumik torersaanissaq pissaaq. Namminersornerullutik Oqartussani sullissinermi suliaqarfiit tamaasa misissueqqissaarfiginerisigut suliassaqarfinnut immikkut suliniuteqarnissamik pisariaqartitsinerusunut aningaasat nassaarineqassapput.

ATASSUT-ip pisortat allaffissornerat aammalu inatsisiliornermut tunngasut sunniuteqarnerusunngortinnissaat sulissutiginiarpaa aningaasaqarnikkut sulisoqarnikkullu pisariillisaaneq aqqutigalugu. Taamaaliornikkut innuttaasut tamarmik immikkut pisortanit sullinneqarnerat ajornannginnerulerlunilu pitsaanerlersinnaavoq.

ATASSUT-ip nukissamik nammineq pilersorsinnaanerup, assersuutigalugu erngup nukinganit innaallagissiorfiit aamma seqernup nukingata ineriartortinneqarnissaasa aqqutissiuunneqarnissaat sulissutiginiarpaa. Ikummatissamik avataaniit pisisarneq isumalluutigiunnaartariaqarparput. Tamanna namminersortunik atuisunut akikinneruinnanngilaq, aammattaarli tunisassiorfittut suliffeqarfinnut annernut mikinernullu annertunerusumik tunngavissat pilersinneqassallutik.

Tamatta kissaatigaarput Kalaallit Nunaata nunataata ataani uuliamik nassaartoqarnissaa iluatsikkumaartoq. Nunamik piginnittussaanitta Danmarkimik isumaqatigiinniutigineqaqqinnissaanut pisinnaatitaaffik ATASSUT-ip sulissutiginiarpaa. ATASSUT-ip taamaalilluni Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni 75/25-mik aveqatigiittarnissap anguneqarnissaa sulissutiginiarpaa.

Akileraarutinut politikki

Akileraarusiisarneq tamarmiusoq qaffaateqaqqissanngilaq, tamanna ATASSUT-ip erseqqissumik anguniagaraa.

Akerlianik akileraarusiisarnerup appartinnissaa siunnerfigaarput – pingaartumik inuussutissarsiutitigut akileraarusiisarneq. Aningaasat akissarsiatta aqunnissaannut inuttut annerusumik kiffaanngissuseqarnissarput qulakkeerneqartariaqarpoq, aammalu nunatsinni suliffinnik inuussutissarsiorfiusunik pilersitsinissarput soqutiginarnerusunngortittariaqarparput, taamaalilluta tamanut suliffissat qulakkeersinnaagatsigik.

Inuiaqatigiit uagut allaffissornikkut aqunneqarpallaarpugut. Tamanna akileraarutitigut koruuninik akeqaannanngilaq, aammattaarli uatsinnik oqartussaassuseqarunnaarsitsilluni. ATASSUT-ip inuit ataasiakkaat namminersorusunnerisa qiimmassarneqarnissaat kissaatigaa – nalunaaquttap ingerlarnata nammineerluta suliniuteqarnissatsinnik neqerooruteqarneratulli, nammineerluta qanoq inuuneqarnissarput pilersillugu. Suliffissanik pilersitsiniarneq – suliartortarnissarlu imminnut akilersinnaasariaqarput.

Tamanna ATASSUT-ip aningaasarsianit akileraarutit appartinneqarnissaannik kissaateqarneranut tunngaviuvoq. Suliartortarneq imminut akilersinnaasariaqarpoq, taamatuttaarlu suliffinnik pilersitsinissaq kajungernartuusariaqarluni. Tamanna suliffissaaleqinerup akiorniarnissaanut periaasiuvoq pitsaanerpaaq.

Aningaasarsianit akileraarutit appartinniaraanni pisortani aningaasartuutit ikilisinneqarnissaat periaasissatuaavoq.

ATASSUT-ip taamaattumik allaffissornikkut pisariillisaanerit allanngortiterinerillu ingerlanneqarnissaat kissaatigaa, taamaalilluni sulisinnaasut annertunerujussuarmik namminersortunngorsarneqassammata aammalu siunertalimmik pilersitsisinnaassuseqarnermut ingerlatinneqarlutik. Kissaatigaarput innuttaasut sapinngisamik pisariitsumik sunniuteqarluartumillu sullinneqassasut.

ATASSUT-ip siunissami akiligassanik akilinngitsuukkanik ajornartorsiutit pinaveersaartinniarpai politikki inuiaqatigiit akiliutinut inuiaqatigiit akileqqusaannut akiliinissaminnut periarfissiisussaq aqqutigalugu. Tamanna kommunini – aammalu Nunatta Karsiani amerlanerusunik aningaasassaqartitsilissaaq.

Inuiaqatigiinnut ilusissaq nutaalerisoq aammalu inuttut atukkanik oqimaaqatigiissaarisoq maanna saqummiupparput. Taanna inuit ataasiakkaat namminneq suliniutaannik siuarsaassaaq inuiaqatigiiussutsitsinnut tamarmut iluaqutaasumik.

Avatangiisinut politikki

ATASSUT-ip avatangiisinut politikkia pinngortitami pisuussutit ataqqineqarnissaannik aallaaveqarpoq. Suliassaq tassaavoq inuup suliniuteqarnera aammalu pinngortitamik innarlitsaaliuineq pitsaasoq ataatsimoortissallugit.

ATASSUT-ip avatangiisinut politikkiani anguniagaasoq tassaavoq tunisassioriaatsini inuullu pissusilersornerani nunami issittumi inuunissamut tunngavissat paarineqarnissaasa eqqarsaatigineqarnissaat. Tamatumuuna avatangiisit minguinnerusut inuussutissallu peqqinnarnerusut qulakkeerneqassapput.

Avatangiiserput mianernarluinnartoq avatangiisit allanngutsaaliornissaannut annertuumik piumasaqaateqarfiuvoq. Taamaattumik ATASSUT-ip Kalaallit Nunaata eqqiluitsuunissaa sorsuutigaa. Tunngavigineqartussaq pingaarneq tassaasariaqarpoq mingutsitsisup nammineerluni eqqagassaminut avatangiisinut isumannaatsumut ajukuusarbussaam tamatumani suliffissuaqarnermi eqqagassat igaffimmiilluunniit nalinginnaasumik eqqagassat pineqaraluarpataluunniit. Akerlianik inuiaqatigiit qulakkiissavaat innuttaasut suliffeqarfiillu eqqagassanik avatangiisinut isumannaatsumik eqqaasarnissaat.

Taamaattumik ATASSUT-ip anguniagaa tassaavoq illoqarfiit nunaqarfiillu tamarmik eqqakkanut ikuallaaveqarnissaat. Illoqarfiit eqqarsaatigalugit ikuallaaviit kissarnerup atorunnaartup kiassarnermut siunertanut iluaqutigineratigut. Pingaartumik nunaqarfiit amerlaqisut eqqagassatigut ajornartorsiuteqarput, pissutigalugu avatangiisinut isumannaatsumik eqqaavilerisoqarneq ajormat. Taakkunani ikuallaaveeqqanik taaneqartartut nunaqarfiit angissusiinut naatsorsuussat pilersinneqartariaqarput.

Kalaallit Nunaata nunarsuarmi nunani eqqiluinnerpaajunera minguinnerpaamillu imeqarnera pilerisaarutigisarparput. Pissutsit takkua iluaqutiginiassagaanni pisariaqarluinnarpoq innuttaasut tamarmik immikkut pinngortitap erngullu aammattaaq uppernarsaatitalimmik eqqiluitsuunissaannut akisussaassuseqalerpata.

Siunissami kinguaariit tulliuttussat avatangiisinik ullumikkorninngarnit eqqiluinnerusunik qimatsivigissallugit akiligassaqarfigaavut. Avatangiisinut eqqiluinnerusunut aqqutissaq siulermik pingaarnerpaamillu tassaavoq qaammarsaaneq siunnersuinerlu, imaanngitsoq inerteqquteqarneq peqqussuteqarnerlu aqqutigalugit. Avatangiisinik paasisimasaqarnissaq akilersinnaasariaqarpoq.

Takornariartitsinermi ineriartornikkut iluatsissagaanni naatsorsuutigeqqaagassaq erseqqilluinnartoq tassaavoq eqqagassatigut ajornartorsiutitsinnik taakkunannga aaqqiisinnaanissarput, ajoraluartumilli takornariat amerlanertigut naapittagaat tassaapput illoqarfiit nunaqarfiillu eqqagassarsuarnik ulikkaartut. Taakkualu pinngortitami eqaloqarfinnut tupersimaartarfinnulluunniit pigaangamik amerlanertigut eqqiluisaannginnersuaq tupaallaatigisarpaat.

Uuliamik qalluisinnaanermi aatsitassarsiornermilu avatangiisinut isumannaatsumik iluaquteqarnissaq qulakkeerniarlugu suut tamarmik sakkugineqassapput.

Inuit ataasiakkaat avatangiisinut akisussaanerat

Inuit ataasiakkaat pinngortitap namminnerlu peqqinnissap paarinissaanut inuttut akisussaassuseqarnermik misigisimassapput. Pisuussutit ileqqaarnerisigut, tunisassiat avatangiisinut annikinnerpaamik ajoqusiisinnaasut pisiarinerisigut, eqqakkat annikillisinnerisigut, peqqissumillu inuuneqarnitsigut tamatta immikkut avatangiisit innarlitsaaliorneqarnerannut ikiorseeqataasinnaavugut, aammalu mingutsitsineq peqqinnissamullu ajoqutaasinnaasut pinaveersaartinnissaannut.

Piginnittussaassusermut aammattaaq avatangiisit sapinngisamik innarlitsaaliornissaannut akisussaaqataaneq malinnaavoq. ATASSUT-ip avatangiisinut politikkimini aallaavia tassaavoq mingutsitsisup ajoqusiinerit, soorlu avatangiisinut mingutsitsisumik atuineq imaluunniit tunisassiornerup avatangiisinut sunniuteqartitsinera, akiligassarigai. Aningaasaqarnikkut kajumissaarisoqassaaq avatangiisinik innarlitsaaliuineq pitsanngorsaanerlu pilerinartunngorlugit.

Niuernikkut aaqqiissutit tamatigut kisimik avatangiisinik innarlitsaaliuinermi naammaginartumik aaqqiissutaasinnaanngillat. Aallaaviusoq tassaassaaq niuernikkut pitsaaqutitigut tunisassiortut atuisullu avatangiisinik pitsanngorsaanissamut soqutiginnilersinnissaat. Inerteqquteqarnerit peqqussuteqarnerillu taamaallaat atorneqartariaqarput niuernikkut aaqqiissutit suliassamik naammaginartumik aaqqiissutaasinnaanngikkaangata.

Mingutsitsineq nunat killeqarfii apeqqutaatinnagit akiorniarneqassaaq

Mingutsitsinermi nunat killeqarfiit eqqarsaatigineqarneq ajorput taamaattumillu nunat killeqarfii apeqqutaatinnagit aammattaaq akiuiniartoqartariaqarluni.

Nunat issittumiittut mianernartorujussuummata ATASSUT-ip kissaatigaa nunani eqqaamiorisani tamani avatangiisit innarlitsaaliorneqarnissaanut minnerpaanik piumasaqaateqarnerup atulersinneqarnissaa.

Pisariaqarpat avatangiisit innarlitsaaliornissaannut akitsuutit atulersinneqartariaqarput, mingutsitsinermi ajornartorsiutit aaqqinneqarnissaat siunertaralugu.

Mingutsitsinaveersaarnermut akitsuutit

Ajornartinnagu tunisassianut aalajangersimasunut mingutsitsinaveersaarnermi akitsuutit atulersinneqarsinnaapput. Akitsuutit tunisassianik pineqartunik tunisassiornermi atuinermilu inuiaqatigiinnit avatangiisit artorsartinneqarnerat takuneqarsinnaasariaqarpoq.

Mingutsitsinaveersaarnermi akitsuutit avatangiisinut pitsaasumik sunniuteqartariaqarput. Atuisoq tunisassiortorluunniit akitsuutit nammakkiissutaanerat pinngitsoorsinnaassavaa annikillisilluguluunniit atuinerup tunisassiornerullu allanngortinneratigut. Mingutsitsinaveersaarnermi akitsuutit akileraaruteqartitsinermik tamarmiusumik annertunerulersitsissanngillat, taamaallaalli pinngortitami pissusilersornermut aningaasaqarnikkut kajumissaarutaassallutik.

Avatangiisinut politikki sulianik ilisimasatigut aqunneqassaaq imaanngitsoq politikkikkut ingerlaarnertigut

Oqartussaasut suliffeqarfinnit annertunerpaamik mingutsitsinermut akuerineqarsinnaasumut piumasaqaatinik aalajangersaassapput. Avatangiisitigut akuersissutinut taamaattunut atatillugu mingutsitsinerup annikillisarnissaanut peerneqavinnissaanulluunniit aningaasaqarnikkut kajumissaatit atulersinneqartariaqarput.

Avatangiisit peqqinnissallu naammaginartumik innarlitsaaliornerat kajumissaataannartigut qaammarsaanikkulluunniit anguneqarsinnaanngippat peqqussuteqarnissaq inerteqquteqarnissarluunniit pisariaqarsinnaapput. Inerteqquteqarnissaq peqqussuteqarnissarlu ilisimatusarnermik aammalu sulianik ilisimasanik tunngaveqartariaqarput, imaanngitsoq politikkikkut nalaatsornerinnarmik ingerlaarnertigut.

Avatangiisit peqqinnissallu qaammarsaatigineqarnerat tunngaveqarluartoq arlaannaannullu attuumassuteqanngitsoq

Avatangiisinut politikkip aqunneqarnerani nunat issittut mianernartorujussuunerat aallaavigineqassaaq. Inatsisiliap pingaarnerup iluani killilliussatigut avatangiisitigut akuersissutinik aalajangiinerit pilersaarusiornerillu najukkani assigiinngitsuni oqartussaasunut saqqummiunneqartassapput.

Innuttaasut ataasiakkaat atuinermi qinigassanik assigiinngitsunik toqqaanerup avatangiisitigut peqqinnissakkullu kingunerisassani paasisimasaqarnerulersinniarlugit avatangiisit peqqinnissarlu pillugit tunngaveqarluartumik aammalu arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumik qaammarsaasoqarnissaa qulakkeerneqartariaqarpoq.

Nukissiuuteqarnermut politikki

Nukissiuuteqarnermut politikkikkut ATASSUT-ip nunatta uuliamik isumalluuteqarnerata annikillisinneqarnissaa kissaatigaa, tamannalu pisariaqarluni inuiaqatigiit aningaasaqarnikkut pisinnaasai peqatigalugit imaluunniit namminersortumik aningaasaliisut aqqutigalugit – erngup nukinganit innaallagissiorfiit pilersinnerisigut. Tamatumunnga atatillugu taaneqassaaq EU-mut ilaasortaanermi Kalaallit Nunaat EU-p aaqqissuussinermut aningaasaateqarfiinit pissarsisinnaagaluarmat, ilaatigut nukissiuutinut sivisuumik piusartunut soorlu erngup nukinganut.

Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanni erngup nukinganit innaallagissiorfik pisiaavoq inuiaqatigiinnut akisooq aammalu nunatta tamarmi akileraarutit aqqutigalugit akilersimasaa. Taamaattumik nukissiuutinut uuliatortunut naleqqiullugit erngup nukingani ingerlatsinikkut ileqqaarutit tamarmik aammattaaq innaallagissamik atuisunut tamanut iluaqutaasariaqarput. ATASSUT-ip taamaattumik kissaatigaa kikkunnulluunniit tamanut innaallagissap akiisa qaffaseqisut appartinneqarnissaat.

Avatangiisit eqqarsaatigalugit innaallagissap akiisa innaallagissamik kiassarnermut ikaarsaariarnissat kissaatigaarput, tamatumani erngup nukinganit tunngaveqartumik innaallagiaq pineqarsinnaappat. Tamatuma kingunerissavaa innaallagissap akiinik assigiinngisitaartunik atuilernissarput – innaallagissamik nalinginnaasumik atuinermut aammalu kiassarnermut.

Aammattaaq suliffinnik pilersitsisut avataniillu pisiortornermik killiliisutut inuussutissarsiorfiit kiisalu avammut tunisassiortutut inuussutissarsiorfiit nukissamik annertuumik atuisut innaallagissamut appasissumik immikkut akiliuteqartarnissaat ATASSUT-ip kissaatigaa. Tamanna inuussutissarsiuteqarnermi annertunerusumik unammillersinnaassuseqalersitsissaq aammalu Kalaallit Nunaanni suliffiit pilersinneqarnissaannut siuarsaataalluni.

Uulia uuliamillu tunisassiat erngup nukinga atorneqarneruleraluarpataluunniit inuiaqatigiiussutsitsinni pingaartumik inissisimajuassapput. Avammut tunisassiornikkut inuussutissarsiutitta pingaarnersaanni aalisarnermi uulia uuliamillu tunisassiat pingaaruteqarluinnarput. Taamaattumik pingaartuuvoq uuliap benziinallu akiisa sapinngisamik appasissuutinniarnissaat. Tamanna inuussutissarsiuteqartut unammilleqatigiinnerannik patajaallisaassaaq.

ATASSUT taamaattumik isumaqarpoq uuliamik ujarlernermut pimoorussaanerusumut atugassarititat pilersissagivut, ilaatigut uulia sapinngisamik akikinnerpaaq qulakkeerniarlugu ilaatigullu uuliamik immitsinnut pilersortunngortinniarluta kiisalu nunat allamiut aningaasaasa pissarsiarinissaannut nutaamik pissarsiviusussat pilersinniarlugit. Uuliamik ujarlerneq avatangiisitigut sillimaniarnermi suliniutit sapinngisamik annertuut isiginiarnerisigut pissaaq, taamaalilluni pisuussutivut uumassusillit eqqorneqassanngimmata.

ATASSUT-ip erngup nukinganit innaallagissiorfiit aammalu seqernup nukissiorfiit orninneqarsinnaasuni pilersinneqarnissaat sulissutiginiarpaa. Peqqissaartumik pilersaarusiortoqartariaqarpoq taamaalilluta sapinngisamik piffissami sivisuumi iluaquteqarsinnaassagatta.

Erngup nukingata iluaqutiginerani innaallagiaq akikitsoq ilaatigut naatitsivinnut, kukkukuuteqarfinnut manninnik kukkukuuaqqanillu nammineerluta pilersornissatsinnut pissarsiarineqarsinnaanersoq misissorneqartariaqarpoq.

Nukissiuuteqarnikkut politikkimi ATASSUT-ip nunatta uuliamik isumalluuteqarnerata annikillisinneqarnissaa kissaatigaa, imermik pissamaatitta inuiaqatigiinni aningaasaqarnikkut akiliisinnaanerput ilutigalugu imaluunniit namminersortumik aningaasaliisut aqqutigalugit erngup nukinganit innaallagissiorfiit pilersinnerisigut.

ATASSUT-ip kissaatigisaa tassaavoq suliffissanik pilersitsisut avataniillu pisiortornermik killiliisutut inuussutissarsiorfiit kiisalu avammut tunisassiortutut inuussutissarsiorfiit nukissamik annertuumik atuisut innaallagissamut appasissumik immikkut akiliuteqartarnissaat. Tamanna inuussutissarsiuteqarnermi annertunerusumik unammillersinnaassuseqalersitsissaq aammalu Kalaallit Nunaanni suliffiit pilersinneqarnissaannut siuarsaataalluni.

Uulia uuliamillu tunisassiat erngup nukinga atorneqarnerulerneraluarlalluunniit inuiaqatigiiussutsitsinni pingaartumik inissisimajuassapput.

Avammut tunisassiornikkut inuussutissarsiutitta pingaarnersaanni – aalisarnermi uulia uuliamillu tunisassiat pingaaruteqarluinnarput. Taamaattumik pingaartuuvoq uuliap benziinallu akiisa sapinngisamik appasissuutinniarnissaat. Tamanna inuussutissarsiuteqartut unammilleqatigiinnerannik patajaallisaassaaq. ATASSUT taamaattumik isumaqarpoq uuliamik ujarlernermut pimoorussaanerusumut atugassarititat pilersissagivut, ilaatigut uulia sapinngisamik akikinnerpaaq qulakkeerniarlugu ilaatigullu uuliamik immitsinnut pilersortunngortinniarluta kiisalu nunat allamiut aningaasaasa pissarsiarinissaannut nutaamik pissarsiviusussat pilersinniarlugit. Uuliamik ujarlerneq avatangiisitigut sillimaniarnermi suliniutit sapinngisamik annertuut isiginiarnerisigut pissaaq, taamaalilluni pisuussutivut uumassusillit eqqorneqassanngimmata.

Aatsitassanut politikki

ATASSUT aallaqqaataaniilli nunatta aningaasarsiornera eqqarsaatigalugu aatsitassanik iluaquteqarnissamut partiinit erseqqinnerpaajuvoq.

ATASSUT-ip tamatigut ilungersuutigiuarpaa pisuussutinik uumaatsunik ujarlernerit iluaquteqarnissamik siunertaqarnissaat – aammattaarli mingutsitsinissaq sapinngisamik annerpaamik killilerlugu.

Arlaqarnerusunik misigissuseqartariaqarpugut, taamaalilluta inuiaqatigiit pinngortitap nalunartuinut malussarsissusiat annikillisassagatsigu. Taamaattumik aalisarnermik inuussutissarsiutitsinnut malunnaateqarnerpaamut qinigassaasinnaasunut allanut tunngavissamik pilersitsisariaqarpugut.

ATASSUT-ip nalunngilaa aatsitassarsiorneq Kalaallit Nunaata aningaasarsiornerani pinngitsoorneqarsinnaanngimmat, imaanngitsoq qanorluunniit akeqaraluarpat, tassami inuussutissarsiutit allat mingutsitsinikkut aserorsaataasinnaasut pinngitsoorneqartariaqarmata.

Kommunikkoortumik politikki

ATASSUT-ip suliassat akisussaaffiillu siammarneqarnissaat sulissutiginiarpaa, taamaattumillu pisortat allaffissorneranni atugassarititat ingerlaavartumik naleqqussarneqartariaqarlutik, suliat naammassineqarnissaat allaffissornerlu sunniuteqarluartussaq siunertaralugit.

Inuiaqatitut eqqaamiut ineriartortinneqassapput patajaallisarneqarlutillu. Innuttaasut qanimut, piviusorsiortumik aammalu pinngitsoorani ataatsimoornissamut killiliussanik pilersitsissapput, suliassanik qitiusumik oqartussaasuneersunik suliaqarsinnaasunik, aammalu inuttut atukkatigut peqqinnissakkullu ajornartorsiutinik pinaveersaartitsillutillu isumaginnissinnaasunik.

Inatsisiliorneq allaffissornerlu inuiaqatigiinni isumassarsiorsinnaanermut iliuuseqarsinnaanermullu uniffiusariaqanngillat, akerlianilli ineriartornissamut periarfissanut pilersitseqataassallutik. Inuiaqatigiinni suliffinnik aallartitsiniartut annertuneroqisumik periarfissaqartariaqarput.

Kommuni innuttaasut pillugit atuuppoq. Kommunimut saaffiginninnissaq pisariunanilu ajornanngitsuusariaqarpoq.

ATASSUT-ip taamaattumik allaffissorneq pisariunngitsoq atuisunullu naleqquttoq pingaartippa. Kommunitsinnut saaffiginnikkutta pimoorussamik sukkasuumillu sullinneqarnissarput pisussaaffigaarput. Aammami tassaavugut innuttaasut ingerlatsinermut akileraarutit aqqutigalugit akiliisartut.

ATASSUT-ip taamaattumik qulakkerusuppaa inuit ataasiakkaat akileraarutitigut akiliutaasa innuttaasunik kiffartuussinernut atorneqarnissaat allaffissornermit iluamik ingerlanngitsumit nerineqartutut pinnagit. Aammami aningaasaatitta atorneqarnerat imaanngilaq soqutaanngitsoq.

ATASSUT-ip kommunini pitsaanerusumik aqutsinissamut kiffaanngissuseqartumik iliuuseqarnerusinnaaneq kissaatigaa.

ATASSUT-ip kommunit iluanni inuttut suliniuteqarsinnaanerup inissaqarnerunissaa kissaatigaa. Kalaallisut kultureqarnermut pitsaasoq puigortarparput. Inuiaqatigiiussuserput Europap kitaamiuisut aaqqissuunniarlugu ulapippallaarpugut. Immitsinnut takornartanngortissimavugut. Annertunerujartuinnartumik meerartavut meeraaqqerivinni, meeqqerivinnilu inissittarpavut, napparsimasortavut utoqqartavullu paaqqinniffinni utoqqaalluunniit illuini. ATASSUT isumaqanngilaq paaqqinnittarfiit pinngitsoorneqarsinnaanngitsut, kissaatigaarpulli ilaqutariit suliassamik namminneerlutik isumaginissaannut pitsaanerusumik periarfissinneqartariaqartut. Nutaamik eqqarsartariaqarpugut.

Angajoqqaat meeqqamik paaqqutarinissaannut nammineersinnaanngitsut imaluunniit ilaquttat piffissami namminneerlutik qanigisaminnik napparsimasunik imaluunniit ilaquttaminnik utoqqarmik nammineersinnaanngitsumik paaqutarinnittut, taakkua kommunimit ajunngitsorsiassanik pissarsinissaminnut periarfissaqartariaqarput. Aaqqissuussineq taamaattoq ilaqutariittut ataatsimoornermik toqqissimanarnerulersitsillunilu siuarsaassaaq. Aningaasat aaqqissuussinermut atugassat kommunit Namminersornerullutillu Oqartussat paaqqinnittarfinni inissanik paaqqinnittarfinnillu pisariaqartitsinerup annikillineratigut ileqqaarniutitut pissarsiarisartagaannit kiisalu napparsimmavinni inissat allanut atugassanngortinnerisigut pissarsiarineqartariaqarput.

Inuttut suliniuteqarnerup kommunini ipitinneqartarnera akulikippallaarpoq. Tamanna inuussutissarsiutit ineriartortinnissaannut ajoqutaavoq. Inuussutissarsiutitigut suliniutit allaffissornikkut suleriaatsini eqartuni suujunnaarsinneqartarput. Suliamik ingerlatsinerit sivisuallaamik ingerlanneqartarput tapersersorneqarnissamillu pisariaqartinneqartumik amigaateqarlutik. ATASSUT-ip pissutsit taamaattut iliuuseqarfiginiarpai. Kommunit patajaallisarumavavut, suleqatinngortinniarpavut inuussutissarsiuteqartunut innuttaasullu tamaasa eqqarsaatigalugit eqaatsutut. Tamannali naammanngilaq.

ATASSUT-ip aammattaaq nunap immikkoortuisa kommunillu akornanni suleqatigiinnissaq kissaatigaa. Pingaartuuvoq kommunit suliffissat assigisaallu pillugit imminnut akerleriilinnginnissaat. Tamanna kommuninut sanngiillisaataassaaq aammalu amerlanertigut akileraarutitigut aningaasat kommunip eqqaamiorisap iluaqutiginninnissaa anguniarlugu akerleriinnermi maangaannartinneqassallutik.

ATASSUT-ip kommunit KANUKOKA suleqatigalugu nunap immikkoortuini ineriartornissamut pilersaarusiornissaat sulissutiginiarpaa. Tamanna nunap immikkoortuini inuussutissarsiutitigut ineriartortitsinermut patajaallisaataassaaq, pissutigalugu inuussutissarsiuteqartut aningaasaleerusunnerat annertusissammat, taakkua aningaasaliissutitik annertunerungaartumik siunertanut sammisumik pilersaarusiorsinnaalerpatigik.

ATASSUT-ip kommunikkoortumik politikkiata kommunit patajaallisassavai, taakkua kiffaanngissuseqarnerusumik iliuuseqarsinnaanerannik tuninerisigut taamalu pitsaanerusumik aqutsinissaannut periarfissinnerisigut.

ATASSUT-ip Kommuneqarfiit Kattuffiata, KANUKOKA-p, qanimut oqaloqatigisarneratigut Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu akornanni nammagassanik suliassanillu agguaassineq kommuninut taakkunanilu innuttaasunut piviusorsiortumik isumnnaatsumillu ineriartortinneqassasoq sulissutigiuarniarpaa.

Qularutigineqassanngilaq ATASSUT-ip tamatigut Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu akornanni pilersaarutini tamani pissutsit pitsanngorsassallugit aalajangiusimammagu. Pingaartuuvoq innuttaasut toqqissisimallutik Namminersornerullutik Oqartussanit kommuninillu sullinneqarsinnaassappata.

Kommuni Namminersornerullutik Oqartussani malittarisassanit qilersorsimanngippat taava taassuma suliassat najukkani assigiinngitsunut naleqqunnerpaat isumagissallugit toqqarsinnaavai. Tamanna innuttaasunut pitsaanerusumik sullissinermik kinguneqassaaq aammalu akileraarutitigut akiliutitta aammalu kommunikkoortumik atatsimoortumik tapiissutit pitsaanerusumik atorneqarnissaat qulakkeerneqarluni.

Naalagaaffeqatigiinneq

Nunarsuarmioqatigiinni innuttaasut ataatsimoornerujartuinnarneranni naalagaaffiit assigiinngitsut imminnut qanilliartorlutik ineriartorfianni aammalu allaat ataatsimut kattunnissaminnut aqqutissiulerfianni ATASSUT isumaqarpoq Kalaallit Nunaanni partiinit ataasiakkaanit namminersulernissamik kissaatigineqartut nunarsuarmioqatitta sinnerinut tulluartuunngitsut.

Soorunami inuiaqatigiiuvugut, aammalu soorunami kulturerput immikkuullarissuunerpullu illersussallugit, kisiannili Danmarkimit nunarsuarmioqatinillu avissaarutta naleqassuserput annerulissasoq uppersissagutsigu tamanna nunarsuarmioqatitsinnut attaveqarnitsinni akisoorujussuanngorsinnaavoq .

Kalaallit Nunaata piffissap sivisuallaanngitsup ingerlanerani naalagaaffittut namminersortutut anguniagai piviusorsiortuunngitsut piviusunngortinneqassappata tamanna inuiaqatigiit ilarpassuisa inuuniarnermut tunngaviaannut akisoorujussuussaaq. Tamannaannaanngilarli, aammattaaq aningaasaqarnermik aqutsinitsinnut pitsaasumut piviusorsiortumullu pilersinnialikkatsinnut aseruutaassalluni.

Taamaattumik ATASSUT-ip naalagaaffeqatigiinnerup iluani nammineersinnaaneq isumaqatigaa, imaanngitsoq ATASSUT-ip naalagaaffeqatigiinneq aammalu naalagaaffiup ataatsimoortumik tapissutai sinnassaatitut atorniarmagit, taamaanngilluinnarpoq.

Namminersuleriartuaarneq isumannaatsumik piviusorsiortumillu ingerlasariaqarpoq, taamaalilluta qulakkiissagatsigu innuttaasut tamarmik peqataanissaat. Tassami piffissaq ingerlassaaq inuiaqatigiittut imminnut makitinnissaata aammalu nunatta aningaasaqarnikkut imminut napatilernissaata, taamalu nunatut namminersortunngornissaat, tungaanut.

Innuttaasut naalagaaffittut namminersortutut anguniakkanut piviusorsiortuunngitsunut piginnaatitsissappata, taava innuttaasut aammattaaq inuuniarnermi atukkamik pitsaannginnerulernissaat piareersimaffigisariaqarpaat. Kiffartuussineq pitsaannginnerulissaaq, tamatumanilu kikkut eqqugaassappat? Inuiaqatigiinni sanngiitsortaasut akisoorujussuarmik akiliisussanngussapput.

EU

ATASSUT-ip Kalaallit Nunaat nukittooq ingerlaqqinnissaminullu sapinngitsoq kissaatigaa – kultureqarnikkut aningaasaqarnikkullu. Tamanna ATASSUT-ip isumaa naapertorlugu aatsaat pisinnaavoq Kalaallit Nunaat avissaanngippat.

Pingaartuusoraarput avammut tunisassiatta sumi tuninissaannik aalajangiiniarfiusuni peqataassanissarput aammalu Kalaallit Nunaata pingaartitaanut sunniuteqarsinnaasunik aalajangiiniarfiusuni peqataanissarput. Taamaattumik ATASSUT-ip politikkini aalajangiusimavaa aammalu Kalaallit Nunaata EU-mut ilaasortanngornissaa isumaqataaffigalugu.

Danmarkimik naalagaaffeqateqarnitsigut pissusissamisoorluinnarpoq naalagaaffittut Danmarkimisut niuernermut aningaasarsiornermullu tunngasuni isumaqataassagutta. Isumaqarpugut EU-mi ilaasortanneq assorsuaq Kalaallit Nunaannut iluaqutaassasoq, minnerunngitsumik inuussutissarsiuteqartunut aammalu suliffissanik nutaanik pilersitsinissamut.

Nunat tamarmik imminnut isumalluutiginerisa annertusiartuinnarnerat pissutigalugu Kalaallit Nunaata – kisimiilerani avissaannginnissaa pingaartuuvoq. Nunarsuarmioqatit tatisinerat illuatungilerniassagaanni suleqatissamut nukittuumut ilanngunnissarput pingaartuuvoq, ilaatigut aalisakkanik avammut tunisassiatta nunarsuarmi niuerfinnut ajornannginnerusumik anngussinnaanerannik oqilisaassimut.

Niuernikkut pitsaaqutaasinnaasutut ilimanaatillit saniatigut Kalaallit Nunaat aningaasaqarnermigut EU-p assigiinngitsunik aningaasaliinissaanut periarfissarititaanik assorsuaq iluaquteqalissaaq. Inuiaqatigiinni aaqqissuussaanerup piorsarneranut ikiuutit – ilaatigut mittarfinnut, tassaavoq EU-p tapiissuteqarfigisartagaanut assersuutissaqqissut ilaat. Aammattaaq EU-p ilinniartitaanernut inunnillu isumaginninnermut tapiissutitut aaqqissuussineri iluaqutigilissavavut, taamatullu nukissaqarniarnermi sivisuumik atuuttussami aningaasaliissutit amerlaqisut, soorlu erngup nukissiuuteqarnermi tapiiffigineqarnissaq anguneqarsinnaasoq.

EU-miit aninerput inuiaqatigiinnut akisusimavoq. Ilaatigut pissutigalugu EU-p aaqqissuussinernut aningaasaateqarfiinut ineriartorfioqisunut ingerlasinnaannginnatta. Inuiaqatigiinni aaqqissuussinerit nammineerluta akilertariaqarsimavavut, tamatumalu nunanit allanit amerlaqisunik taarsigassarsiniartariaqarnerput kinguneralugu. Tamanna pissutaavoq ullumikkut aningaasat ulluinnarni naammattusaarniarnissaat ajornartorsiutiginerulersimagatsigu. Siunissami sanaartugassanut annertuunut aamma nunanit allanit taarsigassarsiniarnitsigut aningaasaliiffigissagutsigik meeqqavut – siunissami innuttaaqataasussat – akiligassanik artukkerujussuassavavut. Tamanna ATASSUT-ip peqataaffigissallugu kissaatiginngilaa.

Suliassaqarfiit pingaarutillit naliliiffigineqartussat ilaat tassaavoq nunat nutaamik ilaasortanngortut aalisarnikkut isumaqatigiissuterput iluatinnaatilerujussuaq qanoq isumaqarfigineraat. Aammattaaq EU-mik siunissaq tamaat naqisimaneqanngitsumik niueqateqarnissarput ingerlatiinnassaneripput nalilivigineqassaaq. Siunissami aalajangiisuulluinnartussaavoq EU-mi naalagaaffiit aalisartoqarfiusut nutaat aalisarnikkut niuernikkullu isumaqatigiissutinut taama iluatinnaateqartigisunut peqataajumassanersut.

Misissueqqissaartariaqarpugut ilaasortanngornitsigut suut iluaqutigisinnaanerivut. Apeqqutit tamakkua tamarmik innuttaasut ilaasortanngorsinnaanermut qanoq isummernissaannut aalajangiisuussapput.

Naak pilersaarut ”issittumi igalaaq” pillugu pitsaasunik suliniuteqartoqaraluartoq ATASSUT isumaqarpoq EU-mut tunngassutillit peqqissaartumik misissorneqartariaqartut. ATASSUT-ip kalerrisaarutit EU-p ministeriisa Kalaallit Nunaannut tikeraarnermik nalaanni nassiussaat takuai. EU-mi nunat ilaasortaasut amerliartuinnartut aalisarnikkut isumaqatigiissummi killiliussat naammagittaalliuutigaat. Ilaatigut pissutigalugu EU-p aningaasat aalisarnermik isumaqatigiissummut attuumassuteqartut ikililermagit tamatumalu peqatigisaanik ineriartortitsinermut tapiissuteqartarluni.

Kalaallit Nunaata ilaasortanngorsinnaanermi EU-p aningaasaliissuteqarnissamut periarfissaanik assigiinngitsunik annertuumik iluaquteqarsinnaanera ATASSUT-ip misissorumavaa. ATASSUT-ip ilaasortaaneq aningaasaqarnikkut inuiaqatigiit aaqqissuussaanerata piorsarnissaanut iluaqutaasinnaanera misissorumavaa. Ilaatigut mittarfiit, tassaapput EU-p tapiissuteqarfigisartagaanut assersuutissaqqissut ilaat. Aammattaaq ATASSUT-ip misissorumavaa, Kalaallit Nunaata EU-p ilinniartitaanernut inunnillu isumaginninnermut tapiissutitut aaqqissuussineri iluaqutigisinnaanerai, taamatullu nukissaqarniarnermi sivisuumik atuuttussami aningaasaliissutit amerlaqisut, soorlu erngup nukissiuuteqarnermi tapiiffigineqarnissaq anguneqarsinnaanersut.

Taamaattumik ATASSUT-ip EU-mut tunngassuteqartut peqqissaartumik misissorniarpai, pisariaqassappallu ATASSUT ilaasortanngornissaq pillugu inunnik taasisitsisinnaanissamut piareersimavoq. Peqqissaartumik misissuisariaqarpugut, pitsaaqutit pitsaanngequtillu Kalaallit Nunaata ilaasortanngornermigut pisinnaagai. Apeqqutit tamakkua tamarmik innuttaasut ilaasortanngorsinnaanermut qanoq isummernissaannut aalajangiisuussapput.

Nunanut tamalaanut tunngasut – Kalaallit Nunaata nunarsuarmioqatitsinnut attaveqarnera

Teknologiikkut aningaasaqarnikkullu ineriartornerup nunarsuarmi nunat imminnut pinngitsoorsinnaajunnaarsippai.

Kalaallit Nunaat tamatumani mininneqanngilaq. Inuiaqatigiinni inuussagutta taamaattumik naalagaaffiit allat ataqqillugit paasillugillu ammasumik suleqatigisariaqarpavut.

ATASSUT-ip nunat avannarliit akornanni suleqatigiinnerup patajaallisarneqarnissaa sulissutigaa, pingaartumik nunani avannarlerni killerni suleqatigiinneq.

Inuinnaat oqartussaaqataaneranni ineriartornerannilu kiisalu nunani avannarlerni inuunermi pingaartitani anguniakkanilu suleqatigiinneq taamaattoq Kalaallit Nunaannut pingaarutilerujussuuvoq pingaartumik pissutigalugu Nordisk Rådimi namminersortumik sinniisuutitaqaratta.

Nunat avannarliit killiit ataatsimoorlutik aalisarnikkut soqutigisaanni aammalu oqaluttuarisaanikkut ataatsimoorutaanni, pingaartumik Savalimmiut Kalaallit Nunaatalu akornanni, aammattaaq pissusissamisuuinnarpoq suleqatigiinnikkut nunat taakkua inuussutissarsiutaata pingaarnerusup, aalisarnerup, pitsaanerpaamik ineriartorfiunissaa angussallugu.

ATASSUT-ip naammagisimaarpaa Kalaallit Nunaat Danmarkip Europami illersoqatigiinni NATO-ni ilaasortaanera aqqutigalugu avataaniit saassunneqarnissaminut illersugaammat. Taamaattumik pissusissamisoorsoraarput USA-p Pituffimmi mittarfik NATO-mi illersornissap ilaatut pigiinnassappagu.

ATASSUT-ip naammagisimaarpaa Danmarkip Kalaallit Nunaat Danmarkip FN-imi aallartitaanni inissanik marlunnik tunimmagu, taamaalilluni Kalaallit Nunaat nunarsuarmioqatitsinnut isummaminik saqqummiussisinnaanngorlugu, pingaartumik nunap inoqqaavinut tunngatillugu.

ATASSUT-ip sapinngisamik naggueqatigiit Inuit najugaqarfiisa ataasiakkaat akornanni annertuumik suleqatigiinnissaq sulissutigaa. Taamaattumik ICC-p iluani suliap annertusarneqarnissaa patajaallisarneqarnissaalu piumagaluarpavut, pingaartumik avatangiisinut aammalu oqaatsitigut kulturimut tunngasutigut.

Kalaallit Nunaat nerrivimmi isumaqatigiinniartarfimmi timitalimmik suleqataasariaqarpoq, apeqqutit Kalaallit Nunaannut tunngassuteqartut pineqartillugit. ATASSUT-ip ministeriuneq ammasumik aammalu kinaassusersiuinngitsumik oqariartuutaa naammagisimaarpaa, tassalu Kalaallit Nunaat nammineerluni nunanik allanik toqqaannartumik isumaqatiginninniarnissaminut annertunerusumik periarfissinneqartariaqartoq. ATASSUT-ip tamanna kaammattuutitut tiguaa aammalu Kalaallit Nunaata sapinngisamik annertunerpaamik nunanik allanik isumaqatigiissuteqartarnermigut iluaquteqarnissaanut suut tamaasa sakkugalugit iliuuseqarniarluni.

Nunani tamalaani suliassat annertoqaat ATASSUT-ip sulissutigissallugit piareersimaffigisai. ATASSUT-ip nunani tamalaani inuiaqatigiinnik isumaqatigiissuteqartarnerit iluatinnaatillit sulissutiginiarpai. Tamatumunnga atatillugu Kalaallit Nunaata taassumalu immikkoorutaasa nunarsuarmioqatitsinnut paasisitsiniaassutigineqarneri annertuut ipput.

Peqqinnissamut politikki

Ilaqutariinnut politikki

Tunngaviusumik isummat