Revolution Slider Error: Slider with alias atassut not found.

Ukioq 2015 – Angusaqarfiulluaqisoq qaangiuppoq.

 

Asasakka sinerissami ilaasortat, ikinngutit, ataqqinaammik ilaasortat, suleqativullu allat tamaasa. Ukioq 2015 qaangiuppoq. Ukioq Atassut-mut pisoqarfiusimaqisoq, akisussaaqataanermi annertuumik peqataasimalluta, sulilu peqataalluta. Unamminartut suliat aalajangeeqataaffivut, siunissamut inuiaqatigiinnut neriulersitsisut, inuiaqatigiillu ataatsimoorlutik anguniagaqaqatigiinnissaannik ilungersuuteqarluta sulisimalluta.

Nunatsinni allanngulerfiup nalingaa – piffissaq alloriaqqinnissamut naleqqulluartoq, pisariaqartorlu. Alloriaqqinnissamut aqqutit siulliit titartarpagut, siunissamullu tikkuussilluta.

 

Atassut-mi ilisarnaaterput, ineriartornissamut tikkuussineq, patajaatsumik ornitap aqqutissallu ilusilersornissaanut peqataasimavugut. Tamanna angusaq annertuvoq. Manna periarfissaq atorlugu, aamma naalakkersuisooqatigiinni ikinngutivut, suleqativut, Partii Siumut, Demokraatit, taakku siulittaasui tunuliaqutaasullu uummammik pisumik qutsavigaakka. Akisussaassuseqartumik, nunatsinnilu innuttaasunut, nunatsinnullu asannittumik, inuppalaassuseqartumillu siunnerfiit aalajangiinerillu tigummassuk. Ukioq nutaami aamma suleqatigiilluarnissamik qilanaarpunga, qularinngilaralu, innuttaasut pillugit, aamma sulineq nanginneqassasoq. Taamatullu aamma nunatsinni kommuunit, taakku Borgmesterii, Kommunalbestyrelsit, Nunaqarfippassuarni Siulersuisut, nunarput inuilu pillugit kiffartuussilluarmata, ukiumilu qaangiuttumi suleqatigiilluarsimanitsinnut tamanut qujanaq. Ukioq nutaaq aallartitatsinni suleqatigiilluaqqinnissaq qilanaaraara.

 

Ukioq manna “meeqqat” salliutillugit sulinerput aallaaveqassaaq. Nunatsinni meeraaneq toqqissisimanartuussaaq. Meeqqat atugaat, tassanilu ingiaqatigitillugu angajoqqaat, perorsaanissamut, naleqartitanullu pingaartitat aallaavigalugit periarfissaasa aqqutissiuunneqarnissaat.

Meeraaqqeriviit inerisarnissaat. Illoqarfippassuarni meeraaqqeriviit nutarterneqarnissaat pisariaqalivissimavoq. Allilerinerit, eqaallisaanerillu avatangiisitigut pisariaqarpoq. Nunaqarfippassuatsinni meeraaqqeriviit amigaataalluinnarput, ataasiakkaani mikivallaalersimanngikkunik soqanngivittarlutik. Tamanna iliuuseqarfigineqassaaq, kommuunit peqatigalugit.

Meeqqeriviit inerisaaviginissaat pingaaruteqarpoq, meerartatta toqqissisimasumik, aammalu inuiaqatigiittut kinaassuserput, naleqartitavullu toqqammavigalugit perorsarneqarnissaat pingaaruteqarmat.

 

Nunatsinni nutaaliaasumi, meerartatta inuusuttortattalu meeqqat atuarfianni periarfissaat annertusartuagassaavoq. Sinerissami meeqqat atuarfippassui, suli ilaatigut “Atuarfitsialak”-mut avatangiisitigut allatigullu angummannikuunngillat. Tamanna pitsanngoriartissallugu suleqataassaagut. Ilinniartitsisut ilinniarsimasut suli amerlisarnissaannut, kajungilersitsinerup annertusarnissaanut Atassut-miit ilungersoqataassaagut. Atuarfiup angajoqqaallu akunnerminni suleqatigiinnerat suli eqaallisarneqarsinnaavoq. Ilaatigut qarasaasiatigut ineriartortitsineq iluaqutigalugu. Tamanna eqaatsumik aqqutissiuusseqataaffiginissaanut Atassut-mit suleqataassaagut. Atassut-mit pingaartipparput, atuarfik angajoqqaallu suleqatigiittuarnissaat.

 

Atassut-miit ilinniartitaaneq assorsuaq pingaartipparput. Nuannaarutigisatsinnillu Inatsisartut Piareersarfiit annertusaaviginissaanut aningaasaliissutit qaffaaffigineqarnissaat akueraat. Tamanna nunatsinni siunissami ilinniagaqalernissamut aqqutissarsiortunut inuppassuarnut assorsuaq iluaqutaassaaq. Ukiunilu tullerni malunnaatilimmik ilinniartitaanikkut ingerlariaqqittussat, qujanartumik periarfissarissaarnerulissapput.

 

Praktikkerfissat suli amigaataanerat, tamatsinnut kipiluttunarpoq. Atassut-miillu pingaartipparput, ataqatigiissumik, sanaartorneq, inissialiornerit, illuliornerit, ilinniarfiillu allat eqqarsaatigalugit praktikkerfissat, inuussutissarsiornikkut kattuffiit, peqatigiiffiillu suleqatigalugit ilusilersorneqarnissaa, taamaasiornikkut ataqatigiissumik pilersaarusiornikkut sulilluni sungiusarfissat amerlasuut pilersinneqarsinnaassammata.

 

Ilinniartitaanerup suli qaffassarnissaa, Atassut-miit peqataaffigissavarput. Pimoorullugu tamanit suleqatigiissutigineqaqqittariaqarpoq, nunatsinni inuusuttortatta ilinniarfissatigut periarfissaat. Pingaarluinnarpoq, meeqqat atuarfiat, taannalu sioqqullugu meeqqerivinniit aallartereertariaqarmat, meerartatta siunissamut piareersarnerat. Tamanna angajoqqaat peqatigilluinnarlugit isumagineqarluni. Nunatsinni amerlanerpaat meeqqat atuarfiat naammassineraniit, ilinniarfinnut, ingerlaqqiffiusunullu alloriaqqittarnissaat pingaaruteqarpoq.

 

Ilisimatusarnikkut ilinniartitaanermi, nunarput suli siuarsartariaqarpoq. Isiginnaartuuinnarsinnaajunnaarpugut, nunat allat, ilisimatusarnikkut, nunarput, silaannaallu allanngoriartornera pillugu ilisimatusarnikkut siuariartuinnarnerat. Soorunami nunarput paasissutissanik, nunarsuarmioqativullu iluaqutigimmassuk qujanarpoq. Taamaattorli nunatsinni namminneq annertunerujussuarmik pissarsiffiginerusariaqarparput, siuariartornitsinnilu iluaqutigalugu.

 

Ukiuni atukkatsinni, inuuniarnikkullu avatangiisivut pingaaruteqarluinnarput, pinngortitap, avatangiisittalu minguitsuunissaat Atassut-miit pingaartilluinnakkatta ilagaat. Nukissiuutit mingutsitsinngitsut suli atornerulernissaannut aqqutissiuuineq annertunerusariaqarpoq. Maannamut erngup nukinga, iluaqutigalugu nunatsinni nukissiornerup 75 %-ata missaa angunikuuarput. Tamanna tulluusimaarnaqaaq. Sulilu periarfissat allat, ujartornissaannut, anorisaatit, immap nukiginik nukissiorneq, seqerngup qinngornerinik, il.il. aamma sumiiffinni erngup nukinganik nukissiornissamut periarfissaqanngitsuni aqqutissiuuttariaqarput. Pingaartumik misileraanerit, sumiiffippassuarni, soorlu nunaqarfinni ingerlanneqarsinnaapput, kingorna pitsaaqutit amerlappata aningaasartuutikillisaanermik pilersitsisinnaasut atulernerini. Minnerunngitsumillu inuussutissarsiutitigut periarfissiillutik, aamma aningaasatigut sipaarfiusinnaasut.

 

Atassut-miit nunatsinni inuusuttut periarfissaat annertusarusuppagut. Inuusuttatta nunarsuarmioqataasutut malinnaanissaat akisussaaffigaarput annertooq. Sunngiffimmi meeqqat, inuusuttullu periarfissaat, kommuunit peqatigalugit ilusilersussaaq. Sumiiffippassuarni, assigiinngissitaartunik sammisassanik atugassaqarnissaat anguniarlugu. Timersornikkut periarfissat annertuumik siuarsartariaqarput. Pinaveersaartitsineq aamma eqqarsaatigalugu. Meerartatta, inuusuttattalu peqqinnartumik sunngiffimmi, inuttullu iluaqutigilluarsinnaasaannik sammisassaqartinnissaat siunertaralugu.

 

Meeqqat inuusuttullu peqatigiiffii, kulturikkullu sullissisut, suliniaqatigiiffiit tapersersornerat Atassut-miit pingaartilluinnarparput, taakkuummata, meerartatta, inuusuttattalu pitsaasumik sunngiffimmi, ineriartuutaasunillu suliaqarnissaannik aqqutissiuuisartut, sammisassaqartitsisut, minnerunngitsumillu, meerartatta inuusuttullu ineriartornerini pingaaruteqarluinnartumik ilusilersueqataasut. Atassut-miit peqatigiiffiit, suliniaqatigiiffiillu kiffartortui qutsavigaagut, neriuppugullu ukiumi nutaami, aallartittumi, aamma sullissilluarnertik ingerlatilluarumaaraat.

 

Nunatsinni innarluutilittatsinnut periarfissat, atugassarititaasullu annertuumik pitsanngorsarnissaat, Atassut-miit akisussaaffittut annertuutut isigaarput. Najugaqatigiiffiit pisariaqartinneqartut, suli annertusarnissaat pisariaqarpoq. Angajoqqaat pisariaqartitsisut ikorfartorneqarnissaat. Minnerunngitsumillu pisariaqartitaannik pikkorissarneqarnikkut, aammalu ulluinnarni isumaginnittoqarfimmit suleqatigineqarnerat suli eqaannerulersinneqarnissaat pisariaqarpoq. Pisortat suliffeqarfiutaat, innarluutilinnut “inussiarnernerusumik” avatangiisitigut, sulisoqarnikkullu akisussaaffimmik suli annertunerusumik tigusinissaat, Atassut-miit ilungersuutigeqqissavarput. Kiisalu kommuunit peqatigalugit, inissialiornermi, atuarfiliornerni, allatigullu sanaartornikkut aaqqissuussinerit, innarluutilinnut tamatigut periarfissiisunik qularnaarunneqartarnissaat pingaaruteqarpoq.

 

Utoqqaat, siusinaartumillu sulisinnaajunnaarsimasut inatsisitigut aningaasatigullu tigusartagaasa pitsanngorsaaviginerat Atassut-miit annertuumik peqataaffigigatsigu nuannaarutigeqaarput. Tassuunakkummi utoqqaat aningaasatigut atugaat malunnaatilimmik pitsanngoriartipparput. Ulluinnarnilu kommuunit peqatigalugit, utoqqaat ornittagaannik pilersitsiortornerit suli annertuumik amigaataasut sanaartorneri pisariaqarput. Pingaartumik nunaqarfiit eqqarsaatigalugit. Kiisalu utoqqaat sullinneqarnerat, suli eqaannerusumik aaqqissuunneqarnissaat angusariaqarpoq. Soorlu utoqqarnut siunnersorteqarnerit, kommuunit ilaanni atorneqarsimasut, aammalu toqqaannartumik sullissinerit.

 

Nunatsinni isumaginninnikkut tunngaviusumik sullissinerit iluarisimaarparput, taamaattorli sumiiffinni amerlasuuni, innuttaasut kiffartuunneqarnerat “inuppalaarnerusumik” aallaaveqassappat, sullissisisut amerlanerusariaqarput. Pingaartumik nunaqarfiit eqqarsaatigalugit, illoqarfiillu isorliusuniittut. Kiffartuussineq tamatigoortoq, pinasuartumillu pisariaqartitsineq aallaavigalugu pisariaqarpoq. Tamanna suleqatigiilluni kivinneqartariaqarpoq. Ilinniartitaanerup annertusarneratigut, ilinnialertartut amerlinerisigut, pikkorissaanerit annertusinerisigut, minnerunngitsumillu sullissisut aamma ineriartornissaannik aqqutissiuunnerisigut.

 

Nunatsinni angajoqqaarpassuit, ulluinnarni assigiinngisaaqisunik atugaqarput. Angerlarsimaffimmi, suliffinni, meeqqerivinnik, meeraaqqerivinnillu periarfissatigut. Atassut-miit angorusupparput, pingaartillugulu, angajoqqaarpassuit, meeqqamik perorsarluarnissaannut nukissaqarnissaat. Ikorfartorneqarnissaat, ulluni nukissaalatsiffimminni. Perorsaanikkut akimmiffeqartillugit, siunnersorneqarnissamik, aammalu periarfissanik tikkuunneqarnissamik ornigassaqarnissaat. Imaattariaqanngilarmi, angajoqqaat, akissaatikitsuugamik, ilinniagaqarsimanatillu, taava meeqqaminnik perorsaanissamut nukissaarutissasut. Naamik, nunatsinni meerartavut tamarmik naligiissapput, assigiinnik periarrfissaqassapput. Tamarmik siunissaat qaamasuussaaq. Tamanna Atassut-miit anguniaqqissavarput – Suleqatigiinnissarpullu pisariaqarpoq. Taamaattumik tamanna anguniarlugu, Angajoqqaarpassuit, Atassut-miit suleqatiseraagut.

 

Sanaartorneq nunatta ineriartorneranut pingaarutilerujussuuvoq. Sanaartornikkut inuiaqatigiit pisaraiqartitaat pilersittarpavut, aamma sanaartornerni, ilinniarfiit, suliffissat, praktikkerfissat allarpassuillu inuiaqatigiit ingerlanerannut pingaarutillit naammassineqartarput. Meeqqeriviit, atuarfiit, utoqqaat illui, angerlarsimaffiit, suliffeqarfiit, tamatsinnut naleqarluartut. Taamaattumik Atassut-miit sulissutigeqqissavarput, sanaartorneq sinerissamut siamasissoq. Kommuunit pisariaqartitaat, tulleriiaarinerallu peqatigalugu ingerlanneqassasoq. Taamaasilluni inuussutissarsiornikkut aamma periarfissat annertusassavagut, sumiiffippassuarnilu pisariaqartitat pilersillugit.

 

Ineqarnikkut, inissialiornikkut, nammineq illuliornikkut, suli unammilligassaqarpugut annertuumik. Atassut-mit qitiujuarpoq, angerlarsimaffik. Ilaqutariit kikkulluunniit tamarmik toqqissisimanartumik angerlarsimaffeqarunik, aamma inuuniarnikkut pitsaanerujussuarmik tunngavissaqartarput, meeqqamik perorsarnissaannut, ulluinnarnilu inuunermikkut tamatigut, angerlarsimaffik qitiummat. Taamaattumik ineqarnikkut pitsanngorsaanerit, sanaartornerillu suli annertunerujussuarmik pisariaqarput. Nammineq angerlarsimaffeqalernissaq tamatigut siunertaasariaqarpoq. Nammineq ineqarneq, tamatigut nunatsinni anguniagaasariaqarpoq, periarfissallu taakku pilersinniarlugit, Atassut suleqqissaaq. Nutaanik sanaartornikkut, aserfatsaaliinikkut, ullutsinnullu naleqquttunngorsaalluni aaqqissuussineq.

 

Nunatta niuernikkut, nunap iluani, aammalu avammut niuernerput suli annertusarnissaanut periarfissagissaarpugut. Atassut-miillu aqqutissiuusseqataanissamut piareersimavugut. Nunatsinni namminersortuuneq pitsaasuussaaq. Niuernikkut aqqutissat, atugassaritallu eqaallisaqqissapput. Nunanut allanut unammillersinnaanitta qaffassarnissaa tassuunakkut periarfissaqarnerulissammat. Inuussutissarsiornikkut aallartisaaniartut tunngavissarissaarnerunissaannut, periarfissat, siunnersorneqarneq, aningaasaliinikkullu suli pitsaanerusoq angusariaqarpoq. Akileraartarnikkut pitsanngorsaaviginerisigut. Taamatullu pisortat suliffeqarfiutaasa, namminersortunngorsarnerisigut.

 

Aaqqissuusseqqinnerit annertuut tullinnguupput. Inuiaqatigiittut alloriaqqinnissatsinni pinngitsoorsinnaanngitsut arlaqarput – taakku ilagaat mittarfiliortiternissat. Nunarput immikkuullarissuuvoq, aamma attaveqaatitigut atugassaritat eqqarsaatigalugit. Mittarfiliortiternerit pereerpata, inuiaqatigiinni aaqqissuussaanitsinni allannguutit arlaqartussaapput, periarfissanik ammaassineq annertooq pissammat. Siullertut silaannakkut angallannermi nunatta ataqatigiissumik aaqqissuussaalissaaq. Billet-it akiisigut malunnaateqarluartumik akikinnerusumik angalasoqarsinnaalissaaq. Nunaqavissut angalanissaminnut akissaqalissapput, minnerunngitsumik ilaquttaminnik tikeraarnissamut, kiisalu nunatsinniit avammut angalasinnaanerit malunnaatilimmik periafissanngussapput. Tamanna takornariaqarnikkut annertuumik iluaqutaassaaq. Nunaqavissut takornarissanik kiffartuussinissamut periarfissaqalissagamik, inuussutissarsiutit nutaat pilersinneqarsinnaanngussapput, ilinniartitaanikkut periarfissat annertusissapput, unnuisarfinnik nutaanik pilersitsinissamut tunngavissaqalissaaq, sumiiffinni sanaluttartut, kulturikkut suliaqartut aningaasarsiornerat tunngavissarissaanerulissaaq, sumiiffinnilu arlalinni aningaasarsiorneq, suliffiillu ataavartut nutaat patajaatsumik tunngavissaqalissapput. Ilami sumiiffippassuarni misigisassanik takorannersunillu ulikkaarpugut! Kiisami taakku sassaalliutigisinnaalissavagut, aalisartut piniartut nerisassanik nunatsinneersunik pilersuissapput, unnuisarfiutillit nutaat ineqartitsissapput, sumiiffinnilu kulturikkut suliaqartut, takornarissanillu angallassisartut misigisaqartitsissapput, sumiiffinnilu aningaasat kaaviaartitat annertusillutik. Alloriarneq tamanna Atassut-miit peqataaffigissavarput, neriuppungali, aamma tamanna peqatigiilluta ornissagipput.

 

Nunat allat suleqatigineri pingaaruteqarluinnarput. Niuerneq pineqarpat, ilinniartitaaneq, allatigullu suleqatigiinneq eqqarsaatigalugu. Ukiut kingulliit nunatta avataani nunatta sinniisoqarfeqarnera pitsaasunik angusaqarfiusarpoq. Niuernikkut periarfissarsiorneq tamatigut aqqutissiuunneqartariaqarpoq. Inuusuttatta nunani allani ilinniarnissaminnut periarfissaat, aamma tassuuna atorluarneqartariaqarpoq. Nunattalu suli annerusumik ilisarisimaneqalernissaanut pitsanngorsaatit suliarineqartuartariaqarput.

 

Atassut-miit pingaartilluinnarparput, nammineeriartuaarnermut atatillugu, qallunaat naalagaffianiit akisisussaaffiit angerlaanneqartussat, suli arlaqarmata, pilersaaruteqartariaqartugut, tulleriiaarineq qanoq ittoq ingerlatissanerlugu, aningaasalersuineq qanoq ittoq, minnerunngitsumillu nunatsinnut angerlaannerini suliffiit, aammalu ilinniartitaanikkut ingiaqatigiinnissaat pisariaqarmat. Akisussaaffiit angerlaakkiartuaarnissaat piariaqartoq, pingaaruteqartorlu, Atassutip pingaartippaa.

 

Namminiilivinnissaq ornipparput. Inuiaat kalaallit, tamatta kiffanngissuseqassasugut Atassut-miit anguniagaavoq. Immitsinnut nunarsuarmioqatitsinnullu akisussaaffigaluta siunissaq ilusilersussavarput. Taamaattorli sulineq aallartereeraluartoq, suli aaqqissuussinerit angisuut pisariaqarput. Atassut-miit pingaartilluinnarparput, namminiileriartorneq tunngaveqassammat, uagut – Kalaallit aallaavigaluta, immitsinnut. Kinaassuserput, naleqartitavut, piorsarsimassutsikkullu paasinnittaaserput aallaavigalugu.

 

Imminut pilersorneq, namminneq tunisassiatta suli annertusarnissaat, Atassut-miit ilungersuupparput. Aamma tulluusimaarutigisaqaarput, angerlarsimaffitsinni ilaquttagut nereqatigigaagatsigit nunatta pissarititaanik igasimalluta, akuutissat, neqit, naatsiiat, ilami tamaasa, nunatsinnit tunisassiat, nunatta ernganik mamaqisumik iggiserlugit. Tamanna inuiattut kisiat ilorrisimaarutiginagu, aamma niuernikkut iluaqutigisinnaagipput, Atassut-mi upperaarput. Minnerunngitsumillu nunarsuarmioqatitsinnut, kinaassutsitsinnik ilisarnaatitut nittarsaannitsinni sassaalliutissat pingaarnersaat. Taamaattumik taakku avatangiisaasa pitsaasumik aqqutissiuunnissaat pingaaruteqarluinnarpoq. Atassut-miit pingaartipparput, nunaateqarnikkut, nersutaateqarnikkut, taamaaqataannillu nunatsinni suli siuarsaanissaq, immitsinnut pilersornerput suli sukkanerusumik, tamakkiinerusumillu angujartornissaa pisariaqarmat.

 

Piniarneq, aalisarnerlu tunngavigaagut. Ukiorpassuarni siulitta napassutigisimavaat. Avammut niuerutitta annersaat aalisagaapput. Tamassuma takutippaa, nunarsuarmi pisisartut pisariaqartitaat suunersut. Aamma suli niunernerput annertusinissaanut qanoq periarfissarissaartigisoq. Tamanna annertusartariaqarpoq. Aamma tamanna isumaqarpoq, aalisarnikkut imartarujussuatta suli atorluanngisatta misissuiffiginissaa, misileraaviginissaa, qanoq pingaaruteqartigisoq.

 

Piniakkat killilersukkat eqqarsaatigalugit, Atassut-miit pingaartipparput, sukumiisumik misissuinerit pisariaqartut. Pisariaqarpallu avataaniit ilisimasallit aamma suleqatigalugit. Atassut-miillu pingaartorujussuartut isigaarput, pisariaqavissorlu, piniartut ilisimasaat tunngavittut aamma ilisimatuussutsikkut atorneqartariaqarnerat. Tassuunakkut sineriarujussuatsinni piniakkat eqqarsaatigalugit sukumiinerusumik paasissutissat ineriartortissinnaavagut, atorluarluarlugillu.

 

Nunatsinni kommuunit aaqqissuunneqarnerisa kingorna, sumiiffippassuarni innuttaasut kiffartuunneqarnerat ajoraluartumik amerlasuutigut kinguneqarnerluppoq. Ataqqinartut Kommunalbestyrelset, naak tamaviaarlutik ilungersoqalutillu sullissigaluartut, pissutsit assigiinngitsut ajornarsisippaat, siunertaasumut angusaqarnissaannik. Tamanna Atassut-miit isiginngitsuusaarsinnaanngilarput. Kommuunit maannamut sisamaasut aaqqissuuteqqinnissaat pisariaqarpoq. Innuttaasut kiffartuunneqarnerat, eqaannerusumik, inuppalaartumik, pitsaassutsimillu naapertuuttumik pisariaqarpoq. Kommuunit aaqqissuuteqqinnissaannut, Atassut-miit tamakkiisumik suleqataassaagut. Innuttaasullu tassannga suleqatiseraagut. Peqatigiilluta pitsaanerusumik kommuunit aaqqisuunneqarnerat ilusilersortigu. Qaasuitsup Kommuunia, marlunngorlugu, pingasunngorluguluunniit avinneqartariaqarpoq. Atassut-miillu ilisimavarput, innuttaasut ilaatigut, kommuunini allani aamma aaqqissuusseqqinnissamik isumaliortut. Taakku ataqqivagut, oqaloqataaffigissavarpullu allaanerusumik aaqqissuusseqqittoqarnissaanik kissaateqartut.

 

Nunatta aningaasaqarnera suli pitsanngoriarnissamut pisariaqarpoq. Maannamullu anguniakkat siunnerfiillu Atassut-miit pisariaqartutut isigaavut, taakkulu pilersinneqarnerisigut, nunatta aningaasaqarnera annertuumik iluaquserneqassasoq, isumaqarpugut. Taamaattumik siunnerfiit angusaqarfigilluarnissaannut neriulluarpugut, tamanna tamatsinnut malunnaatilimmik aningaasatigut siuariarnermik kinguneqassammat.

 

Ukioq una inuiaqatigiinnut allannguinerillu pisariaqartut, aalajangiinerit annertuut pisussaaffiattut Atassut-miit isigaarput. Inuiaqatigiit alloriaqqinnissamut tigusinissaannik imaqassaaq. Taamaattumik Atassut-miit neriuutigaarput, ilungersuutigissalluguli, ukioq manna, partiit suleqatigiiffigissagaat. Partiit ikioqatigiilluta, suleqatigiittullu naligiittut isigaluta aalajangiinerit angisuut tigujumaarigut, soorlu: peqqinnissaqarfik pillugu siamasissumik aningaasatigut isumaqatigiinneq. Sanaartorneq siamasissoq, ilinniartitaaneq pillugu. Allarpassuillu eqqarsaatigalugit.

 

Siunissaq qaamasutut Atassut-miit isigaarput. Ukioq nutaaq aallartitarput neriulluarfigaarput, suleqatigiilluarutta nunatsinni innuttaasut tamatta atugarissaarnikkut siuariarfigissagipput.

 

Inuiaqativut, sinerissami tamaniittusi, peqqinnermik, iluanaarnermillu tamassi kissaallusi, ukiortaami tamassi pilluaritsi.

 

 

 

Knud Kristiansen

Siulittaasoq